Lesken vähimmäisoikeus

"1.Lesken suostumus tosiaaan vaaditaan kiinteistön myyntiin, mutta hallintaoikeus ei suinkaan lakkaa siihen, vaan se on olemassa kiinteistön sijaan tulleeseen omaisuuteen eli niihin rahavaroihin."

Tämä ei ole aivan oikein. Leski ja perilliset voivat sopia, että asunto vaihdetaan sopivampaan ja silloin hallintaoikeus siirtyy. Mutta jos asunto vain myydään, silloin hallintaoikeus päättyy ja leski joko luopui tuosta oikeudesta vastiketta vastaan tai ilman.

Tästä on kyllä perintökaaressa ihan nimenomainen määräys eli käyttöoikeuden alaisen omaisuuden sijaan tullut omaisuus on samojen käyttö- ja luovutusrajoitusten alaista kuin luovutettu omaisuus oli ollut.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L12P8

Leski voi tosiaan luopua hallintaoikeudesta. Jos luopuu vastikkeetta, niin silloin perilliset saavat häneltä tuon hallintaoikeuden verotettavana lahjana ja toinen vaihtoehto on maksaa leskelle korvausta hallintaoikeudesta luopumisesta.

Mutta yksi vaihtoehto on jättää hallintaoikeus olemaan ja näin usein toimitaankin. Silloin rahat voivat olla tilillä, mutta yksi käytetty vaihtoehto on sijoittaa varat johonkin rahastoon, josta tuleva tuotto maksetaan vuosittain leskelle.

Onko tuohon jotain oikeustapausta tai verottajan linjaa, jossa tuo hyväksytään?
Jos on hallintaoikeus testamentti, silloin toki tuo onnistuu mutta vain lesken asuinoikeuden perusteella?

Pk 3:1a.2 Koskee nimenomaan asuntoa ja sen irtaimistoa, jota leskellä on oikeus pitää hallinnassa. Asunnon vaihto toiseen kyllä vielä mahtuu, sillä itse pykälässä sitä ei tajoiteta vain yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon.

Anonyymi kirjoitti:

Onko tuohon jotain oikeustapausta tai verottajan linjaa, jossa tuo hyväksytään?
Jos on hallintaoikeus testamentti, silloin toki tuo onnistuu mutta vain lesken asuinoikeuden perusteella?

Pk 3:1a.2 Koskee nimenomaan asuntoa ja sen irtaimistoa, jota leskellä on oikeus pitää hallinnassa. Asunnon vaihto toiseen kyllä vielä mahtuu, sillä itse pykälässä sitä ei tajoiteta vain yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon.

Lue lisää

No verottaja nyt ei näitä siviilioikeudelöisia kuvioita millään lailla hyväksy, verottavat vain jos verotettavaa on.

Määräykset sijaan tulleen omaisuuden osalta koskevat niin vähimmäissuojan kohteena olevan yhteisen kodin hallintaa kuin testamentilla tullutta hallintaoikeutta johonkin muuhun omaisuuteen.

Enpä tiedä onko näissä asioissa ollut mitään sellaista riideltävää, että olisi saatu ennakkotapauksia aikaiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

No verottaja nyt ei näitä siviilioikeudelöisia kuvioita millään lailla hyväksy, verottavat vain jos verotettavaa on.

Määräykset sijaan tulleen omaisuuden osalta koskevat niin vähimmäissuojan kohteena olevan yhteisen kodin hallintaa kuin testamentilla tullutta hallintaoikeutta johonkin muuhun omaisuuteen.

Enpä tiedä onko näissä asioissa ollut mitään sellaista riideltävää, että olisi saatu ennakkotapauksia aikaiseksi.

Lue lisää

"Määräykset sijaan tulleen omaisuuden osalta koskevat niin vähimmäissuojan kohteena olevan yhteisen kodin hallintaa kuin testamentilla tullutta hallintaoikeutta johonkin muuhun omaisuuteen."

Ei pidä paikkaansa. Lesken vähimmäissuojaan ei kuulu mitään sijaantuloperiaatetta (surrogaattia), vaan se lakkaa, jos asunto myydään.

Testamenttiin perustuvassa (asunnon) hallintaoikeudessa asia on toisin, ellei testamentin tulkinnasta muuta johdu. Silloin hallintaoikeus jatkuu niihin varoihin, joita asunnon myynnissä saadaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Määräykset sijaan tulleen omaisuuden osalta koskevat niin vähimmäissuojan kohteena olevan yhteisen kodin hallintaa kuin testamentilla tullutta hallintaoikeutta johonkin muuhun omaisuuteen."

Ei pidä paikkaansa. Lesken vähimmäissuojaan ei kuulu mitään sijaantuloperiaatetta (surrogaattia), vaan se lakkaa, jos asunto myydään.

Testamenttiin perustuvassa (asunnon) hallintaoikeudessa asia on toisin, ellei testamentin tulkinnasta muuta johdu. Silloin hallintaoikeus jatkuu niihin varoihin, joita asunnon myynnissä saadaan.

Lue lisää

Säännöksistä vielä: PK 12:8 säätää
"Mitä ------>tässä luvussa<------- on säädetty käyttöoikeuden alaisesta omaisuudesta, on voimassa myös sen sijaan tulleesta omaisuudesta."

Se ei koske PK 3:1a:ssa säädettyä lesken jakamattomuussuojaa. Ei siltikään vaikka sen 3 momentissa säädetään: "Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta." Viimeksi mainittu viittaus kohdistuu niihin säännöksiin, joilla lesken ja perillisten suhdetta säädellään 12 luvussa.

Perintökaaressa nimenomaan säädetään, että PK 12 luku ja siten myös tuo PK 12:8 koskee myös lesken PK 3 luvun mukaista hallintaoikeutta.

Surrogaattiperiaate on siis molemmissa tilanteissa sama.

Anonyymi kirjoitti:

Säännöksistä vielä: PK 12:8 säätää
"Mitä ------>tässä luvussa<------- on säädetty käyttöoikeuden alaisesta omaisuudesta, on voimassa myös sen sijaan tulleesta omaisuudesta."

Se ei koske PK 3:1a:ssa säädettyä lesken jakamattomuussuojaa. Ei siltikään vaikka sen 3 momentissa säädetään: "Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta." Viimeksi mainittu viittaus kohdistuu niihin säännöksiin, joilla lesken ja perillisten suhdetta säädellään 12 luvussa.

Lue lisää

Kyllä se 12 luku soveltuu ihan kokonaan.

Jos soveltuisi vain osittain, siitä olisi erikseen määrätty.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaaressa nimenomaan säädetään, että PK 12 luku ja siten myös tuo PK 12:8 koskee myös lesken PK 3 luvun mukaista hallintaoikeutta.

Surrogaattiperiaate on siis molemmissa tilanteissa sama.

Lue lisää

Perintökaaressa nimenomaisesti säädetään, että surrogaatti koskee VAIN PK 12 luvun käyttöoikeutta. Ks. edellä.

Ai missä kohdassa muka?

Kyllä siellä säädetään nimenomaan, että PK 12 luvun säännökset koskevat myös 3 luvun mukaista oikeutta.

Ja kun kerran 12 luku soveltuu, niin se soveltuu kaikilta osin, kun kerran ei ole mainittu niitä pykäliä, jotka eivät soveltuisi.

Anonyymi kirjoitti:

Ai missä kohdassa muka?

Kyllä siellä säädetään nimenomaan, että PK 12 luvun säännökset koskevat myös 3 luvun mukaista oikeutta.

Ja kun kerran 12 luku soveltuu, niin se soveltuu kaikilta osin, kun kerran ei ole mainittu niitä pykäliä, jotka eivät soveltuisi.

Lue lisää

"Mitä ------>tässä luvussa<------- on säädetty käyttöoikeuden alaisesta omaisuudesta, on voimassa myös sen sijaan tulleesta omaisuudesta."

Anonyymi kirjoitti:

"Mitä ------>tässä luvussa<------- on säädetty käyttöoikeuden alaisesta omaisuudesta, on voimassa myös sen sijaan tulleesta omaisuudesta."

Tähän soveltuu tulkintaperiaate lex specialis decorat lex generali.

PK 12:8 on se speciaali säännös, joka koskee testamentin mukaista käyttöoikeutta erityisesti.

Anonyymi kirjoitti:

"Mitä ------>tässä luvussa<------- on säädetty käyttöoikeuden alaisesta omaisuudesta, on voimassa myös sen sijaan tulleesta omaisuudesta."

Kyllä, ja 3 luvussa säädetään, että eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Tähän soveltuu tulkintaperiaate lex specialis decorat lex generali.

PK 12:8 on se speciaali säännös, joka koskee testamentin mukaista käyttöoikeutta erityisesti.

Lue lisää

No ei tässä mitään tulkintaa kaivata, kun 3 luvussa selvästi sanotaan, että lesken vähimmäissuojan osalta noudatetaan, mitä 12 luvussa on määrätty.

Anonyymi kirjoitti:

No ei tässä mitään tulkintaa kaivata, kun 3 luvussa selvästi sanotaan, että lesken vähimmäissuojan osalta noudatetaan, mitä 12 luvussa on määrätty.

Ette osaa. Se viittaus PK 3 luvussa on yleinen eli legi generali siihen PK 12 luvun 8 §:ään. Ne ovat ristiriidassa keskenään ja se ratkaistaan niin, että testamenttiin perustuvaan käyttöoikeuteen soveltuu 8 §:ssä säädetty ja vain siihen.

Itse olet Lawetorderiin rinnastettava, koska et ymmärrä edes noin yksinkertaista tulkintaperiaatetta oikein. Lisäksi tätä seövää tulkintaa tulee esityöt, jossa "perintökaaren 3 luvun 1 a §:n 2 momentin tarkoituksena on nimenomaan turvata leskelle hänen saavuttamansa asumistason säilyttäminen puolison kuoleman jälkeen" (HE 225/1982 vp s. 10).

Sekä laintulkintaperiaate että lain tarkoitus on lesken jakamattomuussuojan osalta surrogaattia vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ette osaa. Se viittaus PK 3 luvussa on yleinen eli legi generali siihen PK 12 luvun 8 §:ään. Ne ovat ristiriidassa keskenään ja se ratkaistaan niin, että testamenttiin perustuvaan käyttöoikeuteen soveltuu 8 §:ssä säädetty ja vain siihen.

Lue lisää

Kyllä nuo perintökaaren molemmat luvut ovat yleislakeja ja samanarvoisessa asemassa toisiinsa nähden.

Eikä tuossa edes ole mitään ristiriitaa!! 3 luvussa vain säädetään, että 12 luvun määräykset soveltuvat myös muihin tilanteisiin kuin testamenttiin perustuvaan käyttöoikeuteen. Eli juurikin lesken 3 luvun mukaiseen hallintaoikeuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Itse olet Lawetorderiin rinnastettava, koska et ymmärrä edes noin yksinkertaista tulkintaperiaatetta oikein. Lisäksi tätä seövää tulkintaa tulee esityöt, jossa "perintökaaren 3 luvun 1 a §:n 2 momentin tarkoituksena on nimenomaan turvata leskelle hänen saavuttamansa asumistason säilyttäminen puolison kuoleman jälkeen" (HE 225/1982 vp s. 10).

Sekä laintulkintaperiaate että lain tarkoitus on lesken jakamattomuussuojan osalta surrogaattia vastaan.

Lue lisää

Perintökaaren 3 lukuun otettiin nimenomaan viittaus 12 lukuun, jotta olisi täysin selvää, että surrogaattisäännös (ja tuo luku muutenkin) soveltuu myös lesken hallintaoikeuteen.

Anonyymi kirjoitti:

No verottaja nyt ei näitä siviilioikeudelöisia kuvioita millään lailla hyväksy, verottavat vain jos verotettavaa on.

Määräykset sijaan tulleen omaisuuden osalta koskevat niin vähimmäissuojan kohteena olevan yhteisen kodin hallintaa kuin testamentilla tullutta hallintaoikeutta johonkin muuhun omaisuuteen.

Enpä tiedä onko näissä asioissa ollut mitään sellaista riideltävää, että olisi saatu ennakkotapauksia aikaiseksi.

Lue lisää

Eipä se verottaja päätä onko tuo omaisuus siviilioikeudellisesti mahdollinen mutta verottaa tuonlaisen toimen kuitenkin, koska lakisääteisen vähimmäissuojan sijaan, nyt onkin sopimukseen perustuvasta hallinnasta. Usein sillä verolla on vaan iso merkitys osapuolille.

Ja on hyvä huomata, että sopimukseen perustuva onkin sitten ihan eri asemassa jos kuolinpesän osakas päätyy/on ulosotossa.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaaren 3 lukuun otettiin nimenomaan viittaus 12 lukuun, jotta olisi täysin selvää, että surrogaattisäännös (ja tuo luku muutenkin) soveltuu myös lesken hallintaoikeuteen.

Lue lisää

"Perintökaaren 3 lukuun otettiin nimenomaan viittaus 12 lukuun, jotta olisi täysin selvää, että surrogaattisäännös (ja tuo luku muutenkin) soveltuu myös lesken hallintaoikeuteen."

Ei vaan PK 12:8 on ihan selvä sen suhteen, että se koskee vain "tässä luvussa" mainittua testamenttiin perustuvaa käyttöoikeutta. Ja koska se koskee vain sitä, se koskee vain sitä!!

Maallikoille on näemmä vaikeaa tuon lain selvänkään tekstin lukeminen.

Kyllä meillä yliopistossa opetettiin, että PK 12 luku koskee myös lesken 3 luvun mukaista hallintaoikeutta. Sitähän se 3. luvun viittaus tarkoittaa. Enkä ymmärrä, miten tuon edes voisi ymmärtää jollain muulla tavalla.

Terveisin oik.yo

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä meillä yliopistossa opetettiin, että PK 12 luku koskee myös lesken 3 luvun mukaista hallintaoikeutta. Sitähän se 3. luvun viittaus tarkoittaa. Enkä ymmärrä, miten tuon edes voisi ymmärtää jollain muulla tavalla.

Terveisin oik.yo

Lue lisää

Onko kenelläkään esittää oikeuskäytäntöä asiasta?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä meillä yliopistossa opetettiin, että PK 12 luku koskee myös lesken 3 luvun mukaista hallintaoikeutta. Sitähän se 3. luvun viittaus tarkoittaa. Enkä ymmärrä, miten tuon edes voisi ymmärtää jollain muulla tavalla.

Terveisin oik.yo

Lue lisää

Meillä oli vissiin eri opettaja, koska yliopsitossa opetetaan nykyisinkin, että leksen jakamattomuussuojaan ei jatku, jos asunto myydään eikä kuolinpesään enää kuulu asuntoa.

Anonyymi kirjoitti:

Meillä oli vissiin eri opettaja, koska yliopsitossa opetetaan nykyisinkin, että leksen jakamattomuussuojaan ei jatku, jos asunto myydään eikä kuolinpesään enää kuulu asuntoa.

Lue lisää

Kukas tuollaista opettaa? Ja missä yliopistossa?

Kyllä se leski suojaa tarvitsee, vaikka ei enää pystyisi esim. asumaan puolisoiden kotina olleessa omakotitalossa. Siksikin tuo surrogaattisäännös on olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se leski suojaa tarvitsee, vaikka ei enää pystyisi esim. asumaan puolisoiden kotina olleessa omakotitalossa. Siksikin tuo surrogaattisäännös on olemassa.

Jos ei pysty asumaan, voi muuttaa pois ja laittaa vuokralle sen asunnon. Poismuuttaminen ei vaikuta lesken oikeuteen, koska se on elinikäinen oikeus.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ei pysty asumaan, voi muuttaa pois ja laittaa vuokralle sen asunnon. Poismuuttaminen ei vaikuta lesken oikeuteen, koska se on elinikäinen oikeus.

Tavallisempaa kuitenkin lienee se, että asunto myydään ja tilalle hankitaan keskelle sopivampi asunto. Mutta on se vuokraaminenkin toki mahdollista.

Kyllä se luovutus eli myynti ilman hallintaoikeuden haltijan lupaa on tuolla perintökaaressa aika selvästi kielletty.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L12P6

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se luovutus eli myynti ilman hallintaoikeuden haltijan lupaa on tuolla perintökaaressa aika selvästi kielletty.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L12P6

Lue lisää

Mutta tuo on luvusta, joka käsittelee testamenttiin perustuvaa käyttöoikeutta. Leskellä oikeus on ilman testamenttiakin.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta tuo on luvusta, joka käsittelee testamenttiin perustuvaa käyttöoikeutta. Leskellä oikeus on ilman testamenttiakin.

Kuten jo ylempänä on kerrottu, 12 luku koskee myös 3 luvun perusteella tullutta hallintaoikeutta.

Tämä tuntuu olevan kovin vaikea asia maallikoille eli ymmärtää tuo 3 luvun viittaus 12 lukuun ja siinä olevien säännösten soveltuvuus myös yhteisen kodin hallintaan.

Olipa perusteellisen tietämätön välittäjä!!! Välittäjä LKV on opettavinaan "perusasioita", joista kuitenkin on itse täysin ulkona. Tässä toisen jo viittaama säännös, PK 12:6.1-2

"Omistaja ei saa käyttöoikeuden haltijan suostumuksetta luovuttaa tai pantata oikeuden kohteena olevaa omaisuutta eikä siitä muullakaan tavoin määrätä. Kiinteän omaisuuden sekä sellaisen toisen maalla olevan laitoksen osalta, joka voidaan hallintaoikeuksineen maahan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, on suostumus annettava kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa. Jollei suostumusta saada, on oikeudella valta hakemuksesta sallia aiottu toimi, milloin siihen on syytä.

Jos omistaja on suostumuksetta tai luvatta määrännyt omaisuudesta, on toimenpide pätemätön käyttöoikeuden haltijaa kohtaan."

Mitähän siellä välittäjien kokeessa mahdetaan kysyä, kun noin tietämätön henkilökin on - ainakin väittämänsä mukaan - sen läpäissyt?!

Anonyymi kirjoitti:

Olipa perusteellisen tietämätön välittäjä!!! Välittäjä LKV on opettavinaan "perusasioita", joista kuitenkin on itse täysin ulkona. Tässä toisen jo viittaama säännös, PK 12:6.1-2

"Omistaja ei saa käyttöoikeuden haltijan suostumuksetta luovuttaa tai pantata oikeuden kohteena olevaa omaisuutta eikä siitä muullakaan tavoin määrätä. Kiinteän omaisuuden sekä sellaisen toisen maalla olevan laitoksen osalta, joka voidaan hallintaoikeuksineen maahan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, on suostumus annettava kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa. Jollei suostumusta saada, on oikeudella valta hakemuksesta sallia aiottu toimi, milloin siihen on syytä.

Jos omistaja on suostumuksetta tai luvatta määrännyt omaisuudesta, on toimenpide pätemätön käyttöoikeuden haltijaa kohtaan."

Mitähän siellä välittäjien kokeessa mahdetaan kysyä, kun noin tietämätön henkilökin on - ainakin väittämänsä mukaan - sen läpäissyt?!

Lue lisää

Ja nyt kun olet copy pastella siirtänyt lakitekstiä tänne, kerrot mitä tuo oikeasti vaikuttaa omistajan oikeuteen luovuttaa omistuksensa?

Ja ehkä samalla myös keksit miksi tuo on kirjoitettu tuohon muotoon.

Anonyymi kirjoitti:

Ja nyt kun olet copy pastella siirtänyt lakitekstiä tänne, kerrot mitä tuo oikeasti vaikuttaa omistajan oikeuteen luovuttaa omistuksensa?

Ja ehkä samalla myös keksit miksi tuo on kirjoitettu tuohon muotoon.

Lue lisää

Tässä tyypillinen diletantti, joka luulee, että kaikki lakiteksti on jotain salakieltä, jota "selittämään" tarvitaan erikoisosaajia. Näin asia ei ole ainakaan nyt puheena olevan säännöksen kohdalla, teksti on aivan tavallista normaalisuomea. Ja kun näin on, on myös reilua "copypastata" teksti tänne kaikkien omin silmin luettavaksi, jotta kenenkään ei tarvitse jäädä sen varaan, mitä täällä puuhastelevat "tietäjät" ovat tietävinään.

Pyynnöstä voin toki kertoa sen, mitä lainattu säännös "oikeasti" vaikuttaa omistajan oikeuteen luovuttaa omistuksensa, mikä tavallisin hoksottimin varustetulle on kertomattakin selvää:

Omistaja ei saa käyttöoikeuden haltijan eli viimeksi eläneen puolison suostumuksetta luovuttaa tai pantata oikeuden kohteena olevaa omaisuutta eikä siitä muullakaan tavoin määrätä.

Lesken hallintaoikeuden kohteena on KOKO kiinteistö, jota siis ei voida luovuttaa lesken suostumuksetta. Sen sijaan osakkaan osuus jakamattomaan kuolinpesään, tai jos jako on tehty, osuus kiinteistöön, kyllä voidaan luovuttaa leskeä kuulemattakin.

Teksti on kirjoitettu mahdollisimman selväksi. Sitä palvelee "tuo muoto", joka jostain ihmeellisestä syystä ei kuitenkaan aivan kaikille avaudu. Ei avautunut LKV-välittäjällekään, joka luulee näin: " Sen asunnon tai kiinteistön voi aina myydä ilman lesken suostumusta asiaan. Tietenkin se hallintaoikeus silloin säilyy entisellään ja kauppahinta on alhainen. Mitään estettä ei kuitenkaan ole!" Toivottavasti välittäjä edes osaa päivittää harhakäsityksensä oikeaksi. Muussa tapauksessa hän on huono välittäjä, joka aiheuttaa vahinkoa asiakkailleen.

Ja jos omistaja myy tuon kiinteistön, asoy osakkeet tai muun esineen ilman käyttöoikeuden haltijan suostumusta, voiko kolmas tai edes käyttöoikeuden haltija kanneteitse tai muuten saada kaupan peruttua/purettua?

Vai onko ainoa vaikutus, ettei uusi omistaja voi saada omistamaansa hallintaansa ennenkuin käyttöoikeus päättyy.

Anonyymi kirjoitti:

Ja jos omistaja myy tuon kiinteistön, asoy osakkeet tai muun esineen ilman käyttöoikeuden haltijan suostumusta, voiko kolmas tai edes käyttöoikeuden haltija kanneteitse tai muuten saada kaupan peruttua/purettua?

Vai onko ainoa vaikutus, ettei uusi omistaja voi saada omistamaansa hallintaansa ennenkuin käyttöoikeus päättyy.

Lue lisää

Leski voi kanteella saada kaupan puretuksi, jos kauppa loukkaa lesken oikeutta hallita asuntoa jakamattomana.

Miten lesken käy siinä tapauksessa, kun he vainajan kanssa omistivat asunto- osakkeen 50/50\? Puolison kuoleman jälkeen leski maksoi kaikki vainajan velat, alkaen asuntovelasta hautauskuluihin yms. muut vainajan velat? Menikö tyyliin mitäs läksit?

Uuden asunnon hankkimisesta vanhan tilalle pitää tietysti sopia perillisten kanssa. Omistajahan se on, joka asuntokaupan voi tehdä, eikä hallintaoikeuden haltija.

Mutta hallintaoikeudesta luopuminen on kokonaan lesken omassa harkinnassa. Jollei leski hallintaoikeudesta luovu, niin asunnon kaupasta saadut rahat ovat jumissa tilillä niin kauan kuin leski elää.

Anonyymi kirjoitti:

Miten lesken käy siinä tapauksessa, kun he vainajan kanssa omistivat asunto- osakkeen 50/50\? Puolison kuoleman jälkeen leski maksoi kaikki vainajan velat, alkaen asuntovelasta hautauskuluihin yms. muut vainajan velat? Menikö tyyliin mitäs läksit?

Lue lisää

Mitäs läksi, jos ei sopinut että saa maksamiaan asioita vastaavan osuuden esimerkiksi asunnosta. Muutenhan perillisten olisi pitänyt maksaa velat, saadakseen omaisuuden sinällään.
Eikä lesken ole mikään pakko ottaa kuolinpesän velkoja noin vain nimilleen- vain järkevää vastiketta vastaan. Oli se kuten aluksi laitoin, tai sopimuksella että velka maksetaan leskelle rahana takaisin.

Anonyymi kirjoitti:

Uuden asunnon hankkimisesta vanhan tilalle pitää tietysti sopia perillisten kanssa. Omistajahan se on, joka asuntokaupan voi tehdä, eikä hallintaoikeuden haltija.

Mutta hallintaoikeudesta luopuminen on kokonaan lesken omassa harkinnassa. Jollei leski hallintaoikeudesta luovu, niin asunnon kaupasta saadut rahat ovat jumissa tilillä niin kauan kuin leski elää.

Lue lisää

"Mutta hallintaoikeudesta luopuminen on kokonaan lesken omassa harkinnassa."

Näin on.

"Jollei leski hallintaoikeudesta luovu, niin asunnon kaupasta saadut rahat ovat jumissa tilillä niin kauan kuin leski elää."

Ei ole. Jos leski suostuu siihen , että asunto myydään, hänen PK 3:1a mukainen jakamattomuussuoja päättyy. Myyntihinta jaetaan asianosaisten kesken.

"Esimerkki 2.
muuten sama juttu mutta perilliset suostuvat ostamaan uuden asunnon fifty fifty,leski omistaa puolet ja perilliset puolet,hallintaoikeus siirtyy uuteen asuntoon."

Väärin. Leski menettää jakamattomuussuojansa (PK 3:1a), mutta uuteen asuntoon voidaan lesken ja perillisten kesken muodostaa sopimukseen perustuva hallintaoikeus. Se ei kuitenkaan ole enää sama asia kuin PK 3:1a mukainen jakamattomuussuoja ja sitä koskee eri säädökset.

En tiedä noista yliopisto opetuksista mutta on omaa kokemusta vastaavasta tilanteesta. Asunto myytiin kun leski ei pystynyt enää siinä asumaan. Yksi lapsista on lesken edunvalvojana ja asuntokauppaan haettiin maistraatin lupa. Mutta rahat jäivät lesken hallintaan ja maistraatti ilmoitti, että jos jotain tuottoja tulee, niin ne kuuluvat leskelle. Perillisten osuus rahoista sijoitettiin sitten sellaiseen rahastoon, josta tuotto maksetaan vuosittain lesken tilille.

Toinen vaihtoehto olisi ollut se, että perilliset olisivat maksaneet leskelle korvausta hallintaoikeudesta luopumisesta. Sitä ei kuitenkaan haluttu tehdä, kun ei nähty järkeväksi tuollaisia perheen sisäisiä siirtoja. Ja olisi pitänyt hakea edunvalvojan sijainenkin. Eli ainakaan käytännössä se hallintaoikeus ei lakkaa, vaikka asunto myytäisiin.

Ja meillä siis kuolinpesä oli jo jaettu, eli varsinaisesta jakamattomuussuojasta ei kai oikein voi puhua.

Maistraatti oli toiminut lain vastaisesti.

No meillä oli kyllä ihan alan huippujuristi asioita hoitamassa. Luotan hänen asiantuntemukseensa enemmän kuin Suomi24:n "asiantuntijoihin".

Anonyymi kirjoitti:

No meillä oli kyllä ihan alan huippujuristi asioita hoitamassa. Luotan hänen asiantuntemukseensa enemmän kuin Suomi24:n "asiantuntijoihin".

Niin ja jäi kertomatta, että olihan siellä myös keskinäinen hallintatestamentti.

Palstoilla aina kerrotaan vain osatotuuksia ja sitten ollaan niin tietävinään, miten kaikkia tapaukset menevät.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja jäi kertomatta, että olihan siellä myös keskinäinen hallintatestamentti.

Palstoilla aina kerrotaan vain osatotuuksia ja sitten ollaan niin tietävinään, miten kaikkia tapaukset menevät.

Lue lisää

Missä oli hallintaoikeustestamentti? Ja nimenomaan vielä keskinäinen hallintaoikeustestamentti?!

Käsittääkseni mitään tuollaista ei kerrottu, vaan kyse oli nimenomaan lesken lakiin perustuvasta hallintaoikeudesta yhteiseen kotiin ja sen sijaan tulleesta omaisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Missä oli hallintaoikeustestamentti? Ja nimenomaan vielä keskinäinen hallintaoikeustestamentti?!

Käsittääkseni mitään tuollaista ei kerrottu, vaan kyse oli nimenomaan lesken lakiin perustuvasta hallintaoikeudesta yhteiseen kotiin ja sen sijaan tulleesta omaisuudesta.

Lue lisää

Älä selittele! Asia on selvä: leskellä ei ole jakamattomuussuojassa mitään surrogaattia. Kun kuolinpesässä ollut asunto myydään, siihen kohdistunut suoja lakkaa. Laki on yksiselitteinen.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja jäi kertomatta, että olihan siellä myös keskinäinen hallintatestamentti.

Palstoilla aina kerrotaan vain osatotuuksia ja sitten ollaan niin tietävinään, miten kaikkia tapaukset menevät.

Lue lisää

Ei meidän tapauksessa ollut testamenttia. Ja lakimies hoiti asian ja maistraatinkin kanssa tosiaan keskusteltiin asiasta.

Hallintaoikeus ei siis voi lakata automaattisesti ja meidän tapauksessa se jätettiin voimaan, mikä oli lisäksi myös kaikkien osapuolten tahto.

Olet saanut väärän käsityksen, koska mainitussa kohdassa ei sanota, että lesken jakamattomuussuoja jatkuisi uuteen asuntoon.

Tarkalleen siinä lukee: ".... lesken ei katsota lahjoittavan hallintaoikeuttaan, eikä siitä seuraa lahjaverotusta." Toisin sanoen ei katsota hallintaoikeutta lahjoitetun, koska uuteen asuntoon on sopimuksin perustettu uusi vastaavan kaltainen hallintaoikeus. Tämä johtuu siitä, että verottaja ei halua olla kohtuuton, kun kumminkin uuteen asuntoon on sovittu hallintaoikeudesta asianosaisten kesken. Kohtuuton verotus saattaisi tarpeettomasti vaikeuttaa lesken hallintaoikeudesta sopimukseen pääsemistä.

Näin on, mutta avio-oikeudella ei ole mitään tekemistä lesken vähimmäissuojan kanssa. Sinänsä toki sama systeemi, että omaisuuden luonne ei muutu omaisuuden vaihtuessa.

Väärin tulkittu. Hallinto-oikeus ei ylipäänäsä päätä, miten yksityisoikeudelliset oikeussuhteet menevät. Näin hallinto-oikeuden ratkaisuilla ei ole merkistystä tässä asiassa.

Mainittu tapaus kuitenkin tukee käsitystä, että lesken jakamattomuussuoja asuntoon päättyy, koska siinä siirretään hallintaoikeutta uuteen asuntoon. Näinhän osapuolet saavat toki tehdä halutessaan.

Jos kysymys olisi surrogaatista, mitään siirtymistä ei suoriteta, vaan omaisuuden luonteen säilyminen seuraa suoraan laista, jolloin hallintaoikeus on ensiksi niihin rahoihin, joita on saatu myyntihintana ja sitten siihen kohteeseen, joka ostetaan aiemman hallitaoikeuden alaisen asunnon sijalle.

Useinhan nimenomaan on kyse surrogaatista, kun vaikkapa myydään omakotitalo, jossa leski ei enää pysty asumaan ja ostetaan tilalle kerrostaloasunto.

Koko lesken asumisen turvaava säännöshän olisi aivan puutteellinen ja monessa tilanteessa täysin merkityksetön, jos asunnon vaihtaminen ei olisi mahdollinen. Siksi perintökaaressa on säädetty, että 3 luvun mukainen hallintaoikeus siirtyy surrogaattiin.

Ei se tarkoita tuota.

Perintökaaressa määrätään, että hallintaoikeuden alaisen omaisuuden sijaan tullut omaisuus on myös hallintaoikeuden alaista. Eli jos asunto myydään, niin hallintaoikeus on kauppahintaan ja sitten se siirtyy vaikkapa tilalle hankkttavaan uuteen asuntoon.