Jos pääsisi suorittamaan oman alansa ylempää korkeakoulututkintoa yliopistoon, on jo hankkinut runsaasti alaansa liittyvää monipuolista työkokemusta ja päässyt kiinni suht mukavaan, ok-palkkaiseen vakityöhön, kannattaako ”kärsiä” kahden vuoden tulojen menetys, kun on kuitenkin epävarmaa tulevatko maisterin paperit edistämään uraa & palkkakehitystä? Toisaalta jatko-opinnot ovat pitkäaikainen haave ja olo on nykyiseen työhön jämähtänyt ilman konkreettisia etenemismahdollisuuksia. Työpaikan vaihtokin on käynyt mielessä, mutta pariin mielenkiintoiseen paikkaan on edellytetty ylempää tutkintoa. Aikuiskoulutustukea saisi vain 15 kk ajan. Ikä on ”varhaiskeski-ikäinen”, mutta kapasiteettia ja kunnianhimoa löytyisi enempäänkin. Mitä itse tekisit? Oletko onnistunut tekemään maisteriopintoja osa-aikaisen työn ohessa?
Maisteriksi vanhemmalla iällä
61
4551
Vastaukset
- Anonyymi
Vaikea tuota on sanoa, "kannattaako" se, kun ei osaa ennustaa eikä tunne toisen tilannetta. Onko pakko siirtyä osa-aikaiseen työhön? Voihan jotain kurssia yrittää ihan kokoaikatyön ohessa.
Teen itse osa-aikatyötä vieraalta alalta, kun oma työ meni menojaan täyttäessäni 50v. Jos asut hyvällä etäisyydellä opinahjostasi, se auttaa paljon. Itellä on 100km matkaa, joten etäkurssit ovat suosiossa vaan ei niitä maisteritasolla paljon ole. Kandiksi valmistumisesta tulee pian 3v. Opiskelun lopettaminenkin on mielessä, mutta ainakin ensi vuoden vielä ajattelin jatkaa.
Onnea opinnoillesi, jos päätät opiskella! - Anonyymi
Olen melkein 60 v. Hain ilkeyttäni maisteriopintoihin ja näin vien ehkä paikan työikäisiltä. Tavoittelen väitöskirjaa - sitten eläkeiässä. Opiskelu on minun harrastuksen.
- Anonyymi
Aivan mahtavaa! Ihmerajoituksia yhteiskunnan paine ja raha sanelee. Jos siltä tuntuu, niin ilman muuta. Me Suomessa voimme, muualla ei voi edes unelmoida tällaisesta. Mitä kaikkea ihminen nimenomaan vanhemmiten voi ammentaa muille kun opiskelee?
Olen 38-vuotias ja haluan maisterinpaperit. Aion jossain vaiheessa työskennellä osa-aikaisesti ja opiskella, sitten ulkomaille. Tämä on minun lapseni. - Anonyymi
Oletkin todella häijy ihminen, veromaksajien rahoilla harrastelet opiskelua, häpeä itseäsi!
Yhteiskunta ei saa koskaan omiaan takaisin tuollaisiin vanhoihin kantturoihin panostamisesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletkin todella häijy ihminen, veromaksajien rahoilla harrastelet opiskelua, häpeä itseäsi!
Yhteiskunta ei saa koskaan omiaan takaisin tuollaisiin vanhoihin kantturoihin panostamisesta.Sinulle rakkaani (Anonyymi, 2.7.2019 11:29): Olen koko työikäni maksanut yhteiskunnalle VAIN VEROJA. SoTe-palvelut olen ostanut pääsääntöisesti yksityissektorilta. Näin ollen olen pitänyt yhteiskunnan rattaat pyörimässä. NYT minulla on oikeus nauttia kylvöstäni, jokamikä on tuottanut hedelmää.
Todellakin, aion nauttia opiskelusta. Olen ikuinen opiskelija. - Anonyymi
Kyllä. Onnittelen itseäni. Kolmas maisterin tutkinto valmistuu vähitellen. Voin järjestellä työaikani siten, että pakollista läsnäoloa vaativat istunnot voin tehdä työn ohessa. Yliopistokampus on tuossa naapurissa.
Opiskelu ja elämä on ihanaa. Erityisesti, kun opiskelusta tekee harrastuksen, eikä paahda otsa rypyssä, soraääniä huudellen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä. Onnittelen itseäni. Kolmas maisterin tutkinto valmistuu vähitellen. Voin järjestellä työaikani siten, että pakollista läsnäoloa vaativat istunnot voin tehdä työn ohessa. Yliopistokampus on tuossa naapurissa.
Opiskelu ja elämä on ihanaa. Erityisesti, kun opiskelusta tekee harrastuksen, eikä paahda otsa rypyssä, soraääniä huudellen.Taidat olla valtiolla tai kaupungilla töissä, niin ei hommat paljoakaan siellä paina.
Mene johonkin hikipajaan esim. atk-alalle, tai suureen pörssissä olevaan yhtiöön.
- Anonyymi
Varsinaisestihan kannattaisi mennä ammattikouluun ja heti työelämään. Painaa pitkää päivää jne. Eli ei se opiskelu välttämättä rahallisesti kannata. Mutta itse ajattelen laajemmin omaa jaksamista, urakehitystä jne. Siksi hain ja pääsin maisteriohjelmaan. Eikä edes ole omalta alalta vaan ihan muulta. Toiveissa yhdistää nämä kaksi. Opiskelu on ihanaa ja tulen nauttimaan seuraavista kahdesta vuodesta. Ja toivottavasti myös siitä, millaisia haasteita tämä lopulta tuo tullessaan. Niin ja ikä on jo varsin tukevasti keski-ikäinen.
- Anonyymi
Kommenttisi 3 viimeistä lausetta ovat myös minun "mottoni".
Joku kuluttaa rahansa matkailuun, toinen "ilonpitoon" jne. Minä investoin itseeni. Henkinen pääoma on varma sijoituskohde. - Anonyymi
Ei se opiskelu kannatakkaan.
Jotenkin vaan omistus asuntoon päätyy koulutetut ja amislaiset vuokralle.
Noin yleistäen.
- Anonyymi
Aikuisopintotuen voi myös pätkiä, jolloin 15 kk "riittää pitempään". Voit siis olla esim. 8 kk tuella, 4 kk töissä ja taas jatkaa tukea. Itse sain läsnäoloa vaativat perusopinnot tehdyksi juuri siten. Syventäviä opintojahan voi mainiosti tehdä etänä ja työn ohella.
Jos ei taloudellisen tuloksen kannalta kannata, niin omanarvontunnon ainakin.
Sinne vaan, pitj kynnet eli ei!- Anonyymi
"Syventäviä opintojahan voi mainiosti tehdä etänä ja työn ohella."
Mutta syventävät opinnothan vaativat läsnäoloa. On seminaaria yms. toisen perään. Perus- ja aineopinnot onnistuvat ainakin joissakin tapauksissa pääsääntöisesti verkko- ja etäopintoina.
Toki riippuu tapauksesta. Jos ponnistaa jo maisteriopintoihin, niin saattaa olla, että tarvitsee opiskella niiden maisteriopintojen (jotka myös vaativat läsnäoloa lähiopetuksessa) lisäksi vain joitakin täydentäviä opintoja. Esim. Chydeniuksen (JyU) tietojenkäsittelyn maisteriopinnot (sv. opetusteknologia)
Mutta: riippuu tapauksesta.- Anonyymi
Näin. Ap ei kerro mikä tutkinto hänellä jo on eli onko perusopinnot jo suoritettu? Saako osan opinnoista vanhasta tutkinnosta kuten kielet ? Kannattaa aloittaa jollakin kurssilla kokoaikatyön ohessa, että saa vähän tuntumaa siitä miten kaikki sujuu. Kun tietää, milloin on vaativia kursseja tulossa, voi sille kohtaa ottaa vapaata ja hakea aikuisopintotukeakin. Jos kesällä ei ole mitään kursseja, silloin voi olla töissä pitkääkin päivää.
8.02 uudelleen
- Anonyymi
Suoritin toisen maisteritutkinnon, kuten aiemmassa vietissä ikääntyvää kutsuttiin, vanhana kantturana, 55 -vuotiaana, opiskelun harrastajana. Urakehitystä tutkinto ei ole lisännyt, sillä monialaosaamista ei näkemykseni mukaan arvosta, minkä vuoksi en vastaavasti ole ollut erityisen halukas sitoutumaankaan. Uusi tutkinto on kuitenkin tuonut uusia kokemuksia ja jatkuvaa oppimista, mikä on auttanut työssä jaksamista niin, että vuodenvaihteessa avautuvasta mahdollisuudesta huolimatta tarkoitus ei ole jäädä eläkkeelle alimmassa mahdollisessa eläkeiässä.
- Anonyymi
ensin Maisteriopintoja työnohessa:
Riipuu tietysti alasta / tiedekunnasta, mutta väitäisin, että maisteriopintojen läpivieminen kohtuullisessa ajassa täysipäiväisen työskentelyn ohessa - ei onnistu.
Jos työnantajasi on ymmärtäväinen opintojesi suhteen voisit saada tuon 15kk aikuiskoulutustuen riittämään maisteriopintoihin, jos voisit jakaa opintovapaasi kahteen osaan
1. lukuvuosi elokuu - Toukokuu (ehkä osa huhtikuuta) Opiskelemassa (8 -8,5kk)
sitten töissä "kesäloman" seuraavaan elokuuhun asti ja
loput 6,5-7 tukikuukautta 2.lukuvuotta varten
käytänössä tuo tarkoittaisi pientä kiriä opntoviikkojen / gradun suhteen. siitä tavoite-ajan mukaisesta kahdesta vuodesta. tai sitten nuo pari viimeistä kuukautta voi kärvistellä normaallilla opintotuki kuviolla.- Anonyymi
Onnistuu kokopäivätyönkin ohessa, jos on ymmärtävä työnantaja ja osaa itse priorisoida tekemisiään. Tein ensin nuorempana keskenjääneet kandin opinnot valmiiksi ja sitten kahdessa vuodessa syventävät opinnot, gradun väänsin nyt keväällä ja maisterinpaperit sain kesäkuussa.
Mutta kuten todettu, vaatii työantajaltakin joustoa. Ja riippuu tietenkin siitä tavoitteleeko millaisia arvosanoja.
Vaikka ei nykyistä työuraa edistä, eikä nosta edes palkkaa, oli opiskelu vaivannäön arvoista ja itsensä voittamisen tunne aika mahtava. Opiskelu kun ei ollut pelkkää ruusuilla tanssimista.
Tsemppiä kaikille, jotka tuohon lähtee, suosittelen! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onnistuu kokopäivätyönkin ohessa, jos on ymmärtävä työnantaja ja osaa itse priorisoida tekemisiään. Tein ensin nuorempana keskenjääneet kandin opinnot valmiiksi ja sitten kahdessa vuodessa syventävät opinnot, gradun väänsin nyt keväällä ja maisterinpaperit sain kesäkuussa.
Mutta kuten todettu, vaatii työantajaltakin joustoa. Ja riippuu tietenkin siitä tavoitteleeko millaisia arvosanoja.
Vaikka ei nykyistä työuraa edistä, eikä nosta edes palkkaa, oli opiskelu vaivannäön arvoista ja itsensä voittamisen tunne aika mahtava. Opiskelu kun ei ollut pelkkää ruusuilla tanssimista.
Tsemppiä kaikille, jotka tuohon lähtee, suosittelen!Varmaan joillakin aloilla se onnistuu työnkin ohessa.
Olen Yliopisto-opiskelija ja minun on vaikea nähdä työnantajaa, joka olisi valmis joustamaan riittävästi.
Meidän tiedekunnassa:
- kursseilla on läsnäolopakko 75-90% luennoista, tai ei saa tenttioikeutta.
- luennot ovat arkisin (ma-pe) välillä 8-18
-jos Maisterin opinnot (120 op) on tarkoitus suorittaa siinä kahdessa vuodessa, luentoja tulee olemaan päivittäin 2 -6h, eivätkä ne useinkaan ole yhtäjaksoisesti vaan esimerkiksi ensin 9-11 ja sitten 13-15
toki - jos lähtee venyttäämään noita opintoja 2v ja tyytyy arvosanoihin 1-3, niin voihan se tutkinto valmistua työn ohessa.
- Anonyymi
Kyllähän se ylempi tutkinto avaa ovia. Onneksi yksi tuttava yllytti minut 45-vuotiaana avoimeen yliopistoon ja hakemaan pääsykokeen kautta yliopistoon. Nyt on alempi tutkinto hallintotieteestä ja ylempi kauppatieteistä. Oon jo 63 vuotias ja saan eläkettä 3500 miinus verot. Töissä tietenkin olen samaan aikaan.
Tietenkin tutkinto pitää olla sellainen, että on helppo saada hyväpalkkaisia töitä. Ei jotain kulttuuriantropologia tai teoreettista tutkijaa. Minä hakauduin alalle, jossa arvostetaan asiantuntemusta ja kokemusta. Töitä löytyisi vielä seitsenkymppisenäkin, jos viitsisi tehdä.- Anonyymi
Toisaalta, juuri päälle viisikymppisenä voi mennä opiskelemaan jonkin hupitutkinnon aiheesta, joka kiinnostaa. Viisikymppisenä on lapset kasvatettu ja asuntovelat maksettu, eikä kaikkia valintojaan tarvitse miettiä taloudellisen kannattavuuden kautta. Myös mielihyvällä on jo sijansa valintojen tekemisessä.
- Anonyymi
Maisteri tutkinto on yliopisto tutkinto ei korkeakoulu.
Ainoastaan yliopistosta valmistuu maistereita jne. ei korkeakolusta!
Juu ja joku hullu aikoo tehdä töitä 70-vuotiaana,mistä näitä työhulluja riittää,nauttikka elämästä ja jos saatte eläkkeen edes.
Ihmetelene monasti näitä ahneita äyrysiä, Pekkarisia, Heinäluomia ja Tuomiojia,hulluutta sanoisin.
Nauttikaa elämästä ja eläkkeistänne ennen kuin potkaisette tyhjää!
Suku saa tapella sitten miljoonistanne! On sekin aika väärinkun itse on niin ahne ettei ehdi nauttimaan eläkkeistäänkoskaan. - Anonyymi
Tarkistapas nyt ensin, mitä tarkoittavat yliopisto ja korkeakoulu, ennenkuin tulet tänne pätemään ;)
- Anonyymi
EIkö noi saa suoritettua iltaopiskeluina.Ainakin insinööritutkinnon voi suorittaa iltaopiskeluna.
- Anonyymi
Täytin juuri 60. Ja mietin maisteriopintoja. Työhön ne eivät juurikaan vaikuttaisi, teen nyt jo asiantuntijatyötä. Psykologia kiinnostaisi ja opintoja on cumun verran psykologiasta ja organisaatiopsykologiasta, lisäksi tietäenkin pääaineopinnot. Psykologiassa pitäisi läpäistä pääsykoe, joka on käsittääkseni vaikea, ainakin sen perusteella kuinka paljon on hakijoita versus sisäänpäässeet.
Onko jollain kokemusta psykologian pääsykokeista?- Anonyymi
Juurikin noin, hae ihmeessä opiskelemaan psykologiaa! Älä anna sen masentaa, että sisäänpääsykiintiö on pieni. Aikuinen, asiantuntijatyötä tekevä kyllä selvittää pääsykokeen, luota vain itseesi.
Jos sinulla on jo kasassa 60 op psykologiaa, erityisesti organisaatiopsykologiaa, kehottaisin hakemaan maisteriohjelmaan Tampereen yliopistoon.
Lämpimästi tsempaten,
samanikäinen gradua tekevä kollegasi!
- Anonyymi
Rohkaisevia kommentteja aikuisopiskelijoilta! Itsekin vietän kohta kuuskymppisiä ja veri vetää entistä kiihkeämmin yliopistolle. "Tauti on tarttuvaa!" Joku tässä viestiketjussa pahoitteli sitä, että hän ikääntyneenä opiskleijana vie opiskelupaikan nuoremmilta. So What?!
- Anonyymi
Tuon ajatuksen "onko oikein viedä opiskelupaikka nuoremmalta" voin tavallaan ymmärtää sen.
23v maisteri olisi 27v tohtori ja tekisi sen jälkeen reilun 30v tutkimustyötä- 606v maisteriopintonsa aloittava omaa huomattavasti lyhyemmän työutran opintojensa jälkeen.
Mutta toisaalta 60 maisteriopiskelija, syrjäyttää yhden 20v hakijan - joka pääsee sisään 21v hakijana, jos ei luovuta. Eli vahinko ei ole loppupelissä suuri ja onhan muutama varttunut tutkijakin tehnyt aidosti merkittävää tiedettä Farady ja Hawking nyt noin ulkomuistista repäistynä ja muutama fyysikko on tehnyt tutkimusta vielä 70-80v ja saanut tuosta työstä tiede nobelinkin (ainakin gravitaatioaaltojen kohdalla kävi näin)
- Anonyymi
Itse olen sitä mieltä, että nauttia voi jo työelämässä. Ei tarvitse odottaa eläkeikään asti sitä oikeaa elämää. Tulevaisuudessa työurat pitenee ja eläkeikä nousee. Parempi nauttia elämästä just nyt! Eli opiskelkaa vaan, vaikka mittarissa on 60 . Ihan huippua! Pysyy aivot virkeinä ja jos vaikka muistisairaus siirtyisi jollakin vuodella eteenpäin. Se on tavoittelemisen arvoinen asia.
T. Se joka lajentaaa alaa ja pääsi maisteriin. - Anonyymi
Suomessa opiskelu ei taloudellisesti juurikaan kannata mutta harrastusmielessä se on ihan kivaa. Samoin työ, eihän sillä juuri vaurastu mutta siitä saa hyvän mielen että on tukemassa päällesi sylkeviä spurguja.
- Anonyymi
Veronmaksajien rahoilla opiskelemaan ja sitten kunnan,valtion virkaan/työhön niin miten se yhteiskuntaa hyödyttää enemmän kuin ammattiopiston käynyt, joka menee vienti teollisuuteen yksityiselle. Miettikääpä sitä!
Sitä ihmettelen miten joku korkeakoulun käynyt ei mene yksityiselle.- Anonyymi
Yhteiskunnan pohjasakan kumipääraksaranet siellä huijaa toisiaan, eikö miljonäärikörttinazi ajanut amiskat alas..
- Anonyymi
Taitaa jäädä elämä elämättä kun tutkintoja hankitaan vielä yli 60-vuotiaina.
Ihan turhaa hommaa, menkää mielummin vaikka ulos kävelemään.
Kirjanoppineita kyllä riittää mutta onko sitä elämän sivistystä tai edes ihmissuhdetaitoja monellakaan hankittuina?- Anonyymi
Uskallan sanoa, että ihmissuhdetaidot eivät ole olemattomat, jos on vuosikymmenten parisuhde edelleen meneillään ja lapset ikäänsä nähden pitkässä parisuhteessa hekin ja lapsenlapsikin osaa jo kävellä vaikka siellä pihalla sitten tahtosi mukaan!
Keski-ikäisenä se perhe-elämä on jo pitkälti eletty ja tyhjän pesän vaihe vapauttaa uutta etsimään, vaikka niitä opintoja. Ei sun tarvi opiskella, hanki sitä elämän sivistystä sitten, mitä sillä tarkoitatkin. Tai mene kävelemään, luonnon katsominen on antoisaa sekin.
- Anonyymi
Tsemppiä valintaan!
Itse aloitin kandintutkinnon suorittamisen viime vuonna. Edellisistä opinnoista olikin jo ehtinyt kulua melkein pari vuosikymmentä! Totuttelu uuteen rytmiin päätoimisena opiskelijana vuorotyötaustaisella minulla oli alkuun haastavaa, mutta nyt herään jo automaattisesti 7:30, vaikka ennen saatoin vielä tuohon aikaan yrittää selättää unettomuutta...
Ja tätä tein aikuiskoulutustuella, asuen 100kmn päässä yliopistosta, ja nuoren neidin yh-äitinä. Hyvin luisti. Niinkin hyvin, että ensi lukuvuonna teen jo uuden alani hommia, joten en enää ole aikuiskoulutustuella, ja pääsen vihdoin vuorotyörumbasta ihmisten aikatauluihin.
Aikuiskoulutustukea nostin tosiaan 8kk, aikomuksenani nostaa alkavana lukuvuonna puuttuvat 7kk, ja valmistua kandiksi alle kahdessa vuodessa. Maisterin aion joka tapauksessa suorittaa työn ohella, ja myös pinkon aikataulussa.
Onnea valitsemallesi polulle, hyvin se menee! - Anonyymi
Aloittaja kiittää kaikkia ihania ihmisiä vastauksista. Todella mukavaa ja rohkaisevaa lukea toisten kokemuksista ja ajatuksista. Hyviä pointteja tullut puoleen jos toiseenkin.
Päätin uskaltaa yrittää ja varmaankin otan tuen osissa siten, että palaan välissä töihin. Työnantajan alustava suhtautuminen on ollut myönteinen. Ja pääseehän ehkä sitten joku nuorempi ihminen kartuttamaan työkokemusta sijaisenani, jos sellainen palkataan.
Minulla on pohjalla ammatti- ja amk-tutkinnot sekä <60 op alan opintoja yliopistossa. Ala on yksi suurimmista työllistäjistä Suomessa.
Asia on todella ihana mutta myös iso paukku, jossa on paljon mietittävää. En hakenut hetken mielijohteesta, mutta silti, kun sain tiedon hyväksymisestä ja asiat alkavat konkretisoitua, meinaa pupu mennä pöksyyn. Mutta ei muuta kuin tuulta päin. Tsemppiä kaikille aikuisopiskelijoille ja muillekin!- Anonyymi
Tseppiä opiskeluun.
Itse tein sanakaltaisen päätöksen 2v sitten, tosin sillä erotuksella, että olen totaalinen alanvaihtaja, työn alla on kandi maisteri.
Aikuiskoulutustukikuukauset ovat nyt käytetty ja jatkan ihan vaan perusopintotuella, sekin onnistuu vaikka oli pieni sopeutumisen paikka.
Suosittelen kaikille opintovapaan ottamista, sillä näin aikuisella iällä - kun saa keskittyä 100% opintojen edistämiseen noita opintoja saa valmiiksi tavoiteaikoja nopeammin.
Itselläni vielä näin 2 vuoden opintojen jälkeenkin on jokainen aamu aidosti kiitollinen olo, siitä että saan kartuttaa ymmärrystäni ja oppia uusia asioita.
Joten haluan sanoa vain:
Onneksi olkoon ehkä yhden aikuisen elämäsi antoisimman ja upeimman päätöksen teosta.
- Anonyymi
Aina kannattaa kehittää itseään. Nykyaikana mikään ei ole varmaa, mutta mitä enemmän paperia on alla, sitä enemmän vaihtoehtoja on elämässä. Varsinkin jos työikää on jäljellä.
- Anonyymi
Minullakin on tutkinto- ja kurssitodistuksia niin paljon, että ne eivät mahdu yhteen viikonloppukassiin. Joskus työpaikkahaastatteluissa porukka hämillään, kun lastaan paperit pöydälle ja kerron, että niihin voi tutustua rupattelun lomassa....
T. Äimän Käki
- Anonyymi
Maisterin pahvit kahdessa vuodessa!!?? Mikä ala?? Kandi maisteri= vähintään viisi vuotta. MBA ja EMBA ovat pilipalimaistereita eivät muuta!!!
- Anonyymi
Maisterin tutkinto syntyy joka alalta, ja pitäisikin syntyä, kahdessa vuodessa, jos taustalla on kandin tutkinto tai amk-tutkinto. Maksimi opiskeluaika maisterin tutkintoon on neljä vuotta.
- Anonyymi
Ällistyttävän paljon täällä on nyt liikkeellä ikuisia opiskelijoita!
Joku kommentoi, että jää elämä elämättä, jos vielä kuuskymppisenä opiskelee. Minä olen eri mieltä, sillä myös opiskelu on elämää. Opiskelu jopa jarruttaa vanhenemista ennen aikojaan! Mutta kohtuu kaikessa kuitenkin.
Yliopisto ei varsinaisesti ole tarkoitettu harrastusmaiseen opiskeluun. Siihen suosittelen avointa yliopistoa sekä kansalais- ja työväenopistoja. - Anonyymi
Tottakai kannattaa tavoitella maisterin papereita. Valmistuin itse maisteriksi 50-vuotiaana. Työn ja perheen ohella. Motivaatio oli kova ja opiskelu mahtavaa. Sen jälkeen olen täydentänyt edelleen tutkintoani. Pääsin jatko-opintoihin kolmeen yliopistoon. Joten opiskelut jatkuvat. Ja työpaikkoja on tarjolla nyt erittäin mukavasti. Virkaankin pääsin.
- Anonyymi
Kyllä kannattaa vanhempanakin opiskella, ainakin oma ajattelu kehittyy
opiskelualasta riippumatta. Ja parikin tutkintoa, varsinkin erilaisilta aloilta
on hyvää vastamyrkkyä some-maailman "addiktioihin" ja valmistautumisessa
"totuuden jälkeiseen aikaan".
Tosin osaamista ja omilla aivoilla ajattelua ei keskitason työnantaja ja
korporaatio arvosta (kun niitä taitoja ei niillä ole), mutta se on toinen juttu. - Anonyymi
Opiskelu kannattaa aina. Itse olen suorittanut maisterin tutkinnon opinnot työn ohessa. Kahden vuoden sijaan, siihen meni 3 kolme vuotta.
- Anonyymi
Ehdottomasti kannattaa ylempi korkeakoulututkinto suorittaa, vaikka sitten tuon yhden opiskeluvuoden kautta! Yhdessä pitkän työkokemuksen kanssa tutkinto antaa kyllä vielä paljon lisämeriittiä työnhakuun, jos uusi työpaikka alkaa houkuttamaan. Nykyiseenkin työhön kannattaa yrittää tinkiä lisää palkkaa tutkinnon suoritettuasi, kun aika usein ylemmän korkakoulututkinnon suorittaneet ovat töissä ns. sopimuspalkoilla. Toisaalta, jos jonkin työehtosopimuksen mukaisella taulukkopalkalla työskentelee, niin sielläkin saattaa olla jokin "pätevyyslisä" tutkinnosta.
- Anonyymi
Meille haki töihin 45-vuotias kolmen maisterintutkinnon ihminen. Työkokemusta oli yhteensä 5 vuotta pieninä pätkinä jakautuneena 25 vuoden ajalle. Ei jatkoon!
Hakijoiden joukossa oli myös 50-vuotias vastavalmistunut maisteri, jolla ei ollut muita tutkintoja (paitsi kandi). Työkokemusta oli kahdelta sopivalta alalta lähes katkeamaton 30 vuoden pätkä. Hän sai paikan.
Hillitön tutkintojen keräily ei ole ansioksi työmarkkinoilla, vaan osoittaa päättämättömyyttä, levottomuutta, ailahtelevuutta ja työn vieroksuntaa. Jo kahteen maisterin tutkintoon täytyy olla painavat syyt, kolme tutkintoa on dismeriittiä.- Anonyymi
En omalta kohdaltani olisi huolissani. Edellinen tutkinto on ollut täysi-ikäinen jo vuosia ja työvuosia katkeamattomasti kahta vuoden äitiyslomaa lukuunottamatta koko siivu. Nyt jos suoritan maisterin kahdessa vuodessa (olen työnohessa täydentänyt entistä tutkintoa, niin että tämä onnistuu) jää työvuosia nykyiselläkin eläkeiällä vielä yli 20.
- Anonyymi
Minulla on suoritettuna 4 maisterin tutkintoa. Työhistoriaakin löytyy 25 v. Ei kai se tutkintjen määrä mikään dismeriitti ole. Elinikäistä oppimista peräänkuulutetaan EU:n tasolla. Jatkuva opiskelu osoittaa ihmisestä sitoutumista oman osaamisensa kehittämiseen ja osaamisen ylläpitämiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla on suoritettuna 4 maisterin tutkintoa. Työhistoriaakin löytyy 25 v. Ei kai se tutkintjen määrä mikään dismeriitti ole. Elinikäistä oppimista peräänkuulutetaan EU:n tasolla. Jatkuva opiskelu osoittaa ihmisestä sitoutumista oman osaamisensa kehittämiseen ja osaamisen ylläpitämiseen.
Neljä maisterin tutkintoa osoittaa sitoutumattomuutta kaikkeen muuhun kuin omaan napaan.
- Anonyymi
Totta kai opiskelet, tietenkin! Vaikka ei näkyisi palkassa, voi se vaikuttaa työllistymiseesi nykyisessä tai jossain muussa työpaikassa. Saat lisäksi henkistä tyydytystä monellakin tapaa. Ota vapaata opiskelua varten ja nauti!
- Anonyymi
Opiskelin kandin opintoja työn ohessa avoimessa yliopistossa noin 1 kurssi kerrallaan, ja meni kivasti "harrastuksena". Maisterin opintoja tosin on harvemmin tarjolla avoimen kautta, mutta itse sain esim. sivuaineen maisteriin opiskeltua myös avoimessa. Lisäksi verkkokursseina löytyy yhä enemmän tarjontaa.
Näin tehden ei tarvitsisi miettiä nykyisen työpaikan kohtaloa.
Joillakin aloilla kouluttautuminen/tietojen päivittäminen myöhemmällä iällä on tarpeen, koska asiat muuttuvat nykyään todella nopeasti, ainakin kaupallisella alalla.
- Maisteri vm 2019- Anonyymi
Varmastikin joka alalla tietojen ja osaamisen päivittäminen on tarpeen jatkuvasti. Yleensä työnantaja hoitaa työhön liittyvän koulutuksen ja kustantaa työhön liittyvän omaehtoisen opiskelun. Mutta ei siihen, herra paratkoon, kokonaan uusia maisterin tutkintoja tarvita!
Nykyäänhän noita maisterin tutkintoja voi tehdä tosi monta kandin tutkinnon päälle nopeaan tahtiin. Yhden lisätutkinnon voi ymmärtää ja se voi olla oikein hyväksikin, mutta usean tutkinnon tavoittelu siirtää jo fokuksen jonnekin työn ulkopuolelle.
Usea maisterin tutkinto ei tuo mitään työn kannalta arvokasta osaamista, sillä maisterin opinnoissa tähdätään tieteelliseen kelpoisuuteen jatko-opintoja eli tohtoriopintoja varten.
Työelämässä ja ajan tasalla pysyminen ei todellakaan vaadi useita maisterin tutkintoja.
- Anonyymi
Asiantuntija- ja johtotason työssä tarvitaan useimmiten ja pääsääntöisesti: henkilöstö- ja johtamisosaamista, talousosaamista, markkinointiosaamista, yrittäjyyttä. Näin ollen 4 maisterintutkintoa ei ole pahitteeksi. Päinvastoin tutkinnoista on hyötyä, varsinkin, jos kaikki 4 on tehty samaan organisaatioon!
- Anonyymi
Kerro, mitä hyötyä noista neljästä tutkinnosta on! Miten ja missä se hyöty näkyy?
Oy Suomi Ab:n talous on rapakunnossa ja kurjistuminen jatkuu ja syvenee. Ainakaan kauppakorkeista ei löydy osaamista asioiden korjaamiseksi. Lapsellista on kauppamaisterin talousosaaminen, henkilöstö- ja johtamisosaaminen, markkinointiosaaminen ja yrittäjyys, vaikka olisi kymmenen tutkintoa.
Tuollaiset tutkinnot on pelkkää pelleilyä, sanon minä! - Anonyymi
Ihmisten ja asioiden johtaminen (leadership, management) on taitolaji. Sitä ei opi pelkästään tekemällä, vaan taustalla on oltava kattavasti teoriatietoa. Mutu-tuntumalla ei voida johtaa. Siinä perustelu 4 maisterin tutkinnon opiskeluun - työn ohessa.
- Anonyymi
Entä opiskelun osoittamat yleiset meriitit:
sinnikkyys, ahkeruus, päämäärätietoisuus, yleinen aktiivisuus. Ei usea tutkinto ole haahuilua, jokainen niistä vaatii oman pitkän sitoutumisensa, jota
ei välttämättä opi muuten, ei huonosti organisoidussa työyhteisössäkään, olipa kuinka komea nimike tahansa. Jokainen pilipali-pätkätyökin vaatii
oman sitoutumisensa, muunkin kuin elämisen pakon.
Aktiivimalli (se työttömien kannustusmalli) on VASTA nyt huomioinut *jonkinlaisen* opiskelun aktiivisuuden osoitukseksi - VOI kuinka kaukana olemmekaan nykymaailman vaatimuksista. Ja me pärjäämme vain koulutuksella kuulemma.
lifelonglearning - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entä opiskelun osoittamat yleiset meriitit:
sinnikkyys, ahkeruus, päämäärätietoisuus, yleinen aktiivisuus. Ei usea tutkinto ole haahuilua, jokainen niistä vaatii oman pitkän sitoutumisensa, jota
ei välttämättä opi muuten, ei huonosti organisoidussa työyhteisössäkään, olipa kuinka komea nimike tahansa. Jokainen pilipali-pätkätyökin vaatii
oman sitoutumisensa, muunkin kuin elämisen pakon.
Aktiivimalli (se työttömien kannustusmalli) on VASTA nyt huomioinut *jonkinlaisen* opiskelun aktiivisuuden osoitukseksi - VOI kuinka kaukana olemmekaan nykymaailman vaatimuksista. Ja me pärjäämme vain koulutuksella kuulemma.
lifelonglearningVähän kyllä ihmetyttää, mitä nuo kauppakorkean maisteritutkinnot oikein pitävät sisällään, kun niitä tarvitaan neljä, jotta pärjää työssä. Pelkkää tyhjää touhua täynnä? Kepeää on kauppakorkean anti!
Ja mitä neljä maisteritutkintoa kertoo sitoutumisesta TYÖHÖN?
Jo yhdellä ammattikoulututkinnolla osataan sitoutua työhön! Osataan jopa johtaa omaa 60 työntekijän yritystä menestyksellisesti. - Anonyymi
Vettä myllyyn: Vielä, kun edellä parjattujen kauppatieteen maisterin tutkintojen lisäksi opiskelemme kasvatustieteen maisteriksi (=aikuiskasvatus) ja psykologian maisteriksi, niin sitten uskon, että kysymyksessä on henkilö, jolla on riittävä osaaminen esim. sen pienen työyhteisön (n. 60 päätä) johtamiseen. On eri asiaa luulla osaavansa, kuin se että todellakin osaa!
- Anonyymi
Onhan näitä muitakin ikämies opiskelijoita. Itse suoritin AMK- inssitutkinnon työnohella, valmistuessa 42v. Siitä vuosi taukoa ja Aaltoon jatkamaan aikuiskoulutustuella . DI-tutkinnon sain 45-vuotiaana.
Runsas puoli vuotta on nyt mennyt ja välillä kaduttaa. Työmarkkinoilla olen liian kokenut entry-level paikkkoihin ja taas vaativampiin asiantuntijatöihin puuttuu lihakset.
Puun ja kuoren välissä. Asiantuntijatason haastatteluihin toki pääsee mukavasti, mutta aina on se joku jolla on tämän tason kokemusta. Kärsivällisyyttä tämä vaatii kun kohta on epäkelpo 50v, sinänsä huvittavaa, koska eläkkeestä ei kannata uneksia ainakaan ennen 70v päivää.- Anonyymi
Tsemppiä sinulle työn etsintään! Kyllä se vielä varmasti tärppää. Toivotaan, että asenteet työelämässä muuttuvat, ja vanhempien hakijoiden potentiaalia aletaan arvostaa enemmän. Minusta on hienoa, että olet tehnyt rohkean päätöksen opiskella ja kehittää itseäsi. Jokainen vanhenee, mutta vanheta voi monella tapaa. On paljolti itsestä kiinni, meneekö kehitys iän karttuessa myönteiseen vai kielteiseen suuntaan.
Toivon, että myös negatiivisia tunteita ja kokemuksia aikuisopiskelusta ja sen vaikutuksista työllistymiseen tuotaisiin enemmän esiin mediassa.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 271878
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231818Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1181799Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.701577Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?601432Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201246Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371153Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381132- 111128
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101127