Kysyn tätä naisilta: Jos tapaat vilkkusilmäisen, coolimman, suorasukaisia ehdotuksia tekevän hurmurin (renttu) ja herrasmiesmäisen, hiljaisen, runojakirjoittavan romantikon (jörö) - kumpaan tutustut?
Haluaisin tähän rehellisen vastauksen. Kuvittele sama tositilanne, kaksi täysin erilaista persoonaa, kumpi?
Siis rehellinen, spontaanin tilanteenmukainen vastaus ilman järkeilyä ja pohtimista.
Haluaisin tähän rehellisen vastauksen. Kuvittele sama tositilanne, kaksi täysin erilaista persoonaa, kumpi?
Siis rehellinen, spontaanin tilanteenmukainen vastaus ilman järkeilyä ja pohtimista.
Vastaukset 24
Vanhimmat
alan puhumaan niille nörteille, mutta kiinnostus niitä kohtaan loppuu tosi lyhyeen, ja sit alan haikailla näiden "renttujen" perään..joille en uskalla puhua.. :( eli toimin just niinku en haluis..mutta ihastun aina renttuihin.. ;) niinku nytki oon aivan sekasin yhden takia......
näin se ikävä kyllä menee.Eli kun ihastun,niin
miehessä on silloin joku henkinen häiriö...tämä varmaan kertoo enemmän minun vioistani.
sä oot se renttu(mainen henkilö)..joten kerropa sä sit et miten teille vois puhua..??? ja mitä?? ja missä tilanteessa??
kun oon nimenomaan se jörömpi versio. :-)
se on vain panssaria.pyydät kuitnkin koko olemuksellasi:thatch me!
koska ajattelen, että hänen takanaan on myös se herkkä mies. eli saisin molemmat : supliikin ja romantikon.
kauniin ja aidon naisen repliikki.
juu olet oikeassa. totuus on että jöröt ovat vain jöröjä loppuun asti.
näinpä. Tuo aloittava coolin määritelmä ei ole ihan oikein, mutta silti lyhyet vastauksesi kertovat totuuden.
...olisin vastannut suoralta kädeltä joskus nuorena tyttönä. Mutta kasvettuani aikuiseksi, en isoksi, vastaukseni on jörö.
-jos ne ei juoksis aina karkuun...jos ne antais mahdollisuuden tutustua oikeesti!
Mitä jos mies on molempien sekoitus? Suorasanainen romantikko?
se runoja kirjoittava on kiinnostavampi,ei tarvitse edes miettiä.mistä niitä löytää?
Joo, kyllä se tuo jörö on... tosin olen ihastunut sellaiseen jöröön, jossa on myös hieman viitteitä rentusta taiteilijasta...
Ihastun cooleihin miehiin. Minun käsitykseni coolista ei kuitenkaan ole suorasukaisia ehdotuksia tekevä hurmuri, vaan kiinnostukseni herää välinpitämättömyydellä.
Ehdottelu ja typerät iskurepliikit eivät ole coolia, vaan junttia. Ihastun siis miehiin, jotka eivät minusta heti kiinnostu..nehän niitä cooleimpia vasta ovatkin!
Kilteillä ja hiljaisilla "jöröillä" on ikävä taipumus nostaa naisensa jalustalle, ja se ärsyttää.
En lukenut muiden vastauksia enkä pohtinut enempää, kuten toivoit :). Hassulta tuntui, että luokittelit hiljaisen herrasmiehen jöröksi?? Miksi ihmeessä? Se on hän, joka mua kiinnostaa, nytkin. Paha vaan, että itse olen hiljainen .. herrasnainen? .. joten asia ei taida edetä.
Saitpa vastauksen kuitennii. Vilkkusilmät cooliot kelpaavat toki pinnalliseen seurusteluun, tyyliin: ootellaanpa että bussi tulee/ kaveri tulee vessasta / tarjoilija huomaa mut/ jne..
käsitinkö oikein, vai sopivatko "coolit vilkkusilmät" vain pinnalliseen kanssakäymiseen?
Ei, sanon minä.
Mielestäni herrasmiesmäisyys ja coolius eivät sulje toisiaan pois..?
runopoikaan.
Rakastun renttuihin, jotka ovat kuitenkin herkkiä...mutteivat näytä sitä heti.
Renttu. Renttu vie naiset, renttu vie huomion, renttu hurmaa ja renttu menee pois. Ah hurmuria miten olet ihana ja järjen viet sydämen särjet.
Vanhemmalla iällä kun on renttujen opetukset katkerasti sydämeensä ottanut alkaa kaivata sitä runopoikaa.
Eiköhän se ole sama naisissakin? Hurmurinainen hurvittelee eikä poikaystäviä puutu ja runotyttö ujostelee nurkassa eikä pääse puhetta pitemmälle.
Rakastan renttuja mutta en sellaisiin enää sorru, rentut ovat ihanaa huvitusta ei sen enempää.
Uskon tarinan opetukseen, että paha saa palkkansa ja runopoika rakkautensa. Sitten lopuksi. Aikaa siihen menee noin Jaakon ja pavunvarren verran. Ainiin ei pitänyt järkeillä tai pohtia mut en miä osaa ilmankaan!
Ihastuisin cooliin ja vilkkusilmäiseen herrasmieheen.
Suorasukaiset romantikot ja runoja kirjoittavat hurmurit tai mitkään muutkaan yhdistelmät ei iske.
Intuitioni vastaa renttu. Tarkemmin kun mietin niin runoja rustaava, tai boheemin suorasukainen muusikko vetoaa kaikista eniten. Väärinhän se on, mutta minkäs teen.
Olin aina ennen sitä mieltä, että rentut ei oo mua varten. Mut nykyisin asun sellaisen kanssa, meillä on onnellista. Nykyisin oon sitä mieltä, että mun elämä ois tylsää "tavallisen" miehen kanssa.
No eihän se nyt noin yksinkertaista ole! Kemiat toimii miten toimii tai ei toimi.