Takaisin luontoon

Kasvien ja eläinten jalostaminen kuormittaa niiden genomia. Toivottujen ominaisuuksien vahvistaminen ja ei-toivottujen ominaisuuksien heikentäminen johtavat geneettisen monimuotoisuuden heikkenemiseen. Syytkin ovat selvillä; jalostus on epigeneettistä vahvistamista tai heikentämistä ja epigeneettiset modifikaatiot aiheuttavat virheitä passiiviseen DNA-alustaan. Rappeutumisen mekanismi on sama kuin luonnossakin; mitä enemmän eliölaji joutuu adaptoitumaan muuttuviin olosuhteisiin, sitä enemmän sen genomiin tulee virheitä. Mitä enemmän virheitä, sitä heikommat edellytykset lajilla on taistella sairauksia ja patogeeneja vastaan.

Tiedeyhteisö tiedostaa tämän ongelman. Joitakin hätäpelastuskeinoja on keksitty, jotta tulevaisuuden ruoantuotanto olisi mahdollista. Mm. siemenpankkeja on perustettu muutamia eri puolille maailmaa. Akuuttiin ongelmaan ratkaisu on, että tutkijat palaavat luontoon etsimään rappeutuneiden lajien kantalajeja. Näiden kanssa risteyttäminen palauttaa lajien geneettistä monimuotoisuutta tasolle, joka vallitsi ennen intensiivistä jalostamista. Samalla tutkijat kuitenkin myöntävät, että myös luonnossa elävät kasvit ja eläimet kokevat geneettisen monimuotoisuuden heikkenemistä. Kukaan ei tiedä, miten evoluutiota voisi tapahtua. Tutkijat eivät osaa kehittää mitään, vaikka luulevat, että evoluutiolle olisi jonkinlainen mekanismi.

Jalostus ei siis kehitä mitään. Se rappeuttaa genomia vastaavilla mekanismeilla kuin muuntelu ja lajiutuminen luonnossa. Jos evoluutiota tapahtuisi ja jos luonnonvalinta toimisi, kykenisivät tutkijat vahvistamaan evolutiivisia mekanismeja. Mutta koska sellaisia ei ole, voimme havaita ainoastaan geneettistä rappeutumista.

9

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jalostuksella on mm. tehty kasveja myrkyttömämmiksi ihmistenkin syödä, miksei sitten samalla maittavemmaksi öttisillekin.

      Tiesitkö, että kasvilajeista siinä luonnon paradiisillisessa tilassa ylivoimaisesti suurin osa on myrkyllisiä?

      Siemenpankkeja on perustettu säilömään myös viljelykasvien eri lajikkeiden siemeniä. Syynä tähän ei ole mikään rappeutuminen, vaan se tosiasia, että perinteisen maatouluden kuihduttua tehokkuusvaatimusten puristuksessa ns. maatiaislajikkeet on vaarassa kadota ja osa on varmaaankin kadonnutkin jo.


      • RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        https://rafiusa.org/blog/protecting-the-food-ark/

        Suomennapa minulle tuo lause:

        "Seed banks are critical to protecting our fast-disappearing crop diversity, because they preserve varieties that might otherwise disappear forever."

        Se tarkoittaa juuri sitä minä kirjoitinkin: viljelykasvilajikkeita on vaarassa kadota.

        crop diversity = viljelykasvilajikkeiden runsaus, monipuolisuus, määrä

        Syykin siihen tunnetaan. Se ei ole mikkään geneettinen rappio, vaan maatalouden muutokset.


      • RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        https://rafiusa.org/blog/protecting-the-food-ark/

        Suomennapa minulle tuo lause:

        "Seed banks are critical to protecting our fast-disappearing crop diversity, because they preserve varieties that might otherwise disappear forever."

        Tuossa sinun linkissäsi puhutaan niistä vanhoista säilyttämisen arvoisiksi katsotuista viljelykasvilajikkeista.

        Arvaapa miten ne on saatu aikaisiksi? Sillä samalla jalostuksella josta sinä avauksessa kirjoitat näin ja parjaten:

        >>Kasvien ja eläinten jalostaminen kuormittaa niiden genomia. Toivottujen ominaisuuksien vahvistaminen ja ei-toivottujen ominaisuuksien heikentäminen johtavat geneettisen monimuotoisuuden heikkenemiseen.<<


      • RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        https://rafiusa.org/blog/protecting-the-food-ark/

        Suomennapa minulle tuo lause:

        "Seed banks are critical to protecting our fast-disappearing crop diversity, because they preserve varieties that might otherwise disappear forever."

        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sisäsiittoisuus en mä mikään asiantuntia ole mutta ehkäpä tällä on osuutta asiaan? Vielä 50 luvulla tuotantoelänten hoitoa käsittelevässä opuksessa puhuttiin sukusiitoksista tehokkaana keinona lisätä haluttuja ominaisuuksia eläimiin. Nykyään tilanne on hieman toinen... kasvipuolella ongelma lienee siinä että satotavoitteet, sadon laatu ja määrä kaventavat muuntelua liiaksi. Ongelma nyt on ollut jo kauan tiedossa, eikä siihen liity maahiset jumalat menninkäiset eikä edes keijun taikapöly...


    • >>Toivottujen ominaisuuksien vahvistaminen ja ei-toivottujen ominaisuuksien heikentäminen johtavat geneettisen monimuotoisuuden heikkenemiseen.<<

      >>Se rappeuttaa genomia vastaavilla mekanismeilla kuin muuntelu ja lajiutuminen luonnossa. <<

      Olet siis sitä mieltä, että muuntelu, tuo mainio asia, on aivan kauhea asia.

    • Anonyymi

      Otat kantaa itsestäänselvyyksiin. Tietenkin viljelykasvin genomi köyhtyy, kun ei toivottuja ominaisuuksia karsittan pois. Miksi kasvattaa vartta, kun senkin energian voi laittaa tähkän kasvattamiseen, eikä lyhytvartinen edes lakoonnu.
      Luonnossa taas pidempi korsi antaa etua, eikä siemenen koolla ole kasville juurikaan merkitystä.
      Jalostusksesta ei voi vetää johtopäätöstä, että luonnossa genomi rapeutuisi. Sitähän sinä tuollakin yrität väittää.

      Ja sitten linkki tieteelliseen tutkimukseen, jossa todetaan, että jalostus on nimen omaan epigeneettistä. Kyllä jalostusta ikänsä tutkineiden mukaan, viljelykasveihin on kehitetty jalostuksen avulla myös uusia geenejä.

      Katso ja opi:
      https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwipiJmWnKzjAhWq_CoKHY3eC7gQtwIwAHoECAkQAQ&url=https://www.youtube.com/watch?v=MFOWh7tYE58&usg=AOvVaw2XbQDhd78_fHqBCCcZ7cdm

    • Eiköhän nämä jalostajat tiedä paremmin kuin helluntaipörinässä kirjoitteleva saarnamies...

      https://faba.fi/karjan-kehittaminen/genomitestaus/ Taas niinku tässä todellisuudessa, niin tätä asiaa pidetään merkittävimpänä keksintönä sitten jalostustoiminnan aloittamisen. Geenithän määräävät lähes täysin fenotyypin, joten tässä voimme karsia hyvin nopealla tahdilla ja luotettavasti eläinaineksesta eitoivottuja ominaisuuksia, ja samalla varmistuu genotyypin elinvoimaisena säilyminen ja variaatioiden monimuotoisuus...

    • Perinteisessä valintajalostuksessa ei kylläkään ole kyse tästä:

      >>Syytkin ovat selvillä; jalostus on epigeneettistä vahvistamista tai heikentämistä ja epigeneettiset modifikaatiot aiheuttavat virheitä passiiviseen DNA-alustaan.<<

      Vaan kyse on siitä tutusta pienen populaation ongelmasta. Kun suuresta populaatiosta valitaan muutamia yksilöitä jalostuksen kohteeksi, kiinnittäen huomiota vain muutamiin kriteereihin, ja näiden jälkeläisten joukosta edelleen
      vain muutamia jne. on tietenkin luonnollisena seurauksena jalostetun "tuotteen" perimän yksipuolistuminen.

      Asiasta melkein toiseen, mutta tässäkään yhteydessä en voi olla viittaamatta kysymykseen genomin monimuotoisuudesta sekä paradiisissa että välittömästi tulvan jälkeen.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      94
      3231
    2. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      303
      1806
    3. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      246
      1647
    4. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      90
      1480
    5. IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!

      Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel
      Maailman menoa
      407
      1471
    6. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      414
      1366
    7. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      2
      1290
    8. Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa

      Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat
      Suomalaiset julkkikset
      38
      1127
    9. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      346
      972
    10. Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?

      "Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden
      Maailman menoa
      275
      955
    Aihe