Kuormitus kerroin

Anonyymi

Entä jos lentolaite kaartaa kuussa ja maapallolla kuormitus kerroin on erisuuri.


Nopeus v = 241 m/s
Säde r = 1000 m
Kuormitus kerroin Nz = ?
Neliöjuuri 
Nosto voiman / painon = 1


Putoamiskiihtyvyys g = maapallolla n. 9.81 m/s^2

Putoamiskiihtyvyys g = kuussa n. 1.622 m/s^2


Maapallolla Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2 ) ÷1000m)÷9.81m/s^2)^(2) 1) = 6.0...

Kuussa Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2) ÷1000m)÷1.622 m/s^2)^(2) 1) = 35.82...



Miksi kuussa on suurempi kuormitus kerroin kuin maapallolla ?!?

24

145

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Sori jäi kaava.
      Nz = neliöjuuri ((( v ^(2 ) ÷ r ) ÷ g )^(2) 1) = ?

    • e.d.k

      Vertaat kuun voimia suhteessa kuun vetovoimaan ja maan pinnalla suhteessa maan vetovoimaan.
      Kun muunnat kuussa olevan kuormitusmonikerran vastaamaan (kuun g), niin tulos on kuten pitääkin, että kuormitus on kuussa pienempi.

      Saman olisi voinut päätellä jo suoraan, kuormitus kun on vetovoiman ja keskihakuvoiman vektorisumma ja pienempi siellä, missä on pienempi vetovoima.

      Toinen asia on sitten, onko tuollainen kaarto mahdollinen kuun ohuemmassa kaasukehässä.

      • Anonyymi

        Kuussa ei ole kaasukehää, Kuussa siivillä ei tee yhtään mitään.

      • Anonyymi

        Hox !
        lentolaite : kiinteäsiipisestä ei puhuta.
        Entä jos lentolaite kaartaa kuussa ja maapallolla kuormitus kerroin on erisuuri.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hox !
        lentolaite : kiinteäsiipisestä ei puhuta.
        Entä jos lentolaite kaartaa kuussa ja maapallolla kuormitus kerroin on erisuuri.

        Kuormituskerroin on suhdeluku, jonka pohjana on g.
        Jos koneella kaarretaan 6 g kaartoa, kerroin on hieman yli 6, riippumatta missä lennellään.
        Tietysti jos kuussa kaarretaan 35 g kaartoa, kerroin on eri.
        Koneen kestoon pelkkä keroin ei osoita mitään.

      • Anonyymi

        Tätä minä ihmettelen?
        Niin onko tällä Nz arvolla mitään merkitystä ?
        Maapallolla Nz = 6
        Kuussa Nz = 35.82
        Lentolaite on suunniteltu kestämää maapallolla Nz 7.5
        Voisitko avata asiaa enemmän ?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tätä minä ihmettelen?
        Niin onko tällä Nz arvolla mitään merkitystä ?
        Maapallolla Nz = 6
        Kuussa Nz = 35.82
        Lentolaite on suunniteltu kestämää maapallolla Nz 7.5
        Voisitko avata asiaa enemmän ?

        Voin

        Lentokoneelle annetaan kuormitusrajoite yleensä g.n monikertana.
        Se tarkoittaa että liikehdinnässä aiheutuvat g-voimat eivät saisi ylittää koneelle suunniteltua maksimia.
        Jos koneelle on annettu maksimi rasitus 7.5 g se tarkoittaa likimäärin sitä että siivet kestävät turvallisesti rasituksen, joka on 7.5 kertainen koneen paino.
        Koneen siivet kestävät luonnollisesti saman voiman myös kuussa, mutta koska kuun g on pienempi, sen kerroin on suurempi saman voiman saavuttamiseksi.
        Siis kuun g (koneen paino kuussa) *35 vastaa samaa voimaa kuin maan g (koneen paino maassa) *6.

      • Anonyymi

        Käytetäänkö Kuussa kiihtyvyyksiä mitattaessa paikallista g-voimaa joka vastaa Kuun painovoimaa?
        Eivät siivet Kuussa kaarellessa rasitu koska siellä ei ole lainkaan ilmakehää, eikä siellä siivillä siksi mitään tee. Siellä kaartelemiseen tarvitaan rakettimoottoreita joten kaarteleminen raasittaa sen kaartelemisen aikaansaavan moottorin kiinnikkeitä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voin

        Lentokoneelle annetaan kuormitusrajoite yleensä g.n monikertana.
        Se tarkoittaa että liikehdinnässä aiheutuvat g-voimat eivät saisi ylittää koneelle suunniteltua maksimia.
        Jos koneelle on annettu maksimi rasitus 7.5 g se tarkoittaa likimäärin sitä että siivet kestävät turvallisesti rasituksen, joka on 7.5 kertainen koneen paino.
        Koneen siivet kestävät luonnollisesti saman voiman myös kuussa, mutta koska kuun g on pienempi, sen kerroin on suurempi saman voiman saavuttamiseksi.
        Siis kuun g (koneen paino kuussa) *35 vastaa samaa voimaa kuin maan g (koneen paino maassa) *6.

        Lentolaite on suunniteltu kestämää maapallolla Nz 7.5

        Maapallolla Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2 ) ÷1500m)÷9.81m/s^2)^(2) 1) = Nz 4.07

        Maapallolla Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2 ) ÷1000m)÷9.81m/s^2)^(2) 1) = Nz 6.0...

        Maapallolla Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2 ) ÷500m)÷9.81m/s^2)^(2) 1) = Nz 11.88

        - lentolaite tuhoutuu liian suuren Nz arvon vaikutuksesta sekä ohjaaja on menettänyt tajuntansa.

        Kuussa Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2) ÷1500m)÷1.622 m/s^2)^(2) 1) = Nz 23.92...

        Kuussa Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2) ÷1000m)÷1.622 m/s^2)^(2) 1) = Nz 35.82...

        Kuussa Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2) ÷500m)÷1.622 m/s^2)^(2) 1) = Nz 71.7...

        - lentolaite tuhoutuu liian suuren Nz arvon vaikutuksesta sekä ohjaaja on menettänyt tajuntansa.
        Näinkö ?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voin

        Lentokoneelle annetaan kuormitusrajoite yleensä g.n monikertana.
        Se tarkoittaa että liikehdinnässä aiheutuvat g-voimat eivät saisi ylittää koneelle suunniteltua maksimia.
        Jos koneelle on annettu maksimi rasitus 7.5 g se tarkoittaa likimäärin sitä että siivet kestävät turvallisesti rasituksen, joka on 7.5 kertainen koneen paino.
        Koneen siivet kestävät luonnollisesti saman voiman myös kuussa, mutta koska kuun g on pienempi, sen kerroin on suurempi saman voiman saavuttamiseksi.
        Siis kuun g (koneen paino kuussa) *35 vastaa samaa voimaa kuin maan g (koneen paino maassa) *6.

        Kyse on massan poikkeuttamisesta ja massan hitaus on sama, ollaan Kuussa tai Maassa. Painiottomassa tilassa massan kiihdyttäminen vaatii aivan yhtä suuren energian kuin gravitaation vallitessa, mikäli kiihdyttäminen ei tapahdu gravitaatiovoimaa vastaan.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse on massan poikkeuttamisesta ja massan hitaus on sama, ollaan Kuussa tai Maassa. Painiottomassa tilassa massan kiihdyttäminen vaatii aivan yhtä suuren energian kuin gravitaation vallitessa, mikäli kiihdyttäminen ei tapahdu gravitaatiovoimaa vastaan.

        Aivan niin, samalla voimalla tapahtuvassa horisontaalisessa kieputtamisessa ihmiseen kohdistuu sama rasitus niin Maassa kuin Kuussakin, mutta käytetäänkö Kuussa kiihtyvyyden voiman ilmaisemiseen eri g-voimaa kuin maassa?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan niin, samalla voimalla tapahtuvassa horisontaalisessa kieputtamisessa ihmiseen kohdistuu sama rasitus niin Maassa kuin Kuussakin, mutta käytetäänkö Kuussa kiihtyvyyden voiman ilmaisemiseen eri g-voimaa kuin maassa?

        Putoamiskiihtyvyys g = maapallolla n. 9.81 m/s^2

        Putoamiskiihtyvyys g = kuussa n. 1.622 m/s^2

        Se on eriasia miten ihmisen keho moiseen suhtautuu.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Putoamiskiihtyvyys g = maapallolla n. 9.81 m/s^2

        Putoamiskiihtyvyys g = kuussa n. 1.622 m/s^2

        Se on eriasia miten ihmisen keho moiseen suhtautuu.

        " ihmisen keho "

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Putoamiskiihtyvyys g = maapallolla n. 9.81 m/s^2

        Putoamiskiihtyvyys g = kuussa n. 1.622 m/s^2

        Se on eriasia miten ihmisen keho moiseen suhtautuu.

        Se on tietenkin selvää että putoamiskiihtyvyys on Kuussa pienempi, mutta käytetäänkö Kuussa sivuttaiskiihtyvyyteen mittaamiseen eri mittayksikköä kuin Maassa vaikka sivuttaiskiihtyvyyden voimassa ei olisi eroa?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on tietenkin selvää että putoamiskiihtyvyys on Kuussa pienempi, mutta käytetäänkö Kuussa sivuttaiskiihtyvyyteen mittaamiseen eri mittayksikköä kuin Maassa vaikka sivuttaiskiihtyvyyden voimassa ei olisi eroa?

        Laskenta lähtee aivan samalla lailla kuin maapallolla , paitsi kaavaan sijoitetaan ,
        Putoamiskiihtyvyys g = kuussa n. 1.622 m/s^2
        Suunnat: oikealla ; vasemmalle , ylös ; alas , " niinkuin pallon sisällä 3D " olinko riittävän epä selvä .

        Jos joku osaa asian paremmin kertoa olkaa hyvät, pöytä on katettu.

    • Anonyymi

      Maapallolla Nz = 6 
      Kuussa Nz = 35.82 

      Lentolaite on suunniteltu kestämää Nz 7.5

      Kestääkö tämä sama lentolaite kuussa kuormitus kertoimen Nz 35.82 .
      Vai tuhoutuuko laite liian suuren Nz arvon takia ??

    • Anonyymi

      Tiukoissa kaarteissa painovoima on kahdeksas osa kaarron aiheuttamasta siis vaakalennossa. Jos on kaarto on muuta kuin vaakakaartoa voi maassa jope tehdä tiukempia kaarteita kun kuussa jos karron suunta suuntautuu maatakohti,

      Kuussahan ei lennellä siipien avulla, joten propulsiolla mennään

    • Anonyymi

      Kuormitus ja kerroin kirjoitetaan yhteen kun tarkoitetaan kuormituskerrointa.

    • Anonyymi

      Kuhun ei ihmine mennä voi. Avaruudessa hirvittävä säteily.

      • Anonyymi

        Joo ja rokotteet aiheuttava autismia. Älkää rokottako älkääkä käykö kuussa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo ja rokotteet aiheuttava autismia. Älkää rokottako älkääkä käykö kuussa.

        Homeopatia parantaa kaikki taudit spetismiä lukuunottamatta.

    • Anonyymi

      mikään ei ole niin tärkeä kuin "kuormitus kerroin", koska jo se kertoo kysyjästä jotain oleellista, eikö? 3:) e)

      • Anonyymi

        Tätä minä ihmettelen?
        Niin onko tällä Nz arvolla mitään merkitystä ?
        Maapallolla Nz = 6 
        Kuussa Nz = 35.82 
        Lentolaite on suunniteltu kestämää maapallolla Nz 7.5
        Voisitko avata asiaa enemmän ?
        No mitäpä mieltä olet , onko "kuormitus kertoimella" merkitystä ?

    • Anonyymi

      Ei onnistu kuussa kaartelu, johtuu kaartovoiman negatiivisestä luvusta.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. YLE Äänekosken kaupunginjohtaja saa ankaraa arvostelua

      Kaupungin johtaja saa ankaraa kritiikkiä äkkiväärästä henkilöstöjohtamisestaan. Uusin häirintäilmoitus päivätty 15 kesä
      Äänekoski
      75
      1420

    2. Euroopan lämpöennätys, 48,8, astetta, on mitattu Italian Sisiliassa

      Joko hitaampikin ymmärtää. Se on aivan liikaa. Ilmastonmuutos on totta Euroopassakin.
      Maailman menoa
      248
      1322

    3. Martina lähdössä Ibizalle

      Eikä Eskokaan tiennyt matkasta. Nyt ollaan jännän äärellä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      152
      1106

    4. Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava
      Maailman menoa
      255
      1088

    5. Avustikset peruttu.

      Aettokosken ampuraan rahat otettu poekkeen valtiolle.
      Suomussalmi
      51
      795

    6. Toivon että jätät tämän päivän jälkeen minut lopullisesti rauhaan mies

      Ihan kokonaan, kiitos.
      Ikävä
      65
      774

    7. Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa

      Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em
      Ikävä
      62
      757

    8. Miksi mies tuntee näin?

      Eli olen mies ja ihastuin naiseen. Tykkään hänestä ja koskaan hän ei ole ollut minulle ilkeä. Silti ajoittain tunnen kui
      Ikävä
      39
      728

    9. Se nainen näyttää hyvältä vaikka painaisi 150kg

      parempi vaan jos on vähän muhkeammassa kunnossa 🤤
      Ikävä
      44
      701

    10. Määpä tiijän että rakastat

      Minua nimittäin. Samoin hei! Olet mun vastakappaleeni.
      Ikävä
      30
      647
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt