Kaikki keskustelut

    Kuormitus kerroin

    Anonyymi

    Entä jos lentolaite kaartaa kuussa ja maapallolla kuormitus kerroin on erisuuri.

    Nopeus v = 241 m/s
    Säde r = 1000 m
    Kuormitus kerroin Nz = ?
    Neliöjuuri 
    Nosto voiman / painon = +1

    Putoamiskiihtyvyys g = maapallolla n. 9.81 m/s^2

    Putoamiskiihtyvyys g = kuussa n. 1.622 m/s^2

    Maapallolla Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2 ) ÷1000m)÷9.81m/s^2)^(2)+1) = 6.0...

    Kuussa Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2) ÷1000m)÷1.622 m/s^2)^(2)+1) = 35.82...

    Miksi kuussa on suurempi kuormitus kerroin kuin maapallolla ?!?

    24

    <50

    Äänestä

    Vastaukset

    • Sori jäi kaava.
      Nz = neliöjuuri ((( v ^(2 ) ÷ r ) ÷ g )^(2) +1) = ?

    • Vertaat kuun voimia suhteessa kuun vetovoimaan ja maan pinnalla suhteessa maan vetovoimaan.
      Kun muunnat kuussa olevan kuormitusmonikerran vastaamaan (kuun g), niin tulos on kuten pitääkin, että kuormitus on kuussa pienempi.

      Saman olisi voinut päätellä jo suoraan, kuormitus kun on vetovoiman ja keskihakuvoiman vektorisumma ja pienempi siellä, missä on pienempi vetovoima.

      Toinen asia on sitten, onko tuollainen kaarto mahdollinen kuun ohuemmassa kaasukehässä.

      • Kuussa ei ole kaasukehää, Kuussa siivillä ei tee yhtään mitään.

      • Hox !
        lentolaite : kiinteäsiipisestä ei puhuta.
        Entä jos lentolaite kaartaa kuussa ja maapallolla kuormitus kerroin on erisuuri.

      • Anonyymi kirjoitti:

        Hox !
        lentolaite : kiinteäsiipisestä ei puhuta.
        Entä jos lentolaite kaartaa kuussa ja maapallolla kuormitus kerroin on erisuuri.

        Kuormituskerroin on suhdeluku, jonka pohjana on g.
        Jos koneella kaarretaan 6 g kaartoa, kerroin on hieman yli 6, riippumatta missä lennellään.
        Tietysti jos kuussa kaarretaan 35 g kaartoa, kerroin on eri.
        Koneen kestoon pelkkä keroin ei osoita mitään.

      • Tätä minä ihmettelen?
        Niin onko tällä Nz arvolla mitään merkitystä ?
        Maapallolla Nz = 6
        Kuussa Nz = 35.82
        Lentolaite on suunniteltu kestämää maapallolla Nz 7.5
        Voisitko avata asiaa enemmän ?

      • Anonyymi kirjoitti:

        Tätä minä ihmettelen?
        Niin onko tällä Nz arvolla mitään merkitystä ?
        Maapallolla Nz = 6
        Kuussa Nz = 35.82
        Lentolaite on suunniteltu kestämää maapallolla Nz 7.5
        Voisitko avata asiaa enemmän ?

        Voin

        Lentokoneelle annetaan kuormitusrajoite yleensä g.n monikertana.
        Se tarkoittaa että liikehdinnässä aiheutuvat g-voimat eivät saisi ylittää koneelle suunniteltua maksimia.
        Jos koneelle on annettu maksimi rasitus 7.5 g se tarkoittaa likimäärin sitä että siivet kestävät turvallisesti rasituksen, joka on 7.5 kertainen koneen paino.
        Koneen siivet kestävät luonnollisesti saman voiman myös kuussa, mutta koska kuun g on pienempi, sen kerroin on suurempi saman voiman saavuttamiseksi.
        Siis kuun g (koneen paino kuussa) *35 vastaa samaa voimaa kuin maan g (koneen paino maassa) *6.

      • Käytetäänkö Kuussa kiihtyvyyksiä mitattaessa paikallista g-voimaa joka vastaa Kuun painovoimaa?
        Eivät siivet Kuussa kaarellessa rasitu koska siellä ei ole lainkaan ilmakehää, eikä siellä siivillä siksi mitään tee. Siellä kaartelemiseen tarvitaan rakettimoottoreita joten kaarteleminen raasittaa sen kaartelemisen aikaansaavan moottorin kiinnikkeitä.

      • Anonyymi kirjoitti:

        Voin

        Lentokoneelle annetaan kuormitusrajoite yleensä g.n monikertana.
        Se tarkoittaa että liikehdinnässä aiheutuvat g-voimat eivät saisi ylittää koneelle suunniteltua maksimia.
        Jos koneelle on annettu maksimi rasitus 7.5 g se tarkoittaa likimäärin sitä että siivet kestävät turvallisesti rasituksen, joka on 7.5 kertainen koneen paino.
        Koneen siivet kestävät luonnollisesti saman voiman myös kuussa, mutta koska kuun g on pienempi, sen kerroin on suurempi saman voiman saavuttamiseksi.
        Siis kuun g (koneen paino kuussa) *35 vastaa samaa voimaa kuin maan g (koneen paino maassa) *6.

        Lentolaite on suunniteltu kestämää maapallolla Nz 7.5

        Maapallolla Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2 ) ÷1500m)÷9.81m/s^2)^(2)+1) = Nz 4.07

        Maapallolla Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2 ) ÷1000m)÷9.81m/s^2)^(2)+1) = Nz 6.0...

        Maapallolla Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2 ) ÷500m)÷9.81m/s^2)^(2)+1) = Nz 11.88

        - lentolaite tuhoutuu liian suuren Nz arvon vaikutuksesta sekä ohjaaja on menettänyt tajuntansa.

        Kuussa Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2) ÷1500m)÷1.622 m/s^2)^(2)+1) = Nz 23.92...

        Kuussa Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2) ÷1000m)÷1.622 m/s^2)^(2)+1) = Nz 35.82...

        Kuussa Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2) ÷500m)÷1.622 m/s^2)^(2)+1) = Nz 71.7...

        - lentolaite tuhoutuu liian suuren Nz arvon vaikutuksesta sekä ohjaaja on menettänyt tajuntansa.
        Näinkö ?

      • Anonyymi kirjoitti:

        Voin

        Lentokoneelle annetaan kuormitusrajoite yleensä g.n monikertana.
        Se tarkoittaa että liikehdinnässä aiheutuvat g-voimat eivät saisi ylittää koneelle suunniteltua maksimia.
        Jos koneelle on annettu maksimi rasitus 7.5 g se tarkoittaa likimäärin sitä että siivet kestävät turvallisesti rasituksen, joka on 7.5 kertainen koneen paino.
        Koneen siivet kestävät luonnollisesti saman voiman myös kuussa, mutta koska kuun g on pienempi, sen kerroin on suurempi saman voiman saavuttamiseksi.
        Siis kuun g (koneen paino kuussa) *35 vastaa samaa voimaa kuin maan g (koneen paino maassa) *6.

        Kyse on massan poikkeuttamisesta ja massan hitaus on sama, ollaan Kuussa tai Maassa. Painiottomassa tilassa massan kiihdyttäminen vaatii aivan yhtä suuren energian kuin gravitaation vallitessa, mikäli kiihdyttäminen ei tapahdu gravitaatiovoimaa vastaan.

      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyse on massan poikkeuttamisesta ja massan hitaus on sama, ollaan Kuussa tai Maassa. Painiottomassa tilassa massan kiihdyttäminen vaatii aivan yhtä suuren energian kuin gravitaation vallitessa, mikäli kiihdyttäminen ei tapahdu gravitaatiovoimaa vastaan.

        Aivan niin, samalla voimalla tapahtuvassa horisontaalisessa kieputtamisessa ihmiseen kohdistuu sama rasitus niin Maassa kuin Kuussakin, mutta käytetäänkö Kuussa kiihtyvyyden voiman ilmaisemiseen eri g-voimaa kuin maassa?

      • Anonyymi kirjoitti:

        Aivan niin, samalla voimalla tapahtuvassa horisontaalisessa kieputtamisessa ihmiseen kohdistuu sama rasitus niin Maassa kuin Kuussakin, mutta käytetäänkö Kuussa kiihtyvyyden voiman ilmaisemiseen eri g-voimaa kuin maassa?

        Putoamiskiihtyvyys g = maapallolla n. 9.81 m/s^2

        Putoamiskiihtyvyys g = kuussa n. 1.622 m/s^2

        Se on eriasia miten ihmisen keho moiseen suhtautuu.

      • Anonyymi kirjoitti:

        Putoamiskiihtyvyys g = maapallolla n. 9.81 m/s^2

        Putoamiskiihtyvyys g = kuussa n. 1.622 m/s^2

        Se on eriasia miten ihmisen keho moiseen suhtautuu.

        " ihmisen keho "

      • Anonyymi kirjoitti:

        Putoamiskiihtyvyys g = maapallolla n. 9.81 m/s^2

        Putoamiskiihtyvyys g = kuussa n. 1.622 m/s^2

        Se on eriasia miten ihmisen keho moiseen suhtautuu.

        Se on tietenkin selvää että putoamiskiihtyvyys on Kuussa pienempi, mutta käytetäänkö Kuussa sivuttaiskiihtyvyyteen mittaamiseen eri mittayksikköä kuin Maassa vaikka sivuttaiskiihtyvyyden voimassa ei olisi eroa?

      • Anonyymi kirjoitti:

        Se on tietenkin selvää että putoamiskiihtyvyys on Kuussa pienempi, mutta käytetäänkö Kuussa sivuttaiskiihtyvyyteen mittaamiseen eri mittayksikköä kuin Maassa vaikka sivuttaiskiihtyvyyden voimassa ei olisi eroa?

        Laskenta lähtee aivan samalla lailla kuin maapallolla , paitsi kaavaan sijoitetaan ,
        Putoamiskiihtyvyys g = kuussa n. 1.622 m/s^2
        Suunnat: oikealla ; vasemmalle , ylös ; alas , " niinkuin pallon sisällä 3D " olinko riittävän epä selvä .

        Jos joku osaa asian paremmin kertoa olkaa hyvät, pöytä on katettu.

    • Maapallolla Nz = 6 
      Kuussa Nz = 35.82 

      Lentolaite on suunniteltu kestämää Nz 7.5

      Kestääkö tämä sama lentolaite kuussa kuormitus kertoimen Nz 35.82 .
      Vai tuhoutuuko laite liian suuren Nz arvon takia ??

    • Tiukoissa kaarteissa painovoima on kahdeksas osa kaarron aiheuttamasta siis vaakalennossa. Jos on kaarto on muuta kuin vaakakaartoa voi maassa jope tehdä tiukempia kaarteita kun kuussa jos karron suunta suuntautuu maatakohti,

      Kuussahan ei lennellä siipien avulla, joten propulsiolla mennään

    • Kuormitus ja kerroin kirjoitetaan yhteen kun tarkoitetaan kuormituskerrointa.

    • Kuhun ei ihmine mennä voi. Avaruudessa hirvittävä säteily.

      • Joo ja rokotteet aiheuttava autismia. Älkää rokottako älkääkä käykö kuussa.

      • Anonyymi kirjoitti:

        Joo ja rokotteet aiheuttava autismia. Älkää rokottako älkääkä käykö kuussa.

        Homeopatia parantaa kaikki taudit spetismiä lukuunottamatta.

    • mikään ei ole niin tärkeä kuin "kuormitus kerroin", koska jo se kertoo kysyjästä jotain oleellista, eikö? 3:) e)

      • Tätä minä ihmettelen?
        Niin onko tällä Nz arvolla mitään merkitystä ?
        Maapallolla Nz = 6 
        Kuussa Nz = 35.82 
        Lentolaite on suunniteltu kestämää maapallolla Nz 7.5
        Voisitko avata asiaa enemmän ?
        No mitäpä mieltä olet , onko "kuormitus kertoimella" merkitystä ?

    • Ei onnistu kuussa kaartelu, johtuu kaartovoiman negatiivisestä luvusta.

    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    SEISKA.FI

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

      Liity mukaan keskusteluihin

      Meidän mielestämme keskustelu kuuluu kaikille. Jos haluat apua ongelmaasi, jakaa ajatuksiasi tai kysyä mielipiteitä, aloita keskustelu! Anonyymisti tottakai.

      TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt