Hyvin moni on lukenut sen, mitä olen kirjoittanut. Useat ovat tuonut esiin mielipiteensä.
Olen monisärmäinen. En kuulu sen takia minnekkään.
Arvostan kuitenkin arvostusta, olen aina kiitollinen tarjotuista virikkeistä ja virvokkeista.
- ja toivon kaikkien ymmärtävän että en ole etsmässä paikkoja korokkeilta.
Olen jättänyt ne taakseni.
Viihdyn parhaiten tukeva maankamara jalkojeni alla.
Huterat korokkeet voivat olla putoamista ja romahtamista edistäviä...
Jokainen teistä on painanut jotain unohtumatonta käteeni, kuin pienen palan simpukan kuorta...
Haluan sanoa tässä kiitoksena näin:
Tuntuu kuin olisin ollut kanssasi kahden kesken.
Toivon simpukan kuoren heijastavan jotain kaunista elämääsi.
Kiitos teille.
Päätteeksi runo vuodelta -82
(Omistettu tyttärelleni )
MrB
* * *
Merenvihreät silmät
Painoit käteeni palan simpukan kuorta
- sanoit
katso kuinka se kimmeltää
- ja sitten
niin hiljaista
Näin vain sinut
merenvihreät silmäsi
niiden kuohu ympärillä
- vain me kaksi
ja pala simpukan kuorta.
Tuhannet ja jälleen tuhannet
kimmeltävät,
merenvihreät silmät
helmiäisen valkeanvihreässä kiillossa.
Tuhat ja jälleen tuhat
ääretöntä sanaa
merenvihreissä silmissäsi.
Tuhannennen kerran
välkehti elämä katseessasi.
Tuhannennen kerran
tartuit käteeni
Tuhannet ja jälleen tuhannet
merenvihreät silmät
vain me kaksi
- ja pala simpukan kuorta
Olen monisärmäinen. En kuulu sen takia minnekkään.
Arvostan kuitenkin arvostusta, olen aina kiitollinen tarjotuista virikkeistä ja virvokkeista.
- ja toivon kaikkien ymmärtävän että en ole etsmässä paikkoja korokkeilta.
Olen jättänyt ne taakseni.
Viihdyn parhaiten tukeva maankamara jalkojeni alla.
Huterat korokkeet voivat olla putoamista ja romahtamista edistäviä...
Jokainen teistä on painanut jotain unohtumatonta käteeni, kuin pienen palan simpukan kuorta...
Haluan sanoa tässä kiitoksena näin:
Tuntuu kuin olisin ollut kanssasi kahden kesken.
Toivon simpukan kuoren heijastavan jotain kaunista elämääsi.
Kiitos teille.
Päätteeksi runo vuodelta -82
(Omistettu tyttärelleni )
MrB
* * *
Merenvihreät silmät
Painoit käteeni palan simpukan kuorta
- sanoit
katso kuinka se kimmeltää
- ja sitten
niin hiljaista
Näin vain sinut
merenvihreät silmäsi
niiden kuohu ympärillä
- vain me kaksi
ja pala simpukan kuorta.
Tuhannet ja jälleen tuhannet
kimmeltävät,
merenvihreät silmät
helmiäisen valkeanvihreässä kiillossa.
Tuhat ja jälleen tuhat
ääretöntä sanaa
merenvihreissä silmissäsi.
Tuhannennen kerran
välkehti elämä katseessasi.
Tuhannennen kerran
tartuit käteeni
Tuhannet ja jälleen tuhannet
merenvihreät silmät
vain me kaksi
- ja pala simpukan kuorta
Vastaukset 3
Vanhimmat
kirjoitettu!Kaunis!
Et kai katoa?
Toivottavasti kuitenkin jatkat näitten "laulujen" laulantaa.
Moni on katsonut minuun syvin silmin.
– ja olen katson moniin silmiin,
olen katsonut liian pitkään....
niin pitkään,
että myöhään,
– aivan liian myöhään muistin…
Rakastan jotain toista...
– ja tunsin olevani sielu
jonka vartalo teki tarpeensa rakastettuni syliin.
myöhäistä olisi.
Aina uusi uutta antaa.
Uuden mahdollisuuden saattaa suoda.
Ehkä erillaisen.
Koska samaa ei enää ole.
Ei olla voi.
Kuitenkin tuo sana,jos.
Vaan tuo sana,jos,se liian myöhäistä.
Silloin voin vain itkeä yhdessä sinussa.