Meidän kissoilla niitä kyllä riittää. Haluaisinkin tietää tekeekö muiden kissat samalla tavalla ja mistäköhän se johtuu.
Meidän naaraskissalla menee joskus häntä pörhölleen kun sitä oikein silittelee ja silloin kun se oikein odottaa ruokaa tai saa jotain superhyvää natusteltavaa. Ei se ihan samalla tavalla pörhisty kuin esim. säikähtäessä, mutta hännän tyvestä on ihan selvästi karvat pörhöllään.
Olen miettinyt että pörhistyykö häntä myös mielihyvästä vai johtuuko se vaikkapa pelosta että jää ilman?
Toinen kissa taas on aina häntä kippurassa (missä on haittapuolensakin, hiekkalaatikolla käydessä jää paskaa kiinni.), joskus istuu sillä tavalla että häntä on peräpään alla.
Meidän vanhimmainen ja leikattu kissapojumme omaa vieläkin kollimaisia piirteitä, yrittää mukamas jotain mahtaakin naaraallemme :), ja nyt on kevättä rinnassa. Voi sitä tuskaa taas kun ei ulos ole päässyt. Kiertelee levottomana ja naukuu. Liekköhän jäänyt leikkauksessa jäljelle jotain mikä vielä hormooneja tuottaa?
Samalla kissalla on omituinen tapa polkea takatassuillaan leluja, varsinkin pehmeitä. Kävelee ensin lelun yli niin että etutassut on edessä ja laittaa takatassut lelun päälle ja alkaa tilsiä. Sitten yleensä kellahdetaan kumoon ja tapetaan lelu.
Mietityttää että mistä tuokin tulee? Onko se sukupuolikäyttäytymistä vai ihan vain saalistuseleitä?
Mutta odottelen teidän kertomuksia :).
~Kissatar~
Meidän naaraskissalla menee joskus häntä pörhölleen kun sitä oikein silittelee ja silloin kun se oikein odottaa ruokaa tai saa jotain superhyvää natusteltavaa. Ei se ihan samalla tavalla pörhisty kuin esim. säikähtäessä, mutta hännän tyvestä on ihan selvästi karvat pörhöllään.
Olen miettinyt että pörhistyykö häntä myös mielihyvästä vai johtuuko se vaikkapa pelosta että jää ilman?
Toinen kissa taas on aina häntä kippurassa (missä on haittapuolensakin, hiekkalaatikolla käydessä jää paskaa kiinni.), joskus istuu sillä tavalla että häntä on peräpään alla.
Meidän vanhimmainen ja leikattu kissapojumme omaa vieläkin kollimaisia piirteitä, yrittää mukamas jotain mahtaakin naaraallemme :), ja nyt on kevättä rinnassa. Voi sitä tuskaa taas kun ei ulos ole päässyt. Kiertelee levottomana ja naukuu. Liekköhän jäänyt leikkauksessa jäljelle jotain mikä vielä hormooneja tuottaa?
Samalla kissalla on omituinen tapa polkea takatassuillaan leluja, varsinkin pehmeitä. Kävelee ensin lelun yli niin että etutassut on edessä ja laittaa takatassut lelun päälle ja alkaa tilsiä. Sitten yleensä kellahdetaan kumoon ja tapetaan lelu.
Mietityttää että mistä tuokin tulee? Onko se sukupuolikäyttäytymistä vai ihan vain saalistuseleitä?
Mutta odottelen teidän kertomuksia :).
~Kissatar~
Vastaukset 8
Vanhimmat
Muusta en osaa sanoa, mutta meilläkin tuttua on tuo leikatun kollin "kevätjuoksu". Yksi kissoihin erikoistunut eläinlääkäri kertoi, että se johtuisi siitä, että aivolisäkekin tuottaa jotain hormonia. Eli siis vaikka kivekset on poistettu, elimistöstä silti löytyy jonkin verran sukupuolihormoneja.
...mutta en ollut aivan varma muistinko oikein. Meillä tuota nimittäin ihmeteltiin kuukausi pari leikkauksen jälkeen kun yritti astua naarastamme joka oli kiimassa. Kumppanini ei oikein riemastunut ideasta että meille tulisi kissanpentuja ja soitti kyllä heti eläinlääkärille. Eläinlääkäri selitti silloin että niitä hormooneja tuotetaan muuallakin kuin kiveksissä ja niitä saattaa vielä leikkauksen tiimoiltakin vaellella kissassa, mutta nuo kollimaiset piirteet luultavasti ajan myötä vähenee.
Hyvä että sain vielä varmistuksen "luulolleni" :).
~Kissatar~
juu meidän kisu tekee samaa siis tappa lelua. Ihna mahdotonta menoa kun se pomppii sen päällä suorastaan jne. Kaikki meidän kissat on tehny niin eli kai se on niiden vaistomaista toimintaa?
Sama meillä: kissa polkee takajaloilla lelua, istahtaa sitten sen päälle ja lopuksi kellahtaa maahan lelua "tappamaan". Kai tuo on joku vaisto, kun muidenkin kissat tekevät noin.
Meillä kissan pitää päästä heti suihkun jälkeen kylppärin lattialle kellimään; ei väliä kastuuko turkki vai ei. Johtuu varmaan siitä, että kylppärissä on niin lämmin suihkun jälkeen.
Kaikkein ärsyttävin tapa on ehdottomasti se, että kissa silppuaa vessapaperirullat. Meillä vessapaperirulla pitää aina nostaa korkealle hyllyyn piiloon vessassa käynnin jälkeen, mutta eihän sitä kaikki aina muista. Vähintään kerran viikossa löydän vessanlattialta silputun vessapaperirullan. Mitenköhän tällaisenkin tavan saisi kissasta pois, sitä en kyllä tiedä...
Meillä käyvät kisut juomassa vettä suihkun lattialta. Vaikka omassa kipossa olisi vasta vaihdettu keitetty ja jäähdytetty (pitävät sitä parhaimpana) vesi, silti pitää saada litkiä vettä suihkun lattialta. Ärsyttävää sinällään kun pitää tarkasti katsoa ettei ole jäänyt edes shampoon vaahtoa lattialle. Muuten vielä litkiivät senkin menemään.
Minä olen suht "julmasti" kouluttanut kissat irti paperirullista. Jos olen nähnyt että kissa leikkii rullalla ja repii sitä, otan rullan käteen ja alan leikkiä takaisin, mutta aika rajusti ja "alistavasti", niin että kissa ei pärjää sille rullalle. Esim. heiluttelee sitä rullaa kissan nenän edessä ja sitten kun kissa yrittää läimästä sitä, napauttaa rullalla nenälle ja vaikkapa samantien tassulle. Sen jälkeen yleensä ollaankin leikitty jollain hauskemmalla lelulla, joka ei näpsi takaisin. Meillä meni oppi perille tällä tavalla. Aluksi se tietty oli vaikeaa, aina kun ei voi olla vahtimassa repiikö kissa rullaa. Voisihan kokeilla vaikkapa että nostaa rullan ylös silloin kun on poissa kotoa ja laskee sen alas sitten kun on aikaa vahtia kissan tekemisiä.
~Kissatar~
näistä omituisista tavoista... meidän kissa tykkää tulla suihkuun mukaan. Se tirkistelee aina suihkuverhon takaa. Sitten se tykkää juoda ainoastaan suoraan raanasta tai jos maitoa tarjolla, niin ainoastaan käyttämästäni mukista. Kasvatin kissalleni ruohoa syötäväksi, mutta kissa käyttää ruohokippoa ihan toisiin tarkoituksiin: se nukkuu ruohon päällä (astia on aika iso)ja haisee kukkamullalle.
Meidän kissa rakastaa seteleitä. Se ei muusta paperista pidä, mutta kun se loytää rahaa niin se on ihan innoissaan. Vanhat sataset oli sen lemppareita ja jos joskus sattui seteli unohtumaan pöydälle, niin seuraavaksi se oli ihan kissankuolassa. Yök!
Kissamme myöskin koputtaa ikkunalasia, jos se on parvekkeella ja haluaa tulla sisään. Ainakun kuuluu pientä naputusta niin tietää, että joku on taas oven takana!
Meillä leikattu kollikissamme on jo vuosikaudet astunut peittoa ja kova poika siinä touhussa joskus onkin,yksi kerta ei aina riitä vaan pitää touhuta peiton kanssa monta kertaa päivässä!Hormoonit siis jyllää vaikka leikkauksesta on kulunut jo vuosia.