voiko pankin aukioloaikaa pidentää?

Seppo Kiiskisen kirjoitus tämän aamun Lieksan Lehdessä osui ns. naulan kantaan. Pitäisi johtajattaren ymmärtää, ettei vanhusväestö kykene pitämään hallussa kortteja, ja saatikka monet iäkkäät eivät ymmärrä korttien perään, luulevat esim. kelakortiksi. - Niin kuuleppas Jaana, olet hyvä ja pätevä johtaja, mutta muista inhimillisyys ja ymmärrys ikääntyvää asiakaskuntaa kohtaan!!
2
Ilmoita


48 Vastausta

Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.


Aika hankalaa taitaa olla pankissa asiointi niillekkin jotka ovat töissä 7 - 16 välisen ajan, päässeekö koskaan pankkiasioille?
Näin eläkelläisenä joudan käymään Nurmeksessa jos tarvetta olisi, koska siellä on lähin POP pankki! Paikallisen pankin kanssa meni aikoinaan sukset ristiin laina asioissa, vaikka olin heidän asiakkaanaan reilut 30 vuotta, mutta aikansa kutakin! Nyt toinen jalka haudassa oelvana pärjään pankkikortilla!
3 VASTAUSTA:
En Luojan kiitos ole tarvinna pankkien ovia availla. Maksut menee suorana ja loput näppäilen kotitietokoneelta. Kortti on, jolla makselen ostokset kaupoissa. Lainojakin saa tarvittaessa nettipankkien kautta. Siis periaatteessa en tarvitse näitä KIVIjalkakonttoreita.
Mikä ihmeen POP pankki? Minulle sopii parhaiten ihan normaali-ihmisten pankki. En tarvitse mitään poppareiden pankkia. S-Pankki ja Osuuspankki ovat minulle riittäneet ja hyvin palvelleet. Vai vielä poppia pitäsi olla!
S-pankki ja Op riittävät minullekin. op mobiili joka on helppokäyttöinen syksyllä vaikeutuu op-mobilliavainmella pitää vahvistaa maksut kaikilla ei ole puhelinta verkkopalvelutunnuksia ei myönnetä kaikille näitä ovat kehitysvammaiset ja vaikeasti työllistyneet työttömät jotka ovat ikääntyneitä vanhuksia. Pankkikorttiakaan ei kaikki saa. pitkäaikais työtön ikääntynyt joka on vammainen eikä ymmärä pankkiasioista mitään ainoa vaihtoehto on että kirjoittaa paperille työttömyydestään pankissa on suoramaksu joka ei maksa vaan oltava katetta sitäpä ei työttömällä ole ja perustoimeentuloasiakkaalla köyhä maksaa kaikkein kalliimmat palvelumaksut. eläkeläiset ja työttömät voisi hankkia edunvalvojan tai välitystilin käyttöön jossa välttämättömät päivittäiset raha-asiat hoidetaan jäisi käyttöraha. pankkien ruuhkat helpottuisi. Pankkitiskillä asiointi maksaa ja laatiakin kuluu
+Lisää kommentti
Kuukaudessa on muitakin päiviä kuin kuukauden ensimmäinen tai viidestoista. Noina päivinä maksetaan eläkkeet, palkat, maitotilit jne. Eikö millään kukaan voi vaihtaa pankissavierailupäivää joksikin muuksi päiväksi ruuhkapäivien sijaan? Olen varma, ettei muulloin ole Lieksan konttorissa ruuhkaa. Käyneekö siellä muulloin juuri ketään. Kiiskinen on valinnut pankkipäivänsä tarkoituksenhakuisesti ja tietoisesti juuri kirjoittamalleen päivälle. Näin hän sai taas kerran tarpeettoman juttunsa Lieksan Lehteen.

Minä olen lieksalaisena eläkeläisenä, Osuuspankin asiakkaana vieraillut Lieksan konttorissa viimeksi huhtikuussa vuonna 2014, jollon vaihdoin euroja rupliin Moskovan matkaani varten.
3 VASTAUSTA:
Luulenpa,tiedänpä et pankissa asioivat esim vanhukset tarvitsevat pankkipalvelua silloin kun käyvät "kirkolla" eli tulevat kimppakyydillä käymään keskustassa. Moni on sanonut et ei ehdi yhden päivän aikana asioitaan hoitaa jos on käytävä pankissa,terveyskeskuksessa & labrassa. Jollain väliin pitäis myös kauppa-asiat hoitaa. Ei syrjäkylille kimppakyydit kulje enää myöhempään iltapäivään. Ja ei vanhukset jaksa yksinkertaisesti monia eri paikkoja päivässä kiertää. Päivässä jos on terveyskeskus,pankki,kaupoissa asioinnit siin on jo nuoremmallekkin tekeminen . Kaupassa käyt vain yhdessä kaupassa et ehdit asioida. Et hyvin tarjousten perässä esim Tokmanni, Citymarket, S-market ehdi,jaksa kulkea. Ja miten raahaat monien kauppojen kasseja jos jaksaisitkin,ehtisit kaikissa käydä. Kyllä pankki palvelut muunmuassa olisi tärkeää saada hoidetuksi silloin kun siihen on tarvetta. Jokainen meistä on tulossa vanhaksi jos Luoja elinpäiviä suo. Meillä nuoremmilla etuna et olemme oppineet käyttämään tietsikkaa jolla maksat laskut,pankkikortin käytön jolla nostamme rahaa automaatilta tai käytämme sitä kaupassa maksamineen. Mutta entä ne jotkut 80v ja vanhemmat... ei heillä ole siihen ole ollut mahollisuuksia opetella, tai varaa hommata konetta ja jos ei sillä muuta
tarvetta olis kuin hoitaa pankkiasiat. Muistakaa et jokainen meistä vanhenee,joka päivä.
Anonyymi kirjoitti:
Luulenpa,tiedänpä et pankissa asioivat esim vanhukset tarvitsevat pankkipalvelua silloin kun käyvät "kirkolla" eli tulevat kimppakyydillä käymään keskustassa. Moni on sanonut et ei ehdi yhden päivän aikana asioitaan hoitaa jos on käytävä pankissa,terveyskeskuksessa & labrassa. Jollain väliin pitäis myös kauppa-asiat hoitaa. Ei syrjäkylille kimppakyydit kulje enää myöhempään iltapäivään. Ja ei vanhukset jaksa yksinkertaisesti monia eri paikkoja päivässä kiertää. Päivässä jos on terveyskeskus,pankki,kaupoissa asioinnit siin on jo nuoremmallekkin tekeminen . Kaupassa käyt vain yhdessä kaupassa et ehdit asioida. Et hyvin tarjousten perässä esim Tokmanni, Citymarket, S-market ehdi,jaksa kulkea. Ja miten raahaat monien kauppojen kasseja jos jaksaisitkin,ehtisit kaikissa käydä. Kyllä pankki palvelut muunmuassa olisi tärkeää saada hoidetuksi silloin kun siihen on tarvetta. Jokainen meistä on tulossa vanhaksi jos Luoja elinpäiviä suo. Meillä nuoremmilla etuna et olemme oppineet käyttämään tietsikkaa jolla maksat laskut,pankkikortin käytön jolla nostamme rahaa automaatilta tai käytämme sitä kaupassa maksamineen. Mutta entä ne jotkut 80v ja vanhemmat... ei heillä ole siihen ole ollut mahollisuuksia opetella, tai varaa hommata konetta ja jos ei sillä muuta
tarvetta olis kuin hoitaa pankkiasiat. Muistakaa et jokainen meistä vanhenee,joka päivä.
Kuten yllä todettiin, "kylillä" käyntipäiviä mummoille on kalenterissa muitakin kuin ensimmäinen ja viidestoista päivä. Kimppakyydit kulkevat joka arkipäivä. Ei mummojenkaan tarvitse ruuhkaan survoutua. Kaupatkin ovat melkein yötäpäivää auki. Labra on avoinna muulloinkin kuin kuukkauden alussa tai puolessa välissä.
Kyydit kulkee joka arkipäivä,,joo kyllä mut entäs jos on rahat vähissä,on päästävä pankkiin mutta iltapäivälle jos jää pankkiasiointi (olis hiljaisempaa) ei kauppoihin enää oo aikaa käydä. Voi hyvät hyssykät kun ei tajuta et ei vanhuksen oo helppoo kulkea ees taas esim ekana pankkiin sit kauppaan,,,tai on ehdottomasti saatava rahaa ensin siin menee aikaa ku jonottaa pankin tiskille ja sit kulkee kauppaan,,,,joko on kenties kimppakyyti syrjäkylille menny jo.
Asu joskus vanhuksena syrjäkylillä ja oo kimppakyydin varassa. Voin kuvitella ettet ehdi kaikkea hoitaa yhden päivän aikana . Pankki auki 3 kertaa viikossa. Aina huom aina on pankissa aamusta jonoa. Ja kyydit syrjäkyliltä kulkee pääosin aamuisin. Kaupat on auki aamusta ilta myöhään mut jos pankissa menee jo aamupäivä ku avataankin pankki vasta oliko se 9.30.
+Lisää kommentti
Pankkeja ja vakuutusyhtiöitä kannattaa määrävälein kilpailuttaa. Ainakin laina-asioissa se saattaa tuoda merkittäviä säästöjä.

Myös puhelinoperaattorisopimuksia kannattaa tarkistaa ainakin vuosittain, koska operaatorit eivät lähde tarjoamaan edullisimpia yhteyksiä, vaan ottavat mielellään vanhan sopimuksen mukaiset kalliimmat maksut vastaan. Myös operaattoreita pitää kilpailuttaa hintojen takia.
1 VASTAUS:
Niinpä. Osuuspankki mainosti sanolla 70-80 luvulla, niin että KYLLÄ.
Taisi siinä mainoksessa olla pärstän kuva virnistelemässä (liittyen politiikkaan)
+Lisää kommentti
Kyllä vanhojen mummojen ja pappojen pitää hommata tietokone joilla maksaa laskujaan! Helppoahan se on kun kaikki pankkipalvelut on verkossa ja jos ei ole nähnyt tietokonetta kuin televisiossa!
Nopeaa on laskujen maksu vanhuksilla! Ja pankkikortti on oltava että saa nostettua rahaa automaatilta! Jos ei ole pankkikorttia ja vanhus ei saa rahaa, niin rosvot joutuu turhaan norkoilemaan automaatin läheisyydessä ryöstettäviä vanhuksia! Sitten rosvot joutuu menemään vanhuksen kotin ryöstämään ja se aiheuttaa rosvoille ylimääräistä vaivaa! Eriasia on ne rosvot jotka tekee vain pelkkiä kotikäyntejä vanhusten luo, kuten pitkissä hameissa liikkuva pitsiliina kauppiasryhmä!
1 VASTAUS:
Vanhusten turvallisuus on heikentynyt ja myös yksinäisten elämää seurataa kuka olisi uhrin kohde pankkiasiat on parempi antaa hoitaa suoramaksuna tai hankkia edunvalvoja tai välitystili. Tieto/taulukoneiden älypuhelinten hankkiminen maksaa muutaman vuoden ovat päivitykset ei onnistu siinä on vanhuksella ja ikääntynellä työttömällä petraamista. liitymät myös maksaa. vanhusten on varottava automaatilla selän takana kyttääjiä voidaan helposti ryöstää varastaa tunnukset jne.. tietokoneissa on aina uutuuksia vanhan on vaikea pysyä ajantasalla en suosittele hankkimaan tietokoneita
+Lisää kommentti
Vanhukset valitsevat kuukauden ruuhkaisimmat päivät asioimisiinsa sosiaalisen tapahtuman takia. Tunteja kestävän jonotuksen aikana kuulee mehevimmät juorut ja samalla saa itsekin osallistua juorujen levittämiseen. Jos jonotus meinaa ikävästi loppua kesken meheviempien juttujen, siirrytään uudelleen jonon hännille.

Eläkeläsimummon syrjäisen salon torpassa on todella yksinäistä, kun ukkokin on kuollut viisikymppisenä vanhuksena viinan kanssa ahkeraan raatamiseen. Ruuhkapäivä on mummolle ilon pilkahdus arkisen keinutuolimatkailun lomaan kerran pari kuukaudessa.
2
Ilmoita
Eihän se nykyään enää ole oikein tavata tuttujaan tai solmia uusia ystävyyssuhteita, vaan jokaisen olisi suotavaa turjottaa yksin kotona ja vaikka kuolla sinne ja haista jokunen kuukausi ennekuin joku alkaa hajusta valittaa, ja ruumis löydetään! Toinen seikka on vielä Suomalisten lasten teko, siihen pitää saada lisää sanktioita ja lapsilisiä on leikattava! Sen jälkeen voimme sitten simät suitsirenkaina ihnmetellä kun lapsia ei synny!
Syrjäytyminen ja lapsettomuus on valttia nykyään!
Tämä nyt ei kuulu pankkiasioihin mitenkään, mutta kunhan vaan totean!
1
Ilmoita
Huumoripitoisesti voisin lukuisia kertoja Neuvostoliitossa ja Venäjällä vierailleena kertoa, että Lieksan Osuuspankki on ryhtynyt elvyttämään muinaista Venäjällä jo kuolemassa olevaa jonotuskuluttuuria.

Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten jonotuskulttuuri oli kukoistuksessaan neuvostoliittolaisissa kaupoissa. Vähäiset tuotteet olivat näytillä liikkeen peräseinällä myymälätiskin ja myyjien takana. Pitkän jonotuksen jälkeen piti kieltä osaamattoman osoittaa tuotetta kädellä, jonka jälkeen myyjä antoi tuotteesta hintalapun, jonka kanssa piti mennä jonottamaan kaupan toisella seinustalla olevalle kassakopille. Maksun suorittamisesta kassalta saatiin uusi lappu, jolla mentiin jonottamaan uudelleen ensimmäiselle tiskille, jotta tuote saatiin lopulta itselle. Tuotteen ostamiseen saattoi kulua tunti, parikin.

Huomattavaa Neuvostoliitossa oli se, ettei kassalla rahaa annettu koskaan käteen, vaan metalliselle lautaselle, jolle myös kassahenkilö rojautti vastuurahat. Ei rahaa anneta Venäjällä vieläkään kädestä käteen, ainakaan metroasemien polettikopeilla.

Katsekontakti kanssahenkilön kanssa ei ole edelleenkään mahdollista, koska hän tuijottaa jatkuvasti vain mainittua lautasta. Silmiin katsominen on liian läheistä kanssakäymistä.

Neuvostoliitossa kaupan asiakkaat olivat neuvostojärjestelmän mukaan kaupan henkilökuntaa varten. Henkilökunta ei ollut suinkaan asiakasta varten tai häntä palvelemassa. Nykyään asenne on muuttunut länsimaisempaan suuntaan.

Vähitellen voimme jo unohtaa sanonnan "Venäjällä ei mikään toimi, mutta kaikki järjestyy!" Varsinkin Pietari alkaa olla jo länsimaisempi, kuin moni länsimainen kaupunki. Englannin kieli on valloittanut kaupungin ja autokanta alkaa olla kalliimmasta päästä. Moskova tulee tässä suhteessa vielä kaukana perässä.
1 VASTAUS:
Kyllä oli hyvin totuudenmukainen kuvaus Neuvostoliiton ajoilta. Tuollaista se oli, vielä vuosia romahduksen jälkeenkin.
+Lisää kommentti
Kyllä se pitäisi tälle sivustolle saada ajokoe, että p--kapuheet ja tyhjänpäiväiset ulinat sallitaan täällä vasta sen jälkeen, kun on hyväksytysti suoritettu kansalaisen digitaitojen näyttökoe.

Hyvänen aika. Palkat tulee sähköisesti kerran kuussa pankkitilille. Tililappu tulee sähköisesti verkkopankkiin myös. Eiköhän ne eläkkeet ja etuisuudet tule sinne pankkitilille ihan yhtä sähköisesti kuin palkatkin. Kortti käy ihan joka paikassa, mihin ihmeeseen Lieksassa edes käteistä tarvitsee? Ja kyllä kait ne pankkiautomaatit on sentään auki vähintään niinä tunteina kuin on kauppakin?

Pankin konttorissa on viimeksi pitänyt käydä kymmenisen vuotta sitten, kun uutta korttia eivät toimittaneet kadonneen tilalle postilaatikkoon. En edes tiedä, missä oman pankkini lähin konttori nykyään mahtaa olla, eikä oikein kiinnostakaan.

Fyysisesti pitää liikkua kyllä vieläkin päivittäin töihin, mutta syrjäseuduilla asuessa tai eläkeläisenä ei liene vaatimuksena sekään.

Miten minusta tuntuu tämän ketjun luettuani, että olen kaupunkilaisena valmiimpi muuttamaan syrjäseuduille kuin syrjäseutujen nykyiset asukkaat? Vaihdetaanko?
2
Ilmoita
Enpä tiedä minäkään yhtään syytä, miksi pankkikonttorissa pitäisi nykyaikana vierailla ja aikaa viettää. Hyvin, hyvin kauan sitten piti pankkikonttorissa käydä avaamassa lapsille pankkitilit ja joskus käytiin tyhjentämässä säästölippaat. Niistä ajoista on jo kolmatta vuosikymmentä. Joskus kauan sitten vaihdoin pankissa ulkomaiden valuuttaa. Se olisi tosin onnistunut muuallakin kuin pankissa.
3 VASTAUSTA:
Sillä samalla kortilla saa ulkomaillakin nostettua ulkomaan valuuttaa kuin kotimaassa nostettua euroja. Kun päätin lopettaa ulkomailla käteisen kanssa riskeeraamisen, sain pankilta tilattua ulkomailla toimivan maksukortin käymättä silloinkaan konttorilla. Siitä on tosin jo 15 vuotta, mutta tuskinpa tarvitsee käydä vieläkään.

Tilit saa avattua ja suljettua, rahat tulee ja menee. Ruoka pitää kuitenkin vielä itse hakea, mutta ei siihenkään käteistä rahaa tarvitse. Ainoastaan ainoa vähintään puolipakollinen pankin konttorilla käynti on kiinteistökaupat ja perunkirjoitukset, mutta niihinkään ei tarvitse kassan olla auki.
Anonyymi kirjoitti:
Sillä samalla kortilla saa ulkomaillakin nostettua ulkomaan valuuttaa kuin kotimaassa nostettua euroja. Kun päätin lopettaa ulkomailla käteisen kanssa riskeeraamisen, sain pankilta tilattua ulkomailla toimivan maksukortin käymättä silloinkaan konttorilla. Siitä on tosin jo 15 vuotta, mutta tuskinpa tarvitsee käydä vieläkään.

Tilit saa avattua ja suljettua, rahat tulee ja menee. Ruoka pitää kuitenkin vielä itse hakea, mutta ei siihenkään käteistä rahaa tarvitse. Ainoastaan ainoa vähintään puolipakollinen pankin konttorilla käynti on kiinteistökaupat ja perunkirjoitukset, mutta niihinkään ei tarvitse kassan olla auki.
Näin on. Suomalaiset pankkikortit ovat toimineet nostoautomaateissa useissa ulkomaissa jo ainakin pari vuosikymmentä. Pankkikortilla tosin ei uskaltanut missään maksaa, koska varoitettiin, että ravintolan tarjoilija vien kortin takahuoneeseen "höylättäväksi". Sähköisiä kannettavia päätelaitteita ei vielä silloin ollut olemassakaan. Saattoi näin paellalle tulla hintaa!
Anonyymi kirjoitti:
Näin on. Suomalaiset pankkikortit ovat toimineet nostoautomaateissa useissa ulkomaissa jo ainakin pari vuosikymmentä. Pankkikortilla tosin ei uskaltanut missään maksaa, koska varoitettiin, että ravintolan tarjoilija vien kortin takahuoneeseen "höylättäväksi". Sähköisiä kannettavia päätelaitteita ei vielä silloin ollut olemassakaan. Saattoi näin paellalle tulla hintaa!
On tietysti noinkin käynyt pari kertaa, mutta korttiyhtiötä reklamoimalla on aina rahat saatu takaisin. Sekin onnistui sähköisesti.

Varastettua käteistä on hankalampi kuolettaa puhelimitse.
+Lisää kommentti
Lieksan konttorilla saisi kaksi vrkailijaa pidettyä pankinjohtajan palkalla töissä, ja siksi ehdotan että joensuun puolen pnkinjohtaja riittäisi pomottamaan lieksankin pankin työntekijöitä!
Muuten tulee kalliiksi paikallisjohtajan mielestä lisätä pari työntekijää parille uudelle kassalle! Miksi lieksassa pitää olla pankinjohtaja noin pienelle henkilökunnalle?
1 VASTAUS:
Kyllä Lieksan Osuuspankin konttorissa on henkilökuntaa riittävästi palvelemaan asiakkaita useammalla kuin kahdella kassalla. Laskin netin sivulta, että porukkaa on 17, joista miehiä on kuusi.
+Lisää kommentti
Ööh, Lieksan johtaja on myös Joensuun pankinjohtaja.
2 VASTAUSTA:
No eipä ole ihme ja kumma, kun vanhusväestön depressiot lisääntyy. Pitäisi saada selvää markoista ja euroista.
Pankkiinkaan ei pääse kun tiettyinä viikonpäivinä. Ja kaiken kukkuraksi lisäisin tämän, että moni iäkäs elää vielä siinä ajassa, kun markka oli satanen ja kymppi oli tonni. Tämä tuntuu niin pahalta ja ahdistavalta näitä ikääntyneitä kohtaan. Huomautan tässä samalla, että me kaikki rapistumme, vanhenemme, kuihdumme ja hiivumme pois. - SIttenpä ei ole rahalla ja pankilla ole mitään merkitystä.
Lieksalainen Pohjois-Karjalan Lieksan konttorin johtajasta tuli koko Pohjois-Karjalan Osuuspankin johtaja muutama vuosi sitten. Pohjois-Karjalan Osuuspankki toimii Joensuun, Kontiolahden, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon alueilla.
+Lisää kommentti
No ilmankos ei palveluhenkilökuntaan riitä rahaa kun on kallispalkkainen johtaja!
2 VASTAUSTA:
Väärin arvattu vai ihanko paperilla laskit! Yksin pankijohtaja hoitaa kuuden Osuuspankin johtajuuden, eli yhtä pankkia kohti pankinjohtajan palkka on vain yksi kuudesosa.
Anonyymi kirjoitti:
Väärin arvattu vai ihanko paperilla laskit! Yksin pankijohtaja hoitaa kuuden Osuuspankin johtajuuden, eli yhtä pankkia kohti pankinjohtajan palkka on vain yksi kuudesosa.
Kas kun ei talkoilla tee, en ihmettelisi sitäkään väitettä!
+Lisää kommentti
Pankkiasiat eivät ole hyvässä jamassa vanhusten kannalta.
1 VASTAUS:
Eivät ole niin vanhusten kuin muidenkin vajavaisten kannalta. Säälittää ja ahdistaa em.ihmisten puolesta. Raha-pankki-laskunmaksut pitäisi hoitaa. Tiekoneen käyttö ei onnistu. Ehkä suoramaksu voisi toimia. Pankkiin pääsee muutamana päivänä viikossa. Niin, jos pääsee kun jonot on pitkät. Sääliksi käy tämä ihmisten rääkkääminen. - Mutta rahan mahti on valtava...
+Lisää kommentti
Pankin henkilökuntaa voisi siirtää konttorin takahuoneista kassoille kuukausien ensimmäisinä päivinä sekä kuukausien puolivälissä. Ei varmaan syntyisi jonoja maitotilien tai eläkkeiden nostajille.
3 VASTAUSTA:
Kysyn tässä hienovaraisesti, että vieläkö maitotilien nostajat käy tiskillä. Luullakseni he käyttävät nettipankkia. Nykyinen maanviljelijän työ on vaativampaa ja vastuullisempaa kuin pankinjohtajattaren hommelit. - Se rahan myynti, osto, palvelumaksuineen on helppoa kuin "heinänteko". -Mutta maanviljelijän pöytään ruoka ei tule kuin Manulle illallinen. Siinä työssä on paljon huolta ja vastuuta. Satokauden onnistuminen, ilmat ja kaikki muu. Kunnioitan syvästi kaikkia lieksalaisia maanviljelijöitä. Te jaksatte, toivon Korkeimman voimaa työhönne!
Anonyymi kirjoitti:
Kysyn tässä hienovaraisesti, että vieläkö maitotilien nostajat käy tiskillä. Luullakseni he käyttävät nettipankkia. Nykyinen maanviljelijän työ on vaativampaa ja vastuullisempaa kuin pankinjohtajattaren hommelit. - Se rahan myynti, osto, palvelumaksuineen on helppoa kuin "heinänteko". -Mutta maanviljelijän pöytään ruoka ei tule kuin Manulle illallinen. Siinä työssä on paljon huolta ja vastuuta. Satokauden onnistuminen, ilmat ja kaikki muu. Kunnioitan syvästi kaikkia lieksalaisia maanviljelijöitä. Te jaksatte, toivon Korkeimman voimaa työhönne!
Ei maanviljelys ole helppoa täälläkään, mutta siellä se on vielä paljon vaikeampaa.
kamuttaja kirjoitti:
Ei maanviljelys ole helppoa täälläkään, mutta siellä se on vielä paljon vaikeampaa.
Maanviljelys on joka paikassa helppoa kuin heinänteko, jos verrataan siihen, miten vaikeaksi raha-asioiden hoito on muuttunut niin vanhuksille kuin muillekin uusavuttomille. Eikö se nyt tämän ketjun aiheena ollut? Kesäteatterin ja muun kulttuurin puutteessa vähän harrastelijadraamaa. Suuria tunteita, huolestuneita katseita ja pitkiä monologeja. Henkilöhahmot ovat makuuni tosin hieman liian yksinkertaiseksi käsikirjoitettuja.
+Lisää kommentti
Pielisjärven vaaramaisemissa viljelijät eivät saaneet EU:lta vuoristotukea Pohjanmaan lakeuksien tapaan ministeri Haikki Haaviston neuvoteltua asiasta Brysselissä.

EU-virkamiehet tunsivat tuolloin Suomea vuonna 1994 varsin heikosti. Neuvottelurutistuksessa puhuttiin ainoastaan maataloudesta, kuin muita elinkeinoja ei Suomessa olisikaan. Mitä mahtoivat virkamiehet ajatella sopiessaan, että 85 prosenttia Suomen maatalouspinta-alasta saa vuoristotukea?

Nykyään Pohjanmaan jylhät vuoristot ovat madaltuneet takaisin lakeuksiksi ja vuoristotukien maksaminen on loppunut.
5 VASTAUSTA:
Kunnioitan syvästi kaikkia niin Lieksassa kuin muuallakin olevia maanviljeliöitä. Raskas, vastullinen ammatti. Isot pääomat kalustossa. Vastuu eläinten rekisteröinnistä ja korvalaputtamisesta. Ja mittaus millimerkin tarkkuudella mitä olet kylvänyt ja mihin jne. Kyllä tehtaan duunareiden on turha kadehtia maajussien auvoista ja onnellista elämänmenoa....
Anonyymi kirjoitti:
Kunnioitan syvästi kaikkia niin Lieksassa kuin muuallakin olevia maanviljeliöitä. Raskas, vastullinen ammatti. Isot pääomat kalustossa. Vastuu eläinten rekisteröinnistä ja korvalaputtamisesta. Ja mittaus millimerkin tarkkuudella mitä olet kylvänyt ja mihin jne. Kyllä tehtaan duunareiden on turha kadehtia maajussien auvoista ja onnellista elämänmenoa....
Maanviljelijöiden toimia seurataan satelliittien ja maanvilejelijöiden kirjoittamien taporttien avulla satojen virkailijoiden toimesta. Tarkastajat lamppaavat tiloilla jatkuvasti mittanauhojensa ja muiden mittareidensa kanssa häiritsemässä työntekoa.

Tarkastajien lisäksi viljelijä on myös säiden ja tuholaisten armoilla. Joinakin vuosina kato voi olla totaalinen eikä silloin tehdystä työstä saada palkkaakaan. Mahdolliset katokorvaukset eivät kata kuin pienen osan sadon menetyksestä. Nekin maksetaan hyvin pitkän ajan päästä jälkikäteen.

Tehtaan valvomossa istuva tehdastyöläinen saa säännöllisesti palkkansa, vaikka koneet seisoisivat vikojen tai huoltojen takia. Vakanssiajattelu estää muun työn. Tehtävänä on monitorien tuijottaminen kahdeksan tuntia vuorossa.
Anonyymi kirjoitti:
Maanviljelijöiden toimia seurataan satelliittien ja maanvilejelijöiden kirjoittamien taporttien avulla satojen virkailijoiden toimesta. Tarkastajat lamppaavat tiloilla jatkuvasti mittanauhojensa ja muiden mittareidensa kanssa häiritsemässä työntekoa.

Tarkastajien lisäksi viljelijä on myös säiden ja tuholaisten armoilla. Joinakin vuosina kato voi olla totaalinen eikä silloin tehdystä työstä saada palkkaakaan. Mahdolliset katokorvaukset eivät kata kuin pienen osan sadon menetyksestä. Nekin maksetaan hyvin pitkän ajan päästä jälkikäteen.

Tehtaan valvomossa istuva tehdastyöläinen saa säännöllisesti palkkansa, vaikka koneet seisoisivat vikojen tai huoltojen takia. Vakanssiajattelu estää muun työn. Tehtävänä on monitorien tuijottaminen kahdeksan tuntia vuorossa.
"Tehtävänä on monitorien tuijottaminen kahdeksan tuntia vuorossa."

Niin, kyllä. Otetaan vaikka paperitehdas.

Paperitehtaassa kone tekee rahaa, mutta vain silloin kun se pyörii. Ihmisen ainoa tarkoitus tehtaassa on tuijottaa monitoreja ja varmistaa, että kone tekee omistajilleen ja sitä kautta työntekijöille rahaa parhaalla mahdollisella tavalla eli häiriöttä. Paperikoneen valvoja tekee silloin työnsä oikein, kun on aikaa nostaa kantapäät pöydälle, ja siitä työnantaja mielellään myös valvojalle maksaa. Ei pitäisi olla liian vaikeaa käsittää.
Kyllä paperikoneen tuijottajalle on Herra helpon antanna. - Vaitaisitko osia nyky maanviljelijän kanssa. - Se vastuu, tieto-taito, EU-direktiivit, kirjanpito, verotusasiat, säiden armoilla oleminen...niin paljon asioita, joita en jaksa luetella tässä...Maanviljelijällä ei ole aikaa nostaa kantapäitään pöydälle..niinkuin tehtaan duunarilla.
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä paperikoneen tuijottajalle on Herra helpon antanna. - Vaitaisitko osia nyky maanviljelijän kanssa. - Se vastuu, tieto-taito, EU-direktiivit, kirjanpito, verotusasiat, säiden armoilla oleminen...niin paljon asioita, joita en jaksa luetella tässä...Maanviljelijällä ei ole aikaa nostaa kantapäitään pöydälle..niinkuin tehtaan duunarilla.
Maanviljelyksessä ei ole muuta kuin nakata peltoon kakkaa ja antaa luonnon hoitaa loput. Proagria hoitaa tietotaidon ja direktiivit jyväjemmarin puolesta, kirjanpitäjä verotuksen ja luonto loput. Tukiaiset juoksee säistä ja vuodenajoista riippumatta, ja on lumien sulamisia aikaan aikaa nostaa kantapäätkin pöydälle.

Helpointa mahdollista duunia, yksinkertaisimmille mahdollisille ihmisille.
+Lisää kommentti
Tehdastyö on nykyään todella yksitoikkoista monitorien tuijotusta. Ei ole ihme, että se kypsyttää tuijottajan hakemaan sairauslomaa selkäsäryn takia ja lähtemään Reposuolle lepäämään ja poimimaan lakkoja tai hirvimetsälle mukavan porukan kanssa.

Tiedän, että Pankakosken tehtaalla poissaoloprosentti on ollut toistakymmentä. Käytännössä koko ajan on parikymmentä työntekijää poissa ja se tietää tiukkoja aikoja tunnollisille työntekijöille, jotka joutuvat tekemään sairaslomia nauttivien työt.
3 VASTAUSTA:
Ei taida sielläkään olla työhönsä motivoitunutta porukkaa. Mitä hemmetin vaivasia sinne on otettu töihin? Vai onko talossa niin hyvät edut, että viikkokausia saa "sairastaa" täydellä palkalla?
Anonyymi kirjoitti:
Ei taida sielläkään olla työhönsä motivoitunutta porukkaa. Mitä hemmetin vaivasia sinne on otettu töihin? Vai onko talossa niin hyvät edut, että viikkokausia saa "sairastaa" täydellä palkalla?
Terveinä ovat töihin tulleet, mutta paha tautiepidemia iskee marjastus- ja metsäastyaikoihin syksyisin. Se lienee jokin tuntematon syksyinen epidemia, joka iskee useimpien selkälihaksiin. Kukapa silloin pystyy melkein makuuasennossa istumaan monitorien ääressä. Juuri ja juuri silloin pystyy suolla kyttyrässä kymmenen tuntia lakkoja poimimaan.
Onko se niin, että kun on peritty työpaikka vanhemmilta, sitä pidetään itsestäänselvyytenä eikä ole motivaatiota tai kiinnostusta työntekoon?
+Lisää kommentti
Pakkaskausina taitaa poissaoloprosentti olla tehtaalla pienempi!
2 VASTAUSTA:
Ka, onhan se silloin hyvä tulla Tehtaalle edes lämmittelemään, ettei niin vilulla puistata.
Anonyymi kirjoitti:
Ka, onhan se silloin hyvä tulla Tehtaalle edes lämmittelemään, ettei niin vilulla puistata.
Lämmitellään, lämmitellään, mut ei nyt suinkkaan töitä tehä.
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

voiko pankin aukioloaikaa pidentää?

Seppo Kiiskisen kirjoitus tämän aamun Lieksan Lehdessä osui ns. naulan kantaan. Pitäisi johtajattaren ymmärtää, ettei vanhusväestö kykene pitämään hallussa kortteja, ja saatikka monet iäkkäät eivät ymmärrä korttien perään, luulevat esim. kelakortiksi. - Niin kuuleppas Jaana, olet hyvä ja pätevä johtaja, mutta muista inhimillisyys ja ymmärrys ikääntyvää asiakaskuntaa kohtaan!!

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta