Aamulla työpöytäni ääressä kuuntelin, kuulisinko äänesi. Kun sen kuulin, sydän teki kuperkeikan. Kun kahvitilan sohvalta moikkasit ja hymyilit, oli kuin aurinko olisi noussut toistamiseen. Kun istuin vieressäsi ja selitit minulle jotain työjuttua, mun oli vaikea olla koskettamatta sua. Jotain säkin tunsit, koska pitkitit niitä tilanteita. Kun istuimme lounaalla vierekkäin tai vastapäätä ja heitimme läppää, et karttanut katsettani. Kun kiusoittelit minua pöydän yli kahvitilassa, silmäsi loistivat. Miten saan sut lähelleni, iholle, omaksi? En kai mitenkään. Kun ei työkaverin kanssa voi. Ymmärrän, mutta en kestä. Ja nyt ei nähdä pitkään aikaan, kun oot lomalla.
töissä sentään nähtiin
Anonyymi
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Missäs kuntouttavan työtoiminnan työpajan pöydällä kaksi mielenterveysongelmaista nistiä on nyt rakastuneet?
Kahden ongelma tapauksen suhde on vaarallinen. Kannattais lopettaa ennen kuin edes aloittaa
Eikä kahvihuoneissa ole yleensä sohviakaan. 🤡