Takaisin luontoon

Kasvien ja eläinten jalostaminen kuormittaa niiden genomia. Toivottujen ominaisuuksien vahvistaminen ja ei-toivottujen ominaisuuksien heikentäminen johtavat geneettisen monimuotoisuuden heikkenemiseen. Syytkin ovat selvillä; jalostus on epigeneettistä vahvistamista tai heikentämistä ja epigeneettiset modifikaatiot aiheuttavat virheitä passiiviseen DNA-alustaan. Rappeutumisen mekanismi on sama kuin luonnossakin; mitä enemmän eliölaji joutuu adaptoitumaan muuttuviin olosuhteisiin, sitä enemmän sen genomiin tulee virheitä. Mitä enemmän virheitä, sitä heikommat edellytykset lajilla on taistella sairauksia ja patogeeneja vastaan.

Tiedeyhteisö tiedostaa tämän ongelman. Joitakin hätäpelastuskeinoja on keksitty, jotta tulevaisuuden ruoantuotanto olisi mahdollista. Mm. siemenpankkeja on perustettu muutamia eri puolille maailmaa. Akuuttiin ongelmaan ratkaisu on, että tutkijat palaavat luontoon etsimään rappeutuneiden lajien kantalajeja. Näiden kanssa risteyttäminen palauttaa lajien geneettistä monimuotoisuutta tasolle, joka vallitsi ennen intensiivistä jalostamista. Samalla tutkijat kuitenkin myöntävät, että myös luonnossa elävät kasvit ja eläimet kokevat geneettisen monimuotoisuuden heikkenemistä. Kukaan ei tiedä, miten evoluutiota voisi tapahtua. Tutkijat eivät osaa kehittää mitään, vaikka luulevat, että evoluutiolle olisi jonkinlainen mekanismi.

Jalostus ei siis kehitä mitään. Se rappeuttaa genomia vastaavilla mekanismeilla kuin muuntelu ja lajiutuminen luonnossa. Jos evoluutiota tapahtuisi ja jos luonnonvalinta toimisi, kykenisivät tutkijat vahvistamaan evolutiivisia mekanismeja. Mutta koska sellaisia ei ole, voimme havaita ainoastaan geneettistä rappeutumista.

9

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jalostuksella on mm. tehty kasveja myrkyttömämmiksi ihmistenkin syödä, miksei sitten samalla maittavemmaksi öttisillekin.

      Tiesitkö, että kasvilajeista siinä luonnon paradiisillisessa tilassa ylivoimaisesti suurin osa on myrkyllisiä?

      Siemenpankkeja on perustettu säilömään myös viljelykasvien eri lajikkeiden siemeniä. Syynä tähän ei ole mikään rappeutuminen, vaan se tosiasia, että perinteisen maatouluden kuihduttua tehokkuusvaatimusten puristuksessa ns. maatiaislajikkeet on vaarassa kadota ja osa on varmaaankin kadonnutkin jo.


      • RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        https://rafiusa.org/blog/protecting-the-food-ark/

        Suomennapa minulle tuo lause:

        "Seed banks are critical to protecting our fast-disappearing crop diversity, because they preserve varieties that might otherwise disappear forever."

        Se tarkoittaa juuri sitä minä kirjoitinkin: viljelykasvilajikkeita on vaarassa kadota.

        crop diversity = viljelykasvilajikkeiden runsaus, monipuolisuus, määrä

        Syykin siihen tunnetaan. Se ei ole mikkään geneettinen rappio, vaan maatalouden muutokset.


      • RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        https://rafiusa.org/blog/protecting-the-food-ark/

        Suomennapa minulle tuo lause:

        "Seed banks are critical to protecting our fast-disappearing crop diversity, because they preserve varieties that might otherwise disappear forever."

        Tuossa sinun linkissäsi puhutaan niistä vanhoista säilyttämisen arvoisiksi katsotuista viljelykasvilajikkeista.

        Arvaapa miten ne on saatu aikaisiksi? Sillä samalla jalostuksella josta sinä avauksessa kirjoitat näin ja parjaten:

        >>Kasvien ja eläinten jalostaminen kuormittaa niiden genomia. Toivottujen ominaisuuksien vahvistaminen ja ei-toivottujen ominaisuuksien heikentäminen johtavat geneettisen monimuotoisuuden heikkenemiseen.<<


      • RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        https://rafiusa.org/blog/protecting-the-food-ark/

        Suomennapa minulle tuo lause:

        "Seed banks are critical to protecting our fast-disappearing crop diversity, because they preserve varieties that might otherwise disappear forever."

        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sisäsiittoisuus en mä mikään asiantuntia ole mutta ehkäpä tällä on osuutta asiaan? Vielä 50 luvulla tuotantoelänten hoitoa käsittelevässä opuksessa puhuttiin sukusiitoksista tehokkaana keinona lisätä haluttuja ominaisuuksia eläimiin. Nykyään tilanne on hieman toinen... kasvipuolella ongelma lienee siinä että satotavoitteet, sadon laatu ja määrä kaventavat muuntelua liiaksi. Ongelma nyt on ollut jo kauan tiedossa, eikä siihen liity maahiset jumalat menninkäiset eikä edes keijun taikapöly...


    • >>Toivottujen ominaisuuksien vahvistaminen ja ei-toivottujen ominaisuuksien heikentäminen johtavat geneettisen monimuotoisuuden heikkenemiseen.<<

      >>Se rappeuttaa genomia vastaavilla mekanismeilla kuin muuntelu ja lajiutuminen luonnossa. <<

      Olet siis sitä mieltä, että muuntelu, tuo mainio asia, on aivan kauhea asia.

    • Anonyymi

      Otat kantaa itsestäänselvyyksiin. Tietenkin viljelykasvin genomi köyhtyy, kun ei toivottuja ominaisuuksia karsittan pois. Miksi kasvattaa vartta, kun senkin energian voi laittaa tähkän kasvattamiseen, eikä lyhytvartinen edes lakoonnu.
      Luonnossa taas pidempi korsi antaa etua, eikä siemenen koolla ole kasville juurikaan merkitystä.
      Jalostusksesta ei voi vetää johtopäätöstä, että luonnossa genomi rapeutuisi. Sitähän sinä tuollakin yrität väittää.

      Ja sitten linkki tieteelliseen tutkimukseen, jossa todetaan, että jalostus on nimen omaan epigeneettistä. Kyllä jalostusta ikänsä tutkineiden mukaan, viljelykasveihin on kehitetty jalostuksen avulla myös uusia geenejä.

      Katso ja opi:
      https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwipiJmWnKzjAhWq_CoKHY3eC7gQtwIwAHoECAkQAQ&url=https://www.youtube.com/watch?v=MFOWh7tYE58&usg=AOvVaw2XbQDhd78_fHqBCCcZ7cdm

    • Eiköhän nämä jalostajat tiedä paremmin kuin helluntaipörinässä kirjoitteleva saarnamies...

      https://faba.fi/karjan-kehittaminen/genomitestaus/ Taas niinku tässä todellisuudessa, niin tätä asiaa pidetään merkittävimpänä keksintönä sitten jalostustoiminnan aloittamisen. Geenithän määräävät lähes täysin fenotyypin, joten tässä voimme karsia hyvin nopealla tahdilla ja luotettavasti eläinaineksesta eitoivottuja ominaisuuksia, ja samalla varmistuu genotyypin elinvoimaisena säilyminen ja variaatioiden monimuotoisuus...

    • Perinteisessä valintajalostuksessa ei kylläkään ole kyse tästä:

      >>Syytkin ovat selvillä; jalostus on epigeneettistä vahvistamista tai heikentämistä ja epigeneettiset modifikaatiot aiheuttavat virheitä passiiviseen DNA-alustaan.<<

      Vaan kyse on siitä tutusta pienen populaation ongelmasta. Kun suuresta populaatiosta valitaan muutamia yksilöitä jalostuksen kohteeksi, kiinnittäen huomiota vain muutamiin kriteereihin, ja näiden jälkeläisten joukosta edelleen
      vain muutamia jne. on tietenkin luonnollisena seurauksena jalostetun "tuotteen" perimän yksipuolistuminen.

      Asiasta melkein toiseen, mutta tässäkään yhteydessä en voi olla viittaamatta kysymykseen genomin monimuotoisuudesta sekä paradiisissa että välittömästi tulvan jälkeen.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan

      Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k
      Maailman menoa
      140
      7805
    2. Miksi persuilla ei ole firmoja?

      Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?
      Maailman menoa
      100
      7300
    3. Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015

      Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit
      Maailman menoa
      31
      7192
    4. Aamun Riikka: työttömyydessä lähestytään viime laman synkintä vaihetta

      Nopeasti mentiiin upean Marinin hallituksen ennätystyöllisyydestä toiseen ääripäähän, kohti Suomen historian kurjimpia t
      Maailman menoa
      21
      6728
    5. Marinin tuhojen korjaaminen kestää kahdeksan vuotta

      Nyt on vasta neljännes mennyt ja ensimmäiset korjausliikkeet saatu liikkeelle. Innokkaimmat olivat odottaneet että jo t
      Maailman menoa
      73
      6361
    6. Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä

      "Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv
      Maailman menoa
      23
      5983
    7. Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?

      Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik
      Maailman menoa
      112
      5712
    8. Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä

      Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?
      Maailman menoa
      47
      5478
    9. Se oli Orpo joka rynni Eagle S -alukselle

      Vastoin kaikkia kansainvälisen merenkäynnin sääntöjä. Kunpa olisi ollut purjehtija Harkimo Suomen johdossa silloin. ht
      Maailman menoa
      2
      5466
    10. Demarikultin uhri kertoo

      Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa
      Maailman menoa
      83
      5368
    Aihe