Kysy mitä vain retkeilystä! Asiantuntijat vastaavat 15.7. klo 13-15

Hei! Olemme joukko retkeilyn asiantuntijoita ympäri Suomen ja vastaamme mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin retkeilyyn liittyen. Olemme paikalla vastaamassa maanantaina 15.7. klo 13-15, mutta voit lähettää kysymyksesi keskusteluun jo nyt. Etusijalla ovat kysymykset, joita äänestetään eniten: anna siis peukku kysymykselle, johon haluat vastauksen.

Metsähallitus hallinnoi kolmasosaa Suomen maa- ja vesialueista ja tarjoaa monipuoliset puitteet retkeilyyn kautta Suomen. Halusitpa vaeltaa, pyöräillä, meloa tai hiihtää, löydät varmasti sopivan kohteen kansallispuistoista, retkeilyalueilta tai monikäyttömetsistä.

Selvitetään yhdessä vastaukset mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin, jotta voit lähteä luontoon nauttimaan sen virkistävästä ja hyvinvointia tuottavasta vaikutuksesta - turvallisesti ja elämyksellisesti.

Tervetuloa mukaan keskusteluun!

Asiantuntijat

Joel Heino, palvelupäällikkö, Suomen luontokeskus Haltia, Metsähallitus Luontopalvelut

Pitkän linjan partioharrastus on vienyt Joelia pitkin maamme kansallispuistoja ja retkeilykohteita. Siitä huolimatta hän huomaa usein, että bucketlistillä on jäljellä vielä roppakaupalla hienoja kohteita. Joel retkeilee mielelläni meloen ja vaeltaen, sekä mäyräkoiran kanssa telttaillen. Ennen niin kovat päivämatkatavoitteet ovat viime vuosina vaihtuneet eräromanttiseen nautiskeluun, kuten valokuvaamiseen, kalastamiseen ja metsästämiseen.

Nuuksio on tullut tutuksi myös työn puolesta Suomen luontokeskus Haltiassa. Kannustamme ihmisiä luontoon näyttelyiden ja elämysten keinoin, sekä annamme paljon retkeilyneuvontaa Nuuksioon, pääkaupunkiseudulle ja koko Suomeen.

Antti Huttunen, Retkipaikka

Retkipaikka-sivuston perustaja Antti Huttunen on koko ikänsä löytöretkeillyt ympäri Suomea ja harrastaa monipuolista maastossa liikkumista. Metsien kätkemä -tv-sarjastakin tuttu seikkailija on kolunnut niin eteläisiä lehtometsiä, kuin tunturien kaamoksen ja nauttii erityisesti kohteista, joihin sisältyy perinnetarinoita tai mytologiaa. Antilta voit kysyä täsmäkohteiden lisäksi myös laajemmin luontomatkailusta ja sen vaikutuksista.

Laura Lehtonen, erikoissuunnittelija, Metsähallitus Luontopalvelut

Laura työskentelee Metsähallitus Luontopalvelujen erikoissuunnittelijana Turun seudulla.

Eki Ollila, projektipäällikkö, Metsähallitus Luontopalvelut

Eki on erityisesti luontoliikunnan parissa viihtyvä luontomatkailun monitaituri. Maastopyöräreitit, melontapaikat ja retkeilymahdollisuudet erityisesti Lapista ja Koillismaalta ovat lähellä sydäntä ja työtä. Tietämykseen kuuluu myös ulkoilulajien ja reittien turvallisuuteen liittyvät asiat sekä tuntemus luontoliikunnan välineistöstä.

103 kommenttia

Vastaukset

  • Hei, onpa superkiinnostava aihe ja hyvät asiantuntijat!

    Haluaisin aloittaa yön yli retkeilyn 7- ja 10-vuotiaiden lasten kanssa. Käytännössä iso osa tavaroista tulee varmaan itselleni kannettavaksi. Omaa retkeilykokemusta on lähinnä päiväretkistä ja yhdestä pitemmästä vaelluksesta. Millaisia vinkkejä teillä olisi lasten kanssa vaeltamiseen? Tarvitsevatko rinkan, vai kulkisivatko omat ruuat/vaatteet/makuupussi repussa? Mikä voisi olla lapselle sopiva päivämatka ja missä olisi lapsille sopivia suht tasaisia reittejä?

    Teltaksi olen ajatellut Fjällrävenin Abisko Lite 3:a keveytensä ja helpon pystytettävyyden vuoksi. Olisiko teillä tietoa hyvistä, kevyistä vaihtoehdoista - mielellään samassa tai halvemmassa hintaluokassa?

    • Yöretkeily kannattaa aloittaa helpoilla ja mukavilla kokemuksilla. Ehkä vaellusmatkat voi jättää lyhyemmiksi ja harjoitella retkeilyn rutiineja jossain lähikohteessa. Viikonloppuleirin voi perustaa yhteen paikkaan ja tehdä sieltä päiväretkiä. Näin tavaroiden kantaminen ei muodostu ongelmaksi.

      Jos vaeltaminen yöpaikasta toiseen kiinnostaa, niin kannustan kaikkia aloittamaan omiin voimiin sopivan repun/rinkan kantamisen jo pienestä asti. Makuupussi ja -alusta, sekä vaatteet vievät usein aika paljon tilaa painoonsa nähden. Ne on hyvä pakata kaikkien omiin reppuihin.

      Vanhempana joutuu varautumaan, että lapsen rinkkaa pitää joskus keventää omaan reppuun ja siksi itse kannattaa jättää painavimmat herkut pois. :)

      Kohteita on monia ja päivämatkoja voi vaihdella omien kykyjen mukaan. Kohde ja reitti kannattaa valita niin, että sitä voi muokata päivän kunnon mukaan pidemmäksi tai lyhyemmäksi. Retkeily- / vaellusharrastuksen alkuvaiheessa en panostaisi pitkiin päivämatkoihin, vaan ennemminkin hyviin eväisiin.

      Uskallan suositella jokaista neljästäkymmenestä kansallispuistostamme. Niistä löytyy reittejä ja tulipaikkoja moneen tarpeeseen.

      Hyviä telttoja kannattaa kysellä omalta retkivarustelyyjältä.

      Joel / Suomen luontokeskus Haltia / Metsähallitus

  • Haluaisin retkeillä metsässä, mutta pelkään, ettei kunto riitä. Miten kannattaa aloittaa? (Asun pääkaupunkiseudulla.)

    • Retkeily on siitä hyvä harrastus, että sen vaativuuteen voi vaikuttaa paljolti itse. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on upeat keskuspuistot, joista löytyy polkuverkostoja muutamista sadoista metreistä kymmeniin kilometreihin.

      Aina ei tarvitse lähteä viikoksi erämaahan. Jos yöretkelle haluaa, niin Sipoonkorven ja Nuuksion kansallispuistoissa löytyy molemmissa tuli- ja yöpymispaikkoja, joiden lähelle pääsee julkisilla kulkuvälineillä tai autolla. Tällöin painavimmat tavarat, kuten teltan saa vietyä vähällä vaivalla perille.

      Itse retkeilykuntoa voi kasvattaa tavallisilla kävelyillä, vaikka oman kodin lähellä. Kävelyn alkaessa sujumaan voi sitten pidentää käveltäviä etäisyyksiä ja lisätä reppuun painavampia asioita.

      Retkeillessä on tärkeää muistaa hyvät eväät. Ja enemmän saa retkeilystä irti, kun muistaa pysähdellä paljon aistimaan luontoa.

      Kunnon salliessa kannattaa poiketa polun puolelle, koska liikunta vaihtelevassa maastossa kehittää kunnon lisäksi muun muassa tasapainoa, liikkeiden hallintaa ja lihasvoimaa. Väitetään jopa, että liikunnan fyysinen kuormitus tuntuu luonnossa liikkuessa kevyemmältä kuin rakennetussa ympäristössä.

      Loppukesän parasta kuntoilua onkin mielestäni mustikanpoiminta lähimetsässä. 💪

      Joel / Suomen luontokeskus Haltia / Metsähallitus

  • Mitkä olisivat teidän TOP 3 -retkeilykohdetta Suomessa?

    • Todella vaikea kysymys ja oikeata vastausta ei taida olla, koska kyse on pitkälti makuasiasta, liikkumistavoista, kokeneisuudesta jne. Omasta mielestäni koko Suomea ajatellen maisemiltaan hienoimpia ja palveluiltaaan ja mahdollisuuksiltaan monipuolisimpia kohteita ovat Pallas-Ylläksen kansallispuisto, Hossan kansallispuisto, Teijon kansallispuisto ja Saaristomeren kansallispuisto. Ups, nyt tuli jo neljä kohdetta.

      Laura, Metsähallitus

    • Omista suosikeista listaisin 1) Urho Kekkosen kansallispuiston ja Sompion luonnonpuiston kokonaisuutena. Monipuolinen reitistö, Kiilopää mainio tukikohta ja Pyhä-Nattanen nyt vaan on mykistävän kaunis. 2) Etelä-Konneveden kansallispuiston saaret nimenomaan meloen. Oma ykkössuosikki vesiretkeilyssä. Navettasaaren laavu erityisesti mieluisa taukopaikka. 3) Koli. Sekä ylhäältä ja että alhaalta nautittuna. Laen maisema on käsite itsessään, mutta Pielisen suunnalta maisemasta saa vielä enemmän irti. Patikoinnissa Herajärven kierros on vaikuttava kokemus.

      Antti/Retkipaikka

  • Hei, onpas kiva idea. Sipoon kansallispuistosta olisi muutama kysymys.

    1) Bysbackantien (hiekkatie) päättyessä aivan fiskträskin etelärannalla, immerbyvikenissä on rattaiden päällä jollain traktorilla tuotu sauna (ilman mukavuuksia). Onkohan tämä jonkin paikallisen kalastusyhdistyksen omistama johon voisi liittyä ? Rannassa on myös uimalaituri ja huvimaja.

    2) Sipoon kansallispuistoon vangit rakensivat keväällä 2019 uusia laavuja, tiedättekö minne näitä uusia laavuja rakennettiin ?

    3) Millainen kalastuslupa sipoon kansallispuiston järviin pitää ylipäätään olla ja onko kalastus esim. virvelillä sallittu ko. puiston järvissä ?

    4) Mitä tarppia yöpymiseen suosittelette pitkälle miehelle (olen 197 Cm.) ?

    5) Mistä löydän eteläsuomen suurimman luonnontilassa olevan lehtometsän ?

    • Nyt oli jo aika monta kysymystä, toivottavasti osaan vastata!

      1) Kyseinen Fiskträskin osa ei kuulu kansallispuistoon ja siksi on vaikea sanoa, miten tällä yksityisellä tontilla toimitaan. Se voi olla mitä vaan. Yhteydenottoa sinne voi yrittää vaikka kirjeen jättämisellä saunalle.

      2) Tämän vuoden aikana on Sipoonkorvessa kunnostettu Kalkkiruukin vanha Laavu. Sen lisäksi Bisajärvelle valmistuu keittokatos, vessa ja puuvaja. Uusia laavuja ei ole rakennettu.

      3) Storträskillä on istutettu kalakanta ja oma kalastusyhdistys. Siellä kalastamiseen on omat luvat: http://www.stortrask.com/ . Muuten Sipoonkorven kansallispuistossa ei ole kovin paljon vesistöjä, joissa kalastaminen onnistuu, mutta kalastonhoitomaksulla pärjää pitkälle.

      4) Monesti tarppikankaat ovat 3-4 metriä pitkiä. Niihin mahtuu pidempikin kaveri.

      5) Pääsääntöisesti eniten lehtoja löytyy Lounais- ja Etelä-Suomesta. Yksi mielestäni kiehtova lehtoalue on Tammisaaren Ramsholmen.

      Joel / Suomen luontokeskus Haltia / Metsähallitus

  • Onko vaihtoehtoja, joilla järviveden/lampiveden tms. saa juomakelpoiseksi (myös lapsille), ettei vettä tarvitsisi aina raijata mukana?

    • Hei!
      Luonnonvesiä käytettäessä suosituksena on veden keittäminen. Anna veden kiehua viiden minuutin ajan, jolloin vedessä olevat mikrobit kuolevat.

      Retkeilijän vesivinkit löydät kootusti täältä:
      https://www.luontoon.fi/retkeilynabc/retkiruoka/juomavesi

      Mukavia retkiä!
      Eki, Metsähallitus

  • Millaisia ensiaputaitoja kannattaisi hallita, jos lähtee vaeltamaan? Mitkä ovat yleisimmät vammat, joita retkeillessä sattuu? Ja miten yleistä retkeillessä tai vaeltaessa loukkaantuminen on?

    • Hei!

      Oikein hyvä kysymys.

      Retkeily ja vaellus ovat melko turvallisia harrastuksia.

      Yleisimmät vammat ovat rakot, hiertymät, haavat ja venähdykset. Toki muitakin tapahtuu mutta vähemmän. Varautua kannattaa edellämainittujen lisäksi esimerkiksi murtumien lastoittamiseen ja palovammojen hoitoon. Ensiapukurssit kannattaa käydä ja pidemmille erämaareissuille suosittelisin eräpainotteisten ensiapukurssien käymistä.

      Ensisijaista on kuitenkin välttyä näiltä tilanteilta suunnittelemalla, valitsemalla retkimaastot omien kykyjen mukaan ja valitsemalla oikeanlaiset varusteet.

      Avun hälyttäminen tulisi aina varmistaa, pidä siis ladattu matkapuheluin mukana koska pienempikin vamma voi tarvita joskus ulkopuolista apua.

      Retkeilyn turvallisuudesta kannattaa lukea lisää luontoon.fi:n retkeilyn ABC:stä.

      Turvallista retkeä!
      Eki, Metsähallitus

  • Moi, olen syönyt retkillä lähinnä kuivaruokia, joihin lisätään vesi. Ne rupeavat maistumaan jokseenkin puulta muutaman päivän jälkeen. Itsekään ei oikein huvittaisi ryhtyä lihaa ja muuta kuivailemaan. Joskus pitkän vaelluspäivän jälkeen kaipaa myös vähän hemmottelua.

    Mitkä ovat parhaat retkiruokavinkkinne? Miten herkuttelette vaelluksilla vai riittääkö kuivamuona, pähkinät ja suklaa? Mulle ei oikein riitä:)

    • Vahva suositus ruuan kuivaamiselle itse! Lähes jokaisen ruokalajin valmistaminen, niin makean kuin suolaisen, onnistuu maastossa itse kuivatuista aineista, eikä maistu enää puulta. Eikä se kuivaaminen oikeastaan ole kovin vaikeaa.

      Joel / Suomen luontokeskus Haltia / Metsähallitus

  • Olis huippua olla töissä kansallispuistossa! Millaisia työtehtäviä noihin hommiin liittyy eräoppaan lisäksi ja miten niihin pääsisi?

    • Vähän jatkokysymyksenä tähän: mitä vaateita on puistonjohtajaksi?

    • Kansallispuistoissa voi työllistyä monella tapaa sekä Metsähallituksen, että yksityisen sektorin kautta.

      Metsähallituksella on esimerkiksi erilaisia kansallispuistojen ylläpitoon, luonnonsuojeluun, suunnitteluun, retkeilyyn, opastamiseen ja matkailuun liittyviä tehtäviä. Pelkästään Metsähallituksen luontopalveluissa on lähes 400 vakituista työntekijää.

      Yksityisellä sektorilla on muun muassa paljon matkailualan yrityksiä ja niihin liittyviä töitä, kuten mainitsemasi eräopas ja muut erilaiset asiakaspalvelutehtävät.

      Puistonjohtajaksi ei ole omaa koulutusta Suomessa. Eikä tietääkseni lain määrittämää osaamistasoa. Sanoisin että "riittävä koulutustaso, osaaminen ja ymmärrys työhön oleellisesti liittyvistä asioista" on hyvä alku. :)

      Joel / Suomen luontokeskus Haltia / Metsähallitus

  • Hei,

    Retkeilyn aloittaminen vaikuttaa muuten kohtalaisen simppeliltä, paitsi varusteiden osalta. Erityisesti makuupussi ja majoitteet kustantavat melkoisesti. Osaatteko sanoa vinkkejä kolmen kauden valintoihin? Tai saako näitä mahdollisesti testiin jostain?

    • Varusteet ovat kokonaisuus, joka mietityttää myös kokeneempaa retkeilijää.

      Suosittelisinkin kokeilemaan ensin vaikka kaverilta tai tutuilta lainattavilla varusteilla. Voit myös vuokrata varusteita monesta paikasta. Esimerkiksi moni yhdistys, kuten Suomen ladun paikallisyhdistykset vuokraavat varusteita. Myös sivustot Kuinoma ja Retkirent voivat olla avuksi.

      Kun omat tarpeet ja tottumukset muodostuvat voi omiin varusteisiinkin panostaa. Hyvät ja laadukkaat varusteet parantavat mukavuutta ja turvallisuutta. Hyvin huollettuina varusteet ovat retkikumppaneita vuosia eteenpäin ja siksi niitä löytää myös käytettyinä nettikirppareilta ja muualta.

      Joel / Suomen luontokeskus Haltia / Metsähallitus

  • Suunnittelen ensimmäistä tunturivaellusta (Hetta-Pallas-Ylläs). Kunto ja kokemus riittävät muutaman yön reissuihin tasaisemmilla maastoilla metsissä. Onko jotain erityistä johon kannattaisi valmistautua tunturimaastossa?

    • Hei ja onnittelut hyvästä reitin valinnasta!

      Sanoisin että tuolla reitillä tärkeintä on hyvät, jalkoihin jo tottuneet jalkineet.
      Reitillä on taukopaikkoja sopivin välimatkoin ja peruskuntoinen selviää etapeista mainiosti kunhan ei hötkyile. Kannattaa nautiskella kun kerran reissuun lähtee.

      Mitä tulee itse yöpymisiin niin tarjolla on sekä autio- että varaustupia. Varman päälle ottajat varaavat petipaikan maksullisista varaustuvista. Niitä voi varata Pallastunturin luontokeskukselta. Teltoilla voi yöpyä taukopaikoilla ilmaiseksi.

      Patikoin itse tuon välin pari vuotta sitten, kesä-heinäkuun vaihteessa. Lumet olivat silloin sulamassa - alkukesä oli ollut poikkeuksellisen kylmä - ja hyödynsimme purovesiä joko sellaisenaan tai pyrimme keittämään sen hyvin ennen käyttöä. Jos haluaa ottaa varman päälle niin apteekista saa veden puhdistukseen tabletteja. Puroja oli tasaisin välein, myös lähes kaikilla taukopaikoilla, joten selvisimme parin litran vesivarastolla/hlö. Purojen vesitilanne riippuu vuodenajasta ja tilannetta voi kysyä vaikka Pallastunturin luontokeskukselta.

      Maisemat ovat upeat ja niistä pystyy hyvin nauttimaan tuntureilla, joilla tuuli puhaltaa mahdolliset itikat pois. Jos itikoita sattuu olemaan niin ne viihtyvät alemmissa notkelmissa. Niitä vastaan on sitten monenlaisia vastatoimia, esim. koko vartalon peittävät vaatteet, sumutteet, verkkohatut jne. Itikoiden määrä riippuu tietenkin vuodenajasta ja vuosien välilläkin taitaa olla vaihteluita.

      Antoisaa retkeä toivotellen,
      Laura, Metsähallitus

  • Saako jokamiehenoikeudella kerätä kääpiä? Pakurikääpää ja lakkakääpää? Aasialaiset ovat käyttäneet lääkinnässä.

    • Kääpien kerääminen edellyttää maanomistajan lupaa. Ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.
      Laura/ Metsähallitus

    • Jos pakuria haluaa kerätä, niin Metsähallituksen monikäyttömetsiin voi ostaa keruuluvan. Siitä löytyy lisätietoa täältä: http://www.metsa.fi/luonnontuoteluvat

      Kannattaa kuitenkin muistaa, että kansallispuistoihin ja suojelualueille ei mikään lupa ulotu.

      Antti/Retkipaikka

  • Hei, kun retkeily ja luonnossa liikkuminen on lisääntynyt, polut ja ympäristö alkavat olla todella kuluneita. Miten huolehditaan siitä, että luonto kestää lisääntyvän retkeilyn? Onko suunnitteilla rajoituksia tai puistomaksuja? Miten reittejä kunnostetaan tai entisöidään?

    • Asiallinen huoli. Tällä hetkellä Metsähallituksen omistamien pitkospuiden, laavujen ja muiden ulkoilurakennelmien korjausvelka on yli 40 miljoonaa euroa.

      Metsähallituksen tehtävänä on pitää yllä valtion mailla olevia retkeilyreittejä ja rakenteita, jotka kannustavat retkeilemään ja suojelevat luontoa kulumiselta. Tällaisia rakenteita ovat esimerkiksi kansallispuistojen erilaiset kestävöidyt polut ja pitkospuut.

      Jotta näin olisi jatkossakin, painotamme ylläpito- ja huoltotöissä suosittuja alueita, koska näissä kulutuskin on isointa. Uusien reittien suunnittelussa pyrimme ohjaamaan kulutusta helposti hallittaville alueille. Ja lisäksi kehitämme toimintaamme ja työtapojamme jatkuvasti paremmiksi.

      Puistomaksuja ei ole suunnitteilla.

      Luonto tuottaa meille paljon hyvää. Esimerkiksi retkeilyn ja luonnossa liikkumisen terveyshyödyt ovat kansanterveydellisesti merkittävät. Myös matkailuala hyötyy upeasta luonnostamme.

      Hyvä ja asiaa taustoittava MT:n vuoden takainen artikkeli aiheesta löytyy täältä: www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.266664

      Joel / Suomen luontokeskus Haltia / Metsähallitus

  • Mistä löytyisi tietoa laavuista?

    • Metsähallituksen Retkikartta.fi on paras tapa löytää Metsähallituksen ylläpitämät laavut. Tulikartta.fi-palvelu kokoaa myös tietoa laavuista ja muista tulipaikoista. Meillä on Retkipaikan kartalla listattu jonkun verran laavuja ja muita tulipaikkoja. Kuntien verkkosivuilta ja esimerkiksi virkistysalueyhdistyksiltä löytyy myös tietoa heidän ylläpitämistään laavuista. Eli tietoa on, mutta se on harmillisen hajallaan.

      Antti/Retkipaikka

  • Mitkä olisi parhaat kengät tunturivaellukselle?

    • Minulle on joskus sanottu, että "retkeilijä ei valitse kenkiä vaan kengät valitsevat retkeilijän". Tällä yritettiin kuvastaa sitä, että jokaisen retkeilijän jalka ja tarpeet ovat uniikit.

      Kengät pitävät jalat kuivina, sekä lämpiminä ja suojaavat niitä iskuilta ja liikkeiltä vääriin suuntiin.

      Tunturissa pidän itse pitkävartisia vaelluskenkiä, koska koen että vahvat kengät suojaavat nilkkaa painavankin rinkan alla. Pyrin välttämään sitä, että matka keskeytyisi väsyneen harha-askeleen aiheuttaman nyrjähdyksen takia.

      Suosittelen marssimaan kenkäkauppaan ja kokeilemaan kaikkia mahdollisia kenkiä myös painava rinkka selässä.

      Joel / Suomen luontokeskus Haltia / Metsähallitus

  • Paljonko Hossassa on käynyt kävijöitä?

    • Hossa
      Vuonna 2016: 110 426 käyntiä
      Vuonna 2017: 162 189 käyntiä
      Vuonna 2018: 142 140 käyntiä

      Joel / Suomen luontokeskus Haltia / Metsähallitus

  • Onko roskaaminen lisääntynyt ja kuinka sitä ehkäistään?

    • Hei,

      Vastaan nyt lähinnä eteläisen Suomen näkövinkkelistä: sanoisin että roskaantuminen on isossa kuvassa vähentynyt. Poikkeuksia on tietysti aina. Asiasta puhutaan enemmän niin kouluissa kuin kotona. On myös erilaisia kampanjoita ja ilmiöitä kuten Pidä Saaristo Siistinä ry:n "Siisti Biitsi" ja bloggaaminen, jossa kehotetaan ihmisiä keräämään roskia lenkillä ollessaan. Valtaosa retkeilijöistä ymmärtää hyvin myös Metsähallituksen ajatuksen roskattomasta retkeilystä.

      Ihminen on sosiaalinen eläin ja se näkyy tässäkin asiassa. Monissa taukopaikoissa olemme huomanneet, että mikäli huolto repsahtaa ja kohteelle
      jää muutama yksittäinen roska niin helposti roskia rupeaa ilmaantumaan enemmän. Mikäli taukopaikka on siisti niin kynnys roskien jättämiseen puolestaan kasvaa. Sama logiikka pätee reiteillä, pysäköintipaikoilla jne. Siksi Metsähallituksen kenttähenkilöstö pyrkii pitämään kohteet siistinä.

      Ystävällisesti,
      Laura, Metsähallitus

  • Moi, jos Helsingin seudulta lähtee etsimään jotain uutta, mihin kannattaa mennä? Vaikka vähän kauemmaskin? Mikä on oma lempikohteenne?

    • No niin, tietämättä missä olet aiemmin käynyt niin laitanpa pari ehdotusta.

      Salon suunnalla on Teijon kansallispuisto, jossa löytyy tekemistä lähes ympäri vuoden. Kesällä voi esim. patikoida, sup-lautailla ja meloa. Runsaalla reittiverkostolla on niin metsä-, suo- kuin järvimaisemia. Reitit ovat keskimäärin 5 kilometrin pituisia mutta yhdistelemällä reittejä riittää parin-kolmen päivän patikointiin. Reitit ovat yleensä kuljettavissa läpi vuoden, mutta ns. Sahajärven reitti sulkeutuu talven ajaksi, koska lossit nostetaan pois vedestä talven ajaksi. Kansallispuiston ympärillä on kolme viehättävää ruukkikylää, joista löytyy niin majoitusta kuin muutakin kulkijalle sopivaa tarjontaa. Kylien välimaastossa voi talvisin laskea rinteitä, kesäisin rinneautoilla tai vaikkapa pelata golfia Monenmoista tekemistä ympäri vuoden siis.

      Merellisestä maisemasta pitävä voisi harkita kesäistä päiväretkeä Selkämeren kansallispuistoon? Lähtöpisteitä on useita: Kustavi, Uusikaupunki, Rauma, Luvia, Pori ja Merikarvia. Lisää: https://www.luontoon.fi/selkameri/ajankohtaista

      Sitten on tietysti iki-ihana Saaristomeri. Esimerkiksi Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvalle Örön saarelle pääsee kesääaikaan Kasnäsista ja keskisen kesän ajan jopa Hangosta. Miltä kuulostaisi pyöretki pääkaupunkiseudulta, Hangon ja Örön kautta Kemiönsaarelle ja taas Hankoon Rannikkoreittiä myöten? Tai vaihtoehtoisesti vaikka Salosta taas junalla pääkaupunkiseudulle?

      Toivottavasti joku näistä osuu ns. maaliin ja löydät itsellesi mieluisan uuden retkikohteen.

      Ystävällisesti,
      Laura/Metsähallitus

  • Kahden hehtaarin tontillani käy paljon marjanpoimijoita ryöväämässä marjoja, kuinka voisin rajoittaa tätä? Jonkinlaisilla kylteillä?

    • Ystävällinen keskustelu on varmasti paras keino. Esittää toive siitä, että marjastajat suuntaisivat kauemmas ja vaikka vinkata hyvä (ei kuitenkaan parasta) paikka vähän loitompaa. Kyltit eivät lähtökohtaisesti ole suositeltava tapa ja herättävät usein turhaa närkästystä. Jos tontti kaikkinensa on tunnistettavissa piha-alueeksi esimerkiksi rakenteiden ja istutuksien kautta, niin silloin se ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin.

      Antti/Retkipaikka

  • Aiheuttaako metsien ojittaminen vesistöjen rehevöitymistä tai muuta saastumista?

  • Mikä erottaa pihan ja metsän, joka kuuluu joka miehen oikeuksiin? Onko kuvaamisessa rajoituksia?

    • Piha on aina yksi erityiseen käyttöön otetun alueen muoto ja suosittelen aina varovaisuusperiaatteeseen. Eli jos näkyvissä on asuintalo, mökki tai muita rakennuksia niin aletaan olla piha-alueen liepeillä. Hoidetun pihan kanssa ei sitten tarvitse pohtia asiaa yhtään enempää, sinne ei ole asiaa jokamiehenoikeudella.

      Asuintaloa tai mökkiä kohti kuvaaminen voi täyttää salakatselun tunnusmerkit, eli kamera kannattaa kääntää toiseen suuntaan.

      Antti/Retkipaikka

  • Voiko metsien istuttamisen verotusta pyrkiä keventämään, jotta metsäkannan kehittämiseen syntyisi lisää intoa?

  • Risukeitin ja riippumatto, mitäs kokemuksia asiantuntijoilla on näiltä aiheilta?

    • Mainiota ja retkeilyyn uusia mahdollisuuksia luovia varusteita molemmat. Eivät paina juuri mitään ja mahdollistavat retket ja leiriytymisen paikoissa, joissa ei "perinteiselle" nuotio ja teltta -metodille ole infraa olemassa. Riippumatto erityisesti sooloretkeilyssä kätevä.

      Kestävän retkeilyn kannalta riippumattoiluun ehdottomasti riittävän leveät puunhalaajat käyttöön. Keittimen osalta kannattaa huomioida kipinöinnin mahdollisuus, eli metsäpalovaroituksen aikana ei umpipohjaisellakaan kannata turhia riskejä ottaa.

      Varustesuosituksia en lähde tässä antamaan, koska mieltymyksiä on yhtä paljon kuin retkeilijöitäkin. Suosittelen kokeilemaan itse ja osallistumaan näiden hienojen lajien aktiiviharrastajien kokoontumisiin uteliain mielin, sieltä avautuvat kaikki mahdollisuudet kokemuksien syvän rintaäänen kera.

      Antti/Retkipaikka

  • Mikä on totuus metsähakkuiden hiilijalanjäljestä?

    • Metsä sitoo kasvaessaan hiiltä. Keskusteluissa usein unohtuu, että 2/3 tästä hiilestä sitoutuu maaperään, ei puihin. Maaperästä riippuen päätehakkuu sitten voi pysäyttää tämän sidonnan tai saa jopa maaperään sitoutuneen hiilen vapautumaan ilmakehään kunnes uusi metsä on varttunut kylliksi. Toisaalta taas metsänhoito lisää metsien kykyä sitoa hiiltä, ja kasvattanut Suomen hiilinieluja. Kysymyksen vastaus siis on metsäkohtainen ja kysymyksessä on nimenomaan tasapainon löytäminen sopivan metsänkäytön ja hiilensidonnan välillä.

      Antti/Retkipaikka

  • Paljonko on matkaa Anterinmukasta Rajajooseppiin?

  • Mitä tarkoittaa karttamerkintä musta viiva, jossa on tasaisin välein mustia pisteitä?

  • Mistä löytyisi maastopyöräilyreittejä: hiekkateitä, polkuja yms.

    • Hei!

      Pyöräilyreittejä voit etsiä esimerkiksi luontoon.fi:n retkikohdehaun avulla: https://www.luontoon.fi/retkikohteet?Aktiviteetit=Pyöräily reitillä

      Maastopyöräilijöiden käyttämä jälki.fi on myös hyödyllinen palvelu, josta löytyy vakiintuneita, pyöräilijöiden itse tallentamia reittejä.

      Terveisin,
      Eki, Metsähallitus

  • Kuinka paljon lannoitatte moreeeni- tai kivennäismaita? Esim. Yyterissä nyt tuholaisongelma!

  • Mitä kohteita Porin lähistöllä on?

    • Esimerkiksi Selkämeren kansallispuisto on upea kohde vesiretkeilijälle.

      Itse Porin ja Yyterin rannat ovat yksi maamme merkittävistä lintukohteista.

      Lisää kohteita voi löytää vaikka täältä: http://www.outdoorssatakunta.fi/

      Joel / Suomen luontokeskus Haltia / Metsähallitus

  • Onko Vaasan ja Kristiinankaupungin edustalla oleville majakoille ja niiden läheisyydessä oleville rakennuksille luvassa kunnostusta lähiaikoina?

    Tuonne ei uskalla kukaan veneellä tuollaisenaan mennä.

    • Hei,

      Nyt en ole aivan varma mitä majakoita tarkoitat.

      Yttergrundin majakka siirtyi Senaatilta Metsähallitukselle tänä vuonna. Luovutuskatselmuksesta ei ole paljon aikaa. Siellä laituri on selkeästi veden alla ja nyt on selvityksen alla miten tilanne korjataan.

      Norrskärissä osa majakkarakennuksista on Metsähallituksen hallinnassa ja osa ei. Kevät-kesällä tehtiin kattoremonttia eräässä Metsähallituksen hallinnoimassa kohteessa mutta muuta ei käsittääkseni ole lähiaikoina ole tarkoitus tehdä.

      Laura/ Metsähallitus

  • Onko metallinetsintä kaupungin puistoista luvan varaista? Entä jokamiehenoikeuksien osalta?

    • Metallinetsintään tarvitsee maanomistajan luvan, jokamiehenoikeuksiin se ei kuulu. Kaupungeissa siis tulee kysyä lupa kyseisen alueen ylläpidosta vastaavalta yksiköltä.

      Antti/Retkipaikka

  • Onko Isoenskerin grillipaikka jo kunnossa?

    • Grillin pohja on vaihdettu kesän alussa ehjään. Uusi tuhkalaatikko viedään paikalle ensi viikolla. Tämä ei estä grillin käyttöä jo nyt.

      Laura/Metsähallitus

  • Onko pienen karhunkierroksen varrella nuotiopaikkoja?

    • Hei!

      Pienen karhunkierroksen varrella on useampia nuotiopaikkoja: Myllykosken päivätupa, Pyöreälammen tulentekopaikka, Harrisuvannon laavu ja Siilastuvan ympäristössä kaksi.

      Pienestä karhunkierroksesta voit lukea lisää täältä:
      https://www.luontoon.fi/oulanka/patikointireitit#pienikarhunkierros

      Retkikartasta näet koko pienen karhunkierroksen sekä sen varrella olevat palvelurakenteet.

      Mukavaa reissua!
      Eki, Metsähallitus

  • Miksi tulenteko ei kuulu jokamiehen oikeuksiin Suomessa vaikka muissa Pohjoismaissa kuuluu?

    • Jokamiehenoikeudet ovat tapaoikeutta, joka on syntynyt kirjoittamattomien käytäntöjen kautta. Eri maissa on sitten taas säädetty lakeja, jotka ovat tuota kirjoittamatonta oikeuskäytäntöä rajaavia ja meillä tulenteon osalta on nähty yleisen edun vuoksi tarpeelliseksi tehdä rajauksia. Toisaalta Ruotsissa ja Norjassakin alueellisilla viranomaisilla on mahdollisuus rajata tulentekoa esimerkiksi metsäpalovaroituksen perusteella.

      Antti/Retkipaikka

  • Asiantuntijat ovat nyt paikalla ja kysymyksiin vastaaminen alkaa. Peukuttamalla voit äänestää niitä kysymyksiä, joihin haluat vastauksen.

  • Haluaisin retkeillä tai edes kävellä metsässä, mutta pelkään, että karhut ja sudet hyökkäävät kimppuuni (mahdollisesti joukolla)? Kuinka karhuja ja susia onnistuisi metsässä välttelemään, kun ne nykyisin toisinaan liikkuvat asutusalueillakin? Jos törmään metsässä karhuun tai suteen, miten pitää toimia?

    • Lähtökohtaisesti karhut ja sudet pelkäävät ihmistä enemmän kuin ihminen niitä. Esimerkiksi kansallispuistoissamme vierailtiin 2018 yli kolme miljoonaa kertaa ja tämän päälle kaikki muu retkeily, marjastus, kalastus, luontoliikunta ja metsästys. Tuona aikana ei tietoon tullut yhtään ihmiseen kohdistuvaa hyökkäystä. Vanhemmat tiedossa olevat ovat tapahtuneet retkeilyssä yleensä käytettävien alueiden ulkopuolella ja tuolloin eläin on tuntenut itsensä tai poikasensa uhatuksi.

      Jos metsässä kohtaa pedon, kannattaa pysyä rauhallisena, perääntyä hitaasti ja säilyttää katsekontakti varmistuen kuitenkin, ettei esimerkiksi joudu emokarhun ja sen poikasen väliin. Joissain maissa käytetään karhukelloja, jolloin ääni ajaa karhut loitommas.

      Antti/Retkipaikka

  • Mikä on sakko rasvaevällisen meritaimenen nostosta?

    • Korvausarvo on 3260 euroa. Tämän vuoden alusta alkaen meritaimen on kokonaan rauhoitettu kaikilla merialueilla. Joessa ja purossa rauhoitus 1.9.–30.11. Sisävesillä taimen on kokonaan rauhoitettu leveyspiirin 64º eteläpuolella. Lisäksi huomioitava alamitat. Luonnonkantaan kuuluvien yksilöiden vapauttaminen on panostus parempaan tulevaisuuteen meritaimenelle.

      Antti/Retkipaikka

  • Mitä mieltä metsähallitus on, saako metsää kaataa vai ei?

    • Tämä on monelle rakas keskustelunaihe ja metsien käyttö vaikuttaa ajoittain myös retkeilyolosuhteisiin.

      Metsähallitus on valtion, eli meidän kaikkien yhteinen organisaatio. Metsähallitus toimii kuten kansa (eduskunta) ohjaa.

      Jos tällaisella organisaatiolla olisi oma mielipide niin luulen että se menisi jotenkin näin: metsää saa kaataa, kunhan toiminta on ylisukupolvisesti kestävää.

      Metsähallituksen tehtävä kun on työskennellä luonnonvarojen vastuullisen käytön ja hoidon sekä luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön puolesta.

      Lisää tästä aiheesta: www.metsa.fi

      Joel / Suomen luontokeskus Haltia / Metsähallitus

  • Vieläkö metsähallituksella on kämppiä Lapissa?

    • Pohjois- ja Itä-Suomessa on paljon autio- ja varaustupia retkeilijöiden käyttöön.

      Lisätietoja: www.luontoon.fi/tuvat

      Joel / Suomen luontokeskus Haltia / Metsähallitus

  • Miten korkeaksi pähkinäpensas Suomessa kasvaa?

    • Virallisten lähteiden mukaan pähkinäpensaan korkeus on 2-5 metriä.
      Laura/ Metsähallitus

  • Olen tehnyt useita kymmeniä enintään 20 kilometrin mittaisia päiväretkiä Metsähallituksen retkikohteissa. Nyt haluaisin lähteä usean päivän vaellukselle telttoineni ja makuupusseineni mutta aloittaa harrastuksen mahdollisimman kevyesti. Ensimmäinen vaellus voisi kestää vaikkapa kaksi yötä. Mitä Pohjois-Suomen vaellusreittiä suosittelisitte usean päivän vaeltamista aloittavalle päiväretkeilijälle?

    • Pohjois-Suomessa on paljon hienoja paikkoja. Esimerkiksi Pyhä-Luostolla on monen mittaisia reittejä veltamista varten.

      Kehtaan kyllä suositella jokaista neljästäkymmenestä kansallispuistostamme retkeilykohteeksi!

      Joel / Suomen luontokeskus Haltia / Metsähallitus

  • Jos haluaa metsähallituksen maille perustaa mehiläistarhan niin paljonko sellainen maksaa?

    • Hei,

      Metsähallituksen maita on jaettu erilaisille toiminnoille, esimerkiksi metsätalous- tai luonnonsuojelutarkoituksiin. Metsätalousmaille on perustettu mehiläistarhoja. Tämä edellyttää maksullista lupaa. Hinta vaihtelee tapauskohtaisesti. Luonnonsuojelukohteilla on käsittääkseni vähän varovaisemmin suhtauduttu mehiläisten tarhaamiseen.

      Yhtä kaiken kattavaa vastausta ei kuitenkaan ole. Kehottaisin sinua olemaan yhteydessä oman alueesi Metsähallituksen edustajiin. Sitä kautta on ehkä helpompi purkaa miten ko. alueella mehiläisten tarhaukseen suhtaudutaan.

      ystävällisesti,
      Laura/ Metsähallitus

  • Onko olemassa metsiä, joista voisi hakea polttopuita vaikka ihan maksun kera? Vaikka risujakin.

  • Pääseekö Korvatunturille kuka vain käymään, jos hakee luvan?

    • Korvatunturi sijaitsee rajavyöhykkeellä ja vierailua varten tarvitsee rajavyöhykeluvan. Retkeily ei todennäköisesti täytä yksinään virtanomaisen tulkintaa riiittävästä perusteesta rajavyöhykeluvan myöntämiseen.

      Lisätietoa: https://www.raja.fi/ohjeita/rajavyohyke

      Antti/Retkipaikka

  • Kuinka monta kettua on maapallolla?

    • Maapallolla on 12 eri kettulajia. Oma suosikkini on punaketun mustakarvainen muunnos. Yksilöiden tarkkaa määrää ei tiedä kukaan.

      Antti/Retkipaikka

  • Kuinka monta karhua on Oulun yläpuolella?

  • Mistä saisi kartan Satakunta-Pirkanmaa luontoreitistä Kankaanpään alueelta?

    • Tervehdys,

      Tämä saattaa olla vaikea rasti. Toimistoltani, kollegan arkistojen kätköistä löytyi vuoden 2004 "Satakunta-Pirknmaa retkeilyreitistö" -kartta, kokoa A3. Siinä on mainittu pari nettiosoitetta, joista kumpikaan ei näköjään enää ole voimassa eli www.sataseitti.fi ja www.reitti.org. Harmillista, koska kartalla reitti näytti mielenkiintoiselta.

      Olen kuullut, että osasta Pohjois-Satakunnan reittiosuuksista olisi karttoja Visit Porin toimistolla. Voisi ehkä kysyä sieltä? Epäilen vahvasti että arkistojen kätköstä löytynyttä karttaa ei ole enää jaossa. Kuntien matkailuinfoista voisi ehkä kuitenkin kysyä, siis esimerkiksi Kankaanpäästä ja Pomarkusta.

      Ystävällisesti,
      Laura/ Metsähallitus

  • Miksi mahdollisuus ostaa verkkokalastuslupia Saaristomeren kansallispuiston alueelle lopetettiin? Se oli monelle alueella veneilevälle tärkeä mahdollisuus. Purje- tai matkaveneessä ei ole järkevää kuljettaa useita vapoja / pitkiä onkia. Verkon saa lisäksi laskettua mainiosti myös apujollana toimivasta kumiveneestä. Moisessa koukkujen kanssa enempi puljaaminen on hieman hankalaa puhkeamisvaaran takia.

    Onko kyse saariston yksityisten maanomistajien vastarinnasta vai mistä?

  • Kiitos mielenkiintoisista kysymyksistä! Vielä on noin tunti aikaa kysyä. :)

  • Onko Tankavaaran opastuskeskus muuttunut jotenkin?

  • Jos haluaa istuttaa kuusia peltoon, niin auttaako 4H-yhdistys vai joku muu taho Lavialla?

  • Mikä taho myöntää metsästyslupia valtion maille?

    • Metsästysluvat valtion maille myöntää Metsähallitus. Kattavan tietopaketin löytää Eräluvat-palvelusta.

      Antti/Retkipaikka

  • Mitä Säppiin ollaan tekemässä?

    • Ajatuksena on kunnostaa nykyistä laituria sekä muuttaa nykyinen kulkusilta + kaksiraiteinen loppupätkä kokonaan katetuksi kulkusillaksi. Tämä työ tehdään tämän ja ensi vuoden aikana.

      Laura/ Metsähallitus

  • Kiitos mahtavista kysymyksistä! Aika kysymiselle on nyt kuitenkin päättynyt ja keskustelu suljetaan pian. Ennen sitä asiantuntijat vastaavat vielä muutamiin kysymyksiin.

  • Voisiko joku taho järjestää viikon ohjattua tai järjestettyjä vaelluksia? Googlessa tulee vain Itävallan-vaelluksia vastaan.

    • Vaikeasta löydettävyydestä huolimatta Suomessa toimii monia matkailuyrityksiä, jotka järjestävät vaellusmatkoja Suomeen. Kannattaa hakea ahkerammin ja eri hakusanoilla, vaikka Vaellusmatka Suomeen, Lappiin jne.

      Toivottavasti tärppää!

      Joel / Suomen luontokeskus Haltia / Metsähallitus

  • Pitääkö katiskalle olla lupa?

Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.