Ole onnellinen ,että olet viestimies.Se on kuitenkin jotain muuta kuin pelkkä jääkäri.Erikoismies on aina erikoismies.
0Äänestä
eräs viestimies
Ei kannata "maineen" takia viestimieheks ryhtyä, kyllä jääkäri on aina jääkäri, viestimies on "kelaperse", ei meitä koskaan minään "erikoismiehinä" pidetty. Mutta helppoa hommaahan se radion ja piuhojen kanssa näpräily on, ja ainahan se spollen tai tykärin hommat voittaa.
0Äänestä
Mjoo
Tuo helppous riippuu tosin hiukan siitä täsmällisestä tehtävästä. Omassa viestijoukkuessani oli 3 ryhmää: komentotelttaa ylläpitävä ryhmä, kelanvetoryhmä ja mittausryhmä ja nämä ovat helppousjärjestyksessä. Itse olin tuossa helpoimmassa, eli komentotelttaa "ylläpitävässä" ryhmässä, ja leireillä käytännössä ainoa tehtävä oli telttojen ja kaluston lähtövalmiiksi laittaminen / purkaminen kun tuli aseman siirto, jota tapahtui 1-4 kertaa päivässä ja kesti max 30 minuuttia matkoineen. Loppu aika nukuttiin/istuttiin nuotiolla.
Kelanvetoryhmällä oli vähän rankempaa, mutta kyllä sekin perusjääkärin hommat voitti. Mittausryhmä puolestaan sai kärsiä kahden edellisenkin edestä, useimmiten mittaukset kestivät myöhään yöhön ja jos pienikin mittausvirhe tapahtui niin homma piteni tunnilla tai parilla. Mutta näin yhteenvetona sanoisin että perusviestimies pääsee todennäköisesti huomattavasti helpommalla kuin perusjääkäri. Ja olihan se aina hauskaa olla se "erikoismies" joka silloin tällöin kutsuttiin hätiin kun joku muu joukkue ei saanut jotain radiota toimimaan. Yleensä laitettiin piuhat oikeisiin paikkoihin, naurettiin päälle, ja painuttiin takaisin nuotiolle.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ole onnellinen ,että olet viestimies.Se on kuitenkin jotain muuta kuin pelkkä jääkäri.Erikoismies on aina erikoismies.
Ei kannata "maineen" takia viestimieheks ryhtyä, kyllä jääkäri on aina jääkäri, viestimies on "kelaperse", ei meitä koskaan minään "erikoismiehinä" pidetty.
Mutta helppoa hommaahan se radion ja piuhojen kanssa näpräily on, ja ainahan se spollen tai tykärin hommat voittaa.
Tuo helppous riippuu tosin hiukan siitä täsmällisestä tehtävästä. Omassa viestijoukkuessani oli 3 ryhmää: komentotelttaa ylläpitävä ryhmä, kelanvetoryhmä ja mittausryhmä ja nämä ovat helppousjärjestyksessä. Itse olin tuossa helpoimmassa, eli komentotelttaa "ylläpitävässä" ryhmässä, ja leireillä käytännössä ainoa tehtävä oli telttojen ja kaluston lähtövalmiiksi laittaminen / purkaminen kun tuli aseman siirto, jota tapahtui 1-4 kertaa päivässä ja kesti max 30 minuuttia matkoineen. Loppu aika nukuttiin/istuttiin nuotiolla.
Kelanvetoryhmällä oli vähän rankempaa, mutta kyllä sekin perusjääkärin hommat voitti. Mittausryhmä puolestaan sai kärsiä kahden edellisenkin edestä, useimmiten mittaukset kestivät myöhään yöhön ja jos pienikin mittausvirhe tapahtui niin homma piteni tunnilla tai parilla. Mutta näin yhteenvetona sanoisin että perusviestimies pääsee todennäköisesti huomattavasti helpommalla kuin perusjääkäri. Ja olihan se aina hauskaa olla se "erikoismies" joka silloin tällöin kutsuttiin hätiin kun joku muu joukkue ei saanut jotain radiota toimimaan. Yleensä laitettiin piuhat oikeisiin paikkoihin, naurettiin päälle, ja painuttiin takaisin nuotiolle.