VES ja virkamatkat
Törmäsinpä tämmöiseen tulkintaan viikonloppuna tehtävistä virkamatkoista kahvipöytäkeskustelussa eräässä valtion virastossa: Jos käsky käy vaikkapa lauantaina virkamatkalle normaalin ma-pe viikon lisäksi johonkin perähikiälle, niin korvausta saa tasan varsinaiseen työhön käytetystä ajasta ja matkustamista ei korvata millään tavalla. Eli siis lauantaina voi olla tunnin työkeikka jossain ja esimerkiksi junassa istumista on tarjolla vaikkapa 6 tunnin edestä, jolloin koko roskasta maksetaan tunnin palkka ja mahdollisesti päivärahoja.
Äkkiseltään tässä tulkinnassa ei ollut päätä eikä häntää. Ei kai VESiä ja matkustussääntöä noin missään muualla lueta?
Käytössä siis virastotyöaika, normaalisti ma-pe kioskin aukioloaikojen mukaisesti, joskin ei missään tietysti sille välille määritelty. Keikatkaan ei tule yllättäen, vaan saattavat olla jo viikkoja etukäteen tiedossa.
Äkkiseltään tässä tulkinnassa ei ollut päätä eikä häntää. Ei kai VESiä ja matkustussääntöä noin missään muualla lueta?
Käytössä siis virastotyöaika, normaalisti ma-pe kioskin aukioloaikojen mukaisesti, joskin ei missään tietysti sille välille määritelty. Keikatkaan ei tule yllättäen, vaan saattavat olla jo viikkoja etukäteen tiedossa.
VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJOISTA
3 §
2. Matkustamiseen käytetty aika
Virkamatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain virka- tai työtehtävien suorittamiseen kuten vartiointiin ja laitteiden tarkkailuun käytetty aika.
Jos virkamies tai työntekijä on virka- tai komennusmatkaan käytettynä vuorokautena ollut työssä, mutta vähemmän kuin säännöllisen työaikansa tai jaksotyössä vähemmän
kuin 7 tuntia 45 minuuttia, lasketaan matkustamiseen kulunut aika työajan lisäykseksi siten, että se yhdessä työajan kanssa on enintään vuorokautinen säännöllinen työaika tai jaksotyössä 7 tuntia 45 minuuttia. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lasketa työajan lisäykseksi sellaisen komennusmatkan vuorokaudelta, joka suoritetaan siirryttäessä virantoimituspaikalta toiselle.
Työajan lisäykseksi laskettavalta ajalta ei makseta ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaityökorvausta eikä aattopäivänkorvausta
3 §
2. Matkustamiseen käytetty aika
Virkamatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain virka- tai työtehtävien suorittamiseen kuten vartiointiin ja laitteiden tarkkailuun käytetty aika.
Jos virkamies tai työntekijä on virka- tai komennusmatkaan käytettynä vuorokautena ollut työssä, mutta vähemmän kuin säännöllisen työaikansa tai jaksotyössä vähemmän
kuin 7 tuntia 45 minuuttia, lasketaan matkustamiseen kulunut aika työajan lisäykseksi siten, että se yhdessä työajan kanssa on enintään vuorokautinen säännöllinen työaika tai jaksotyössä 7 tuntia 45 minuuttia. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lasketa työajan lisäykseksi sellaisen komennusmatkan vuorokaudelta, joka suoritetaan siirryttäessä virantoimituspaikalta toiselle.
Työajan lisäykseksi laskettavalta ajalta ei makseta ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaityökorvausta eikä aattopäivänkorvausta
Matkustussäännöistä:
18 §
Työntekijöiden matka-ajan palkka
Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä matkan
takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän
saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.
Sunnuntai- ja pyhäpäivinä sekä muuna työntekijän työtuntijärjestelmän edellyttämänä
vapaapäivänä suoritetusta virkamatkasta maksetaan matka-ajan palkka asianomaisen
säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan
mukaan.
Milloin työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja
työaikansa käytöstä, ei korvausta matka-ajalta makseta. (YK:05435)
Soveltamisohje:
Matka-ajan palkassa on ensinnäkin kysymys sen ansionmenetyksen korvaamisesta,
joka työntekijälle aiheutuu siitä, että asianomainen matkan takia muuten on estynyt
saamasta palkkaa. Tällöin korvausta suoritetaan enintään niin pitkältä ajalta, että työn-
tekijä saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Jos työntekijä työ-
vuorokauden aikana matkallaolon ohella tekee työtä, matka-ajan palkka maksetaan
tällä perusteella vain niiltä matkatunneilta, jotka muodostuvat työtuntijärjestelmän
mukaisen työajan ja todella työskennellyn työajan erotuksesta. Niin kuin työaikalain
(605/96) 4 §:n 3 momentista käy ilmi, tätä matka-aikaa ei lueta työaikaan.
Matka-ajan palkka maksetaan pykälän 2 momentin perusteella sunnuntai- tai pyhäpäi-
vänä sekä muuna työntekijän työtuntijärjestelmän edellyttämänä vapaapäivänä suori-
tetusta matkasta asianomaisen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta
tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Matka-ajan palkkaa suoritetaan vain todella
matkustamiseen käytetyltä ajalta. Milloin työntekijä viettää viikkovapaapäivää tai muutoin
on levossa, matka-ajan palkkaa ei suoriteta. Matkustamisen tarkoitukseen liittyvät pysäh-
dysajat (esim. väliasemilla) luetaan matka-aikaan. Sunnuntaina ja muuna vapaapäivänä
vuorokauden käsite määräytyy sen mukaan, kuinka asianomaisen työvuorokausi alkaa ja
päättyy siitä riippumatta, miltä ajalta sunnuntaityön korotusosa hänelle suoritetaan.
Yleisellä säännöllä ei ole määriteltävissä, kuka on sellaisessa, pykälän 3 momentin tar-
koittamassa asemassa, että häneen ei sovelleta matka-ajan palkkaa koskevia sopimus-
määräyksiä. Yksittäistapauksessa on huomiota kiinnitettävä muun ohella tehtävien
luonteeseen, henkilön asemaan organisaatiossa sekä siihen, mitä hänen palkkausperus-
teitaan vahvistettaessa on otettu huomioon.
---
Mitä eroa on soveltamisohjeen työtuntijärjestelmän mukaisella vapaapäivänä tehdyllä matkalla, josta matka-ajan palkka maksetaan, ja toisaalta viikkovapaapäivällä tai muulla levolla, jolloin matka-ajan palkkaa ei makseta?
18 §
Työntekijöiden matka-ajan palkka
Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä matkan
takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän
saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.
Sunnuntai- ja pyhäpäivinä sekä muuna työntekijän työtuntijärjestelmän edellyttämänä
vapaapäivänä suoritetusta virkamatkasta maksetaan matka-ajan palkka asianomaisen
säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan
mukaan.
Milloin työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja
työaikansa käytöstä, ei korvausta matka-ajalta makseta. (YK:05435)
Soveltamisohje:
Matka-ajan palkassa on ensinnäkin kysymys sen ansionmenetyksen korvaamisesta,
joka työntekijälle aiheutuu siitä, että asianomainen matkan takia muuten on estynyt
saamasta palkkaa. Tällöin korvausta suoritetaan enintään niin pitkältä ajalta, että työn-
tekijä saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Jos työntekijä työ-
vuorokauden aikana matkallaolon ohella tekee työtä, matka-ajan palkka maksetaan
tällä perusteella vain niiltä matkatunneilta, jotka muodostuvat työtuntijärjestelmän
mukaisen työajan ja todella työskennellyn työajan erotuksesta. Niin kuin työaikalain
(605/96) 4 §:n 3 momentista käy ilmi, tätä matka-aikaa ei lueta työaikaan.
Matka-ajan palkka maksetaan pykälän 2 momentin perusteella sunnuntai- tai pyhäpäi-
vänä sekä muuna työntekijän työtuntijärjestelmän edellyttämänä vapaapäivänä suori-
tetusta matkasta asianomaisen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta
tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Matka-ajan palkkaa suoritetaan vain todella
matkustamiseen käytetyltä ajalta. Milloin työntekijä viettää viikkovapaapäivää tai muutoin
on levossa, matka-ajan palkkaa ei suoriteta. Matkustamisen tarkoitukseen liittyvät pysäh-
dysajat (esim. väliasemilla) luetaan matka-aikaan. Sunnuntaina ja muuna vapaapäivänä
vuorokauden käsite määräytyy sen mukaan, kuinka asianomaisen työvuorokausi alkaa ja
päättyy siitä riippumatta, miltä ajalta sunnuntaityön korotusosa hänelle suoritetaan.
Yleisellä säännöllä ei ole määriteltävissä, kuka on sellaisessa, pykälän 3 momentin tar-
koittamassa asemassa, että häneen ei sovelleta matka-ajan palkkaa koskevia sopimus-
määräyksiä. Yksittäistapauksessa on huomiota kiinnitettävä muun ohella tehtävien
luonteeseen, henkilön asemaan organisaatiossa sekä siihen, mitä hänen palkkausperus-
teitaan vahvistettaessa on otettu huomioon.
---
Mitä eroa on soveltamisohjeen työtuntijärjestelmän mukaisella vapaapäivänä tehdyllä matkalla, josta matka-ajan palkka maksetaan, ja toisaalta viikkovapaapäivällä tai muulla levolla, jolloin matka-ajan palkkaa ei makseta?
Parannamme palvelua
