Ei kavereita, ei poikaystävä...

Anonyymi kirjoitti:

Eli siis joo, oon semmonen nuori tyyppi (tyttö) ja mulla ei enää jostain syystä oo kavereita koulussa, eikä johdu siitä että olisin ollu epämiellyttävä, ne tyypit ei ehkä ollu mun luokalla vaan sellasia ihan mun tyylisiä... Vuosi sitten kuitenkin olin yhdessä kaveriporukassa, ihan omana itsenäni ja ihan saman näkösenä kun nytkin, ainakin luultavasti xdd... < niin sillon sain kuulla et joku mun rinnakkaisluokkalainen poika tykkää musta, ja en siis ees tuntenu koko tätä tyyppiä ja tuskin tiesin ees sen nimeekään xdd... joohh... no sillon kun sain kuulla ja tajusin kuka tää tyyppi on, niin jotenkin mua ei vaan kiinnostanu se, koska jos joku heti vuoden alussa tykästyy muhun niin varmaan sitten myöhemmin joku muukin, eipä se tietysti oo pitäny paikkaansa. Totta kai sit kun se ei enää tykänny musta mut luulin niin, niin kiinnostuin siitä mut joo heh xdd... mut se ei kuitenkaan oo ollu se isoin pointti tässä, vaan se, että mulla on koulussa vaan yks kaveri enää jonka oon tuntenu pitempään ja en oo saanu sen kauttakaan kavereita kun sekään ei oikein tunnu olevan samanlainen kun ne... että tässä sitä nyt mennään, mulla ei oo koulussa juurikaan yhtään kavereita, tuskin riippuu ainakaan ulkonäöstä, tuskin luonteestakaan, musta tulee vaan koko ajan epämiellyttävämpi kaikkien mielestä kun oon ärtyny ja oon aika epävarma kun ei oo poikaystävän eikä ees kavereita... vapaa-ajallakaan ei oo kun pari, mut ei yhtään hyvää... niin että kun ei oo kavereita koulussa tai muuallakaan, ei oo porukkaa tai mitään, niin miten sitten poikaystävääkään..?😂😂saa kuulostamaan ehkä siltä että haluisin sen vaan koska muillakin on, koska oikeesti haluisin vaan ihan kunnon ystävän ja kyllä ihan muutenkin, tässä iässä se tavallaan ”kuuluu” siihen kasvamiseen ja tälleen, viihdyn poikienkin kanssa aika hyvin, ja vielä paremmin kun tutustuu enemmän... xdd
Ulkonäöltäni oon sellanen aika perus, en kovin pitkä mut joo, et eiköhän se luonne kuitenkin ratkase sen, tai ainakin pitäisi xdd...
ja luonteeltani riippuen toki myös ilmapiiristä, jos se on kiva ja otetaan mukaan eikä ”hyljeksitä”, niin oon aika positiivinen ja mulla on tosi hyvä mielikuvitus ja huumorintaju, enhän tietenkään oo täysin oma itteni, se oon vaan kotona mun perheen kanssa, juuri sillonhan mä aina mietin, että miten ei oo ketään kavereita, koska loppujen lopuksi oon aika kiva, mukava ja huumorintajunen tyyppi ja juttuja kyllä riittää joo... xdd ei siit sit sen enempää... ja on pari harrastustakin jossa on siellä juttukavereita, muttei kyllä muuten että joo... toivon et joku vois auttaa tai piristää mua tai jotain... mun elämä kaatuu kohta oikeesti, mä ansaitsen kavereita ja ihan yks hyväkin riittäs, sellanen jolle voisin kertoo kaiken, koska sellasta ei ihan oikeesti oo, eikä oo koskaan ollutkaan...:// :(

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä