Huomentapäivää, mitäs teille kuuluu ja mitä aiotte tänään tehdä?
Itselläni on tänään aamupäivällä aika suuhygienistille ja sen takia päätin kerrankin syödä aamiaisen jota juuri lopettelen. Muistelen, että viimeksi juuri suuhygienistillä käynnin jälkeen ei saanut tuntiin syödä. Koska en halua juoda aamiaiseeni ehdottomasti kuuluvaa kahvia enää iltapäivän puolella, tein sen nyt, 3 tuntia normaalia aikaisemmin. Joskus pidin kiinni siitä, että ei enää kahden jälkeen kahvia, mutta taitaa olla jo pari vuotta siitä kun tulin siihen tulokseen, että minun ei pidä juoda kahvia enää 12 jälkeen jos mielin saada unen päästä kiinni ihmisten ajoissa.
Eilen korjasin ajotieltä talteen rekisterikilven ja samalla kun lähden liikenteeseen vien sen matkan varrella olevaan katsastuskonttoriin.
Museokortti on jäänyt aivan liian vähälle käytölle ja taitaa olla voimassa enää kuukauden pari. Tänään ei ole koiraa hoidettavana, joten taidan tehdä muutaman tunnin museokierroksen.
Bessie
Itselläni on tänään aamupäivällä aika suuhygienistille ja sen takia päätin kerrankin syödä aamiaisen jota juuri lopettelen. Muistelen, että viimeksi juuri suuhygienistillä käynnin jälkeen ei saanut tuntiin syödä. Koska en halua juoda aamiaiseeni ehdottomasti kuuluvaa kahvia enää iltapäivän puolella, tein sen nyt, 3 tuntia normaalia aikaisemmin. Joskus pidin kiinni siitä, että ei enää kahden jälkeen kahvia, mutta taitaa olla jo pari vuotta siitä kun tulin siihen tulokseen, että minun ei pidä juoda kahvia enää 12 jälkeen jos mielin saada unen päästä kiinni ihmisten ajoissa.
Eilen korjasin ajotieltä talteen rekisterikilven ja samalla kun lähden liikenteeseen vien sen matkan varrella olevaan katsastuskonttoriin.
Museokortti on jäänyt aivan liian vähälle käytölle ja taitaa olla voimassa enää kuukauden pari. Tänään ei ole koiraa hoidettavana, joten taidan tehdä muutaman tunnin museokierroksen.
Bessie
Vastaukset 16
Vanhimmat
Huomenta Bessie ja tervetuloa plus 70-palstalle. Meillä on täällä viehättävä kahvipirttiyhteisö, jonne olisit varmasti
tervetullut. Kirjoittelemme ajankohtaisista asioista ja omista päiviemme kuulumisista
aloituksesi tapaan.
Pilvipoutaisena ja koleahkona on aamu alkanut etelärannikolla. Iltapäivällä on kutsu nuoren neidin nimipäiväkahville, ja samalla vien raparperiä. Kasvatin vinkin mukaan isojen ruukkujen alla pimennossa osan raparperiä, tuli makeita, punaisia ja mureita varsia ! Onnittelukimpun saan omista punaisista ryhmäruusuista ja päivänkakkaroista, ympärille vihreää, kestävää ja kaunista saa vadelman lehdistä tai mustikanvarsista, hiukan lisää tekstuuria muratista. Unikon siemenkodat ovat kimpuissa kivoja myös, mutta eivät herkkien ruusujen kanssa ehkä sovi.
Museokortti on minullakin ja sitä tulee paljon käytettyä , seurattua uusia näyttelyitä pääkaupunkiseudulla ja piipahdettua matkojen varrella museoihin. Pirkanmaan reissuilla on tapana käydä katsomassa Mäntän Serlachiusten "paperiparoneiden" suurenmoisia museokokonaisuuksia , Gustafia ja Göstaa. Niissä on monipuolista vaihtuvaa toimintaa ja hienot peruskokoelmat Suomen taiteen kultakaudelta, ympäristö kaunis. Viime kesänä pihalla tepasteli värikkäitä kanoja ja upean puusillan yhdistämässä saaressa tummia sikoja kaivelemassa ...kuuluivat taideprojektiin nekin.
Hyvää torstaipäivää !
Kun olet kulttuurin ystävä suosittelen sinulle paria kirjaa.
Luin äskettäin Teemu Keskisarjan kirjoittaman kirjan
"Vihreän kullan kirous - G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit".
Se oli mainio kuvaus ajastaan ja henkilöstä.
Olen lukenut toisenkin samaa sukua Serlachius-elämäkerran "Paperisydän",
joka jäi mielenkiintoisuutensa vuoksi mieleeni myös.
Ne ovat ehdottoman lukemisen arvoisia, elävästi sen ajan elämästä ja ihmisistä ongelmineen ja iloineen kertovia
ja paperiteollisuuden alusta ja noususta.
Huimia tarinoita kaupanteosta, taistelusta firman eteen, draamaa, petoksia, jopa itsemurha, taiteilijoitten mesenaattina oloa, koko elämän kirjo.
Todellisuus voi olla tarinoita ihmeellisempi.
Molemmat kirjat olivat hyviä, jos lajista tykkää.
"Paperisydämessä" on ehkä enemmän yksityistä henkilödraamaa, koska sukua oli enemmän mukana bisneksissä.
Elämä on aikoinaan ollut paljon "lennokkaampaa" kuin arvaammekaan.
Uusi juttu minulle tuo raparperin pimennossa kasvattaminen. Olen itse ostoraparperin varassa. Pojan pihalla kasvaisi myös raparperia, mutta ovat päästäneet sen osan pihaa jossa raparperit ja mansikkamaa ja marjapensaat, villiintymään ihan viidakoksi. Tänä vuonna tuntuu olevan niin paljon punkkeja etten jo senkään takia halua mennä sinne. Viime vuonna keräsin mustaherukat vain yhden ihan etualalla, viidakon reunalla olevan pensaan yhdeltä puolelta, saa nähdä viitsinkö tänä vuonna edes siitä ottaa.
Lapsen kimppuun unikon siemenkodat sopisivat oikein hyvin ainakin näkönsä puolesta, kokemuksesta tiedän niiden olevan lasten mielestä tosi kiinnostavan ja hauskan näköisiä.
Museoihin päätinkin lähteä aikaisintaan huomenna, täytyy vähän perehtyä siihen että missä mitäkin. Oli minulla jo useampikin lähiaikoina tehty 'täytyypä käydä" suunnitelmanpoikanen, mutta en ollut huolellisesti niitä mieleeni painanut.
Nyt pitää lähteä hakemaan sellaista katsastuskonttoria johon rekisterikilven voi jättää, tuo lähin jossa jo kävin ei sitä ottanut kun heillä ei ole rekisteröintiä.
Bessie
Gustaf-rakennuksen näyttely "Paperiperkele" antoi hätkähdyttävän kuvan tästä monisärmäisestä miehestä, konkretisoituja kohtauksia raflaavin tehokeinoin patruunasta eri tahojen silmin. Nimi Paperiperkele kertoo jo paljon, mutta oli hänessä oli myös tuo omasta yhteisöstään huolen pitäjän puoli. Ilmeisesti tuo näyttely pyörii siellä yhä.
Noita kirjoja en ole lukenut, mutta kiinnostaa kyllä aihepiiriltään ja Keskisarjaa on kehuttu, hän on onnistunut saamaan jopa Aleksis Kivestä irti uusia puolia. Tämän lajin kirjallisuutta en ole paljonkaan lukenut, mutta joitakin helmiä kyllä. Paperisydän vetoaa jo kirjan nimenä, taidanpa käydä kirjastossa .
Seikkailtuani valokuvamuistoissa, ja suomenruotsalaisten ystävieni parissa Facebook'issa Raaseporin kesämaisemissa, lopetan tänä koleahkona aamupäivänä mieluisan lekottelun.
Aikomukseni on aikaansaada porokeittoa lounaaksi, ryydittämällä muutamalla käristetyllä pekonisiivulla ja sipulilla. Kotimaiset juurekset sekaan, hieman varhaiskaalia perunan sijaan, pieni haudutus ja sitten menoks. Mehevä tuore ananas saa käydä iltapäivän välipalasta,..
Tavaratalokierroksella on kahvikeittimen pakollinen valinta, saattaahan jotakin muutakin mieluista loppuviikkoon tarttua mukaan. Hauskaa iltapäivää!
Minäpä paistan Muurikkalettuja ihan kohta.
Ihan vaan kuulumisina tiedotan.
:)
Ja minäpä osaan kääntää letut heittämällä, onnistun useammin kuin 9 kertaa kymmenestä. Ei mahda onnistua Muurikalla? Muurinpohjalettuja en muuten ole koskaan paistanut. Lapsuudessani ei sellaisia ainakaan täällä päin Suomea tehty. Oli meillä kyllä sellainen muuripata kesähuvilan saunarakennuksessa, mutta siinä lämmitettiin vain saunavettä ja olisiko joskus jotain valkopyykkiä keitetty.
Siihen aikaan kun omalla mökillä kesiä vietimme ei liioin vielä ollut tietoakaan muurinpohjaletuista, tai ainakaan meillä ja kesävieraillamme ei ollut. Tavallisia lettuja kyllä paistettiin harva se päivä, marja-aikaan varsinkin.
Poikani asuu tuossa vajaan 10 minuutin kävelymatkan päässä ja siellä heidän 'kesäkeittiössään' muistelen nähneeni muurinpohjapannun, mutta en ole koskaan osunut paikalle kun sitä on käytetty.
Meni itseltäni ruokailut ihan sekaisin tänään, en osaa enää mitään käydä laittamaan. Aukaisen purkin tai kaksi tomaattimakrillia ja se on siinä. Pikapuuroja annospusseissa on sekä jo päiväysvanhoja että pian päiväysvanhoja, niitäkin pitäisi syödä pois, ehkä illemmalla.
Bessie
Kyllähän se letunheitto minultakin on käynyt, mutta siihen tarvitaan määrätynlainen paistinpannu. Telttaretkillä aikoinaan taito tuli hankituksi. Kaipa taito nyt on ruostunut, ja paistan räiskäleet sähköhellalla. Nämäkin muurinpohjaletut paistoin ihan tavallisella paistinpannulla, eipä se makuun vaikuta. Jauhot oli muurinpohjalettuihin tarkoitetut, vehnä-ohraseos.
Aina sitä oppii jotain uutta. Minä tosiaan luulin, että lettutaikina kuin lettutaikina, lettuja sanotaan muurinpohjaletuiksi jos ne on paistettu sellaisessa koverassa isossa pannussa.
Bessie
Nämähän on ihan kahvipirttijuttuja.
Syömistä ja ruoanlaittoa.
Lättyjä ja pekonia.
Jaa, en tiedä "kahvipirttijutuista". Varmaan alle viisi kertaa vuosien mittaan olen Kahvipirtti aloituksen avannut, viimeisimmästä kerrastakin on jo useampi kuukausi.
Missään nimessä tarkoitukseni ei ole pykätä pystyyn kilpailevaa yritystä. Tarkoitukseni ei myöskään ole perustaa 'omaa' vakituista, siis päivästä toiseen jatkuvaa ketjua, yhteisöllisyyttä arvostavana vierastan kovasti sellaista jo ajatuksenakin ja muutenkaan ei kiinnosta.
Olisi minusta silti kiva jos aina silloin tällöin, tai vaikkapa joka päivä, joku viitsisi tehdä tämän tapaisen aloituksen, oli se nyt sitten "kuulumisia" tai "päivän pulinat" tai mikä nyt ikinä. Mielellään päivämäärän kanssa ja tosiaan mielellään niin, että aloittaja olisi kuka milloinkin ehtii tai viitsii.
Tapahtumarikas päivä on ollut minulla, tuli pissattua housuihinkin ja mitä kaikkea muuta tässä vielä ehtineekään.
Bessie
Kiireinen päivä oli.
Kesäkiekkojen jälkikiristys. Asiointi Lidllessä. Koukistajien maksimit salilla. S-ostokset. Huoneistomarkkinoinnin toimipisteen etsintä. Tuloksetonta. Lähin löytyy 120km:n päästä. Herkkulounaan valmistus ja muuta, arkista rutiinia.
Oma päiväni ei ollut suorastaan kiireinen, mutta tulihan sitä käytyä vähän siellä ja täälläkin.
Lähti heti aamusta räväkästi tutuista rutiineista poiketen ja peli menikin sitten niin sekaisin, että nyt tässä mässytän irtokarkkia, taitaa olla ensimmäinen kerta vuoden 2017 jälkeen.
Jälkikiristyksiä en ole tehnyt/teettänyt koskaan. Unohdan myös aina kysyä käyttämästäni rengasliikkeestä, että pitäisikö se tehdä. 2 kertaa vuodessa renkaiden vaihto ja säilytys á 96.- tai 98.- , ja pitkälle yli 10 vuotta kestänyt asiakkuus, kaipa nuo olisivat maininneet asiasta jos se on tarpeelinen ja tärkeä?
Bessie
Menneiden vuosikymmenten aikana paikkakuntamme nykyisin Vianor on kahdesti jättänyt ruuvit löysälle. Ensimmäisellä kerralla takarengas irtosi noin 150km/h nopeudessa Espanjan motarilla aamun sarastaessa.
Käytin vuosia eri liikettä mutta palasin Vianorille. Sen jälkeen yksi pultti oli jäänyt "huulille". Käyn periaatteesta aina jälkikiristyksessä vaikka momentit ovat olleekin kohdallaan.
Nykyisen värkkini levypyörien mutskut ovat niin kinkkisiä, että jätän ilolla kiristelyt noille "unohtelijoille".
Kumma että minulla joka kuitenkin olen aika itsenäinen ja riippumaton ja enempi tai vähempi 'periaatteen ihminen' sekä enempi turvallisuushakuinen tämän tapaisissa asioissa, ei ole tässä kohdin mitään periaatetta tai rutiinia. Nyt kun ajattelen niin olen ollut suorastaan holtiton (lapsenlapsia ja kavereitaan olen vuosikausia kuljetellut) ja vastuuton.
Teillä on varmaankin siellä kaakossa vähän edullisemmat hinnat kuin täällä pääkaupunkiseudulla. Tuleeko se jälkikiristys samaan hintaan vai pitääkö siitä maksaa erikseen?
Bessie