Poijun ankkurointi

Poijukaava on todellakin tavallisesti painon mukaan, mutta todellisuudessa taitaa veneen tuulipinta olla ratkaisevampi tekijä.

Tuossa on kuitenkin taulukko veneen pituuden mukaan: https://www.jamestowndistributors.com/userportal/document.do?docId=1107

Betonipuntit osapuilleen:

6m = 220 kg
9m = 1300 kg
15m = 2700 kg

Hyväksi havaittu puntti kalliopohjaa lukuunottamatta on kaivonrengas. Se kaivautuu mahdollisessa liikkeessä syvemmälle. Painoa tuossakin on helposti puoli tonnia. Ketjun voi laittaa kaksinkertaisena, jolloin se on tarkastettavissa pinnalta pyörittämällä.
-MitaanTietamaton-

Noissa amerikkalaissa neuvoissa parhaaksi on nykyään todettu pohjaan kierrettävä ruuvi (kierteen halkaisija noin 25 cm), jonka pitokyky on kolmin-nelinkertainen perinteisiin puntteihin verrattuna. Vaatii tietysti pehmeän pohjan, ei mene kallioon.

Betoni on halpaa ja voi valaa itse, mutta puolet sen painosta häviää nosteen takia. Kaivonrengas kaivautuu mutaan ja niitä saa halvalla. Teräsmöntti riittää lähes puolta kevyempänä, sieniankkuri on hyvä.

Kettinkiin kannattaa panna välipaino, tai ensin jokunen metri raskasta kettinkiä, sitten kevyempää ylös poijuun.

Meillä kettinki kului/syöpyi poikki sakkelista noin 8 vuoden kuluttua asennuksesta, jäät veivät mukanaan. Uusi tehtiin köydestä jonka ei pitäisi syöpyä eikä hankautua samalla tavalla. Poijuköysiä saa valmiina. Saas näkee miten kestää. Kun vene on peinehkö, on ankkurina 70 kg poijurengas, pohja mutaa/savea, mikä on paras pidoltaan.

Vielä yksi vinkki: poijuköysi (vene on nokastaan kiinni rannassa kahdella köydellä) on rakannettu siten, että poijun puoleisessa päässä on pleissattuna poijuhaka. Toiseen päähän on tähän vakiokiinnitykseen mitoitettu pleissattu lenkki, joka pujotetaan takimmaiseen knaapiin kun tullaan maihin. Köydessä on sen lisäksi pleissattuna kaksi lisälenkkiä vajaan metrin välein, jotten avulla köyttä voi kiristää hieman tiukemmalle kun vene on tyhjennetty tavaroista ja koirista, ihan vain heittämällä lyhyemmällä oleva lenkki samaan knaapiin ilman mitää kummempia pujotteluja. Kireys pitää sen paikallaan.

Mulla oli tällainen 5 vuotta. Nyt se on 10 vuotta ollut veljellä. 16mm kettinki vaihdettiin 5v jälkeen. Pari milliä oli syöpynyt.

http://www.venepori.fi/veneilyvarusteet/26690-poijupaino-25-70kg.html

Mä hain Hernesaaren romusta kaksi valurautaista kaivonkantta n. 4kg/kpl. Niiden välissä on poikittain kaksi puolimetristä ratakiskonpätkää. Hampurilainen on koottu haponkestävillä kierretangoilla. Kaivonkannen reikien läpi on pujotettu IKH:sta haettu keltainen v*tun iso sakkeli, jossa on poijuketju. Matkalla alas on muutama sinkki. Käyn kerran kesässä dyykkaamassa ja tsekkaan sinkkien kunnon. Mälli painoi n. 120kg, On puolittain mudassa vajuaan 4m syvyydessä, pitää paikallaan 6,5tn purkkarin.
En tiedä tuliko halvemmaksi kuin kaupalliset, mutta rakentelu oli kyllä hauskaa.

"Poijukaava on todellakin tavallisesti painon mukaan, mutta todellisuudessa taitaa veneen tuulipinta olla ratkaisevampi tekijä."
---
Olen istuskellut monet tunnit tukevasti ankkuroidulla keskipitkän järvenselän päässä olevalla betoniponttoonilaiturilla. Kovinkaan tuuli ei vaikuta laituriin, jos tuuli käy suunnasta, josta aallot eivät pääse nousemaan.

Sen sijaan jo pienikin aallokko aiheuttaa suunnattoman ryskytyksen, ja olen monet kerrat ihmetellyt, kuinka paksujen ketjujen päässä oleva laituri voi kestää. Tuntuu, että jonkinlainen vaimennussysteemi olisi tarpeen, koska niin ronskeilta voimat tuntuvat.

Liikuttava voima syntynee veneen liikkeestä ylös ja alas. Tarvitaan tietenkin myös sivuttaissuunaan vievä voima, mutta sen merkitys on toissijainen. Pelkästään se ei painoa liikuta.

Jos tarkoitus on luoda pysyvä poijupaikka, uskon betoniin ennustettavan pidon vuoksi. Tokihan betoni vedessä kevenee, mutta jos pysyvän poijupaikan haluaa tehdä, ei kannata heittäytyä ääripihiksi. Tavaraa kannattaa järjestää veteen sellainen määrä, että siitä ei tule heikointa lenkkiä. Painon jälkeen olevia ratkaisuja voi muuttaa ja kunnostaa jälkeenpäinkin, mutta liian pieni paino on pysyvä haitta.

Ruuvisysteemi on epäilemättä hyvä, jos sen saa koneellisesti tukevasti pohjaan. Sen sijaan itsekaivautuvat ratkaisut lienevät aina jonkinlainen riski.