Kuinka kauan

Tuo riippuu ihmisestä, mutta pätee erityisesti putkiaivoisiin miehiin, jotka kykenee hoitamaan tai keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Niillä pitäis olla varmaan elämänvaiheet tyyliin viis vuotta työtä elämästä, viis vuotta harrastuksia, viis vuotta remppaa, viis vuotta lasten hoitoa. No, leikki leikkinä. Mun mielestä ihmisen on hyvä olla kykeneväinen ratkomaan erilaisia kriisejä ja ongelmia parisuhteessa ollessaankin, koska niitä jokaiselle eteen tulee eli valmiuaste riippuu ihmisen kyvystä ylipäätään ajatteluun myös. On totta, että suuret tunteet saattaa sotkea ajattelua, mutta ne tekee sen ihan missä vaiheessa elämää tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo riippuu ihmisestä, mutta pätee erityisesti putkiaivoisiin miehiin, jotka kykenee hoitamaan tai keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Niillä pitäis olla varmaan elämänvaiheet tyyliin viis vuotta työtä elämästä, viis vuotta harrastuksia, viis vuotta remppaa, viis vuotta lasten hoitoa. No, leikki leikkinä. Mun mielestä ihmisen on hyvä olla kykeneväinen ratkomaan erilaisia kriisejä ja ongelmia parisuhteessa ollessaankin, koska niitä jokaiselle eteen tulee eli valmiuaste riippuu ihmisen kyvystä ylipäätään ajatteluun myös. On totta, että suuret tunteet saattaa sotkea ajattelua, mutta ne tekee sen ihan missä vaiheessa elämää tahansa.

Lue lisää

Kyllä, mutta se vaatii sitä että kumpainenkin tiedostaa omat "virheet" eikä tuupi niitä toisen niskaan.

Miehissä on muuten sukupuolena yhdistäviä piirteitä ja jos oppii ne yhden kanssa niin voi olla melkein varma että hallitsee sen areenaan aika monen muunkin miehen kanssa.

Esim. miesten ylpeys ja itsepäisyys.

Kuinkahan monen miehen kanssa olen seurannut sitä "näytelmää" jossa mies ei kykene samalla hallitsemaan tunne ja järki alueita samaan aikaan. Heillä on jompi kumpi toiminnassa ja toinen sitten kokonaan sammuneena. Ne ei ikinä voi toimia samaan aikaan. Ja se on lähes poikkeuksetta jokaisen miehen kohdalla sama juttu.


Joskus ihan päätä särkee jo etukäteen kun tulee sellainen dejavu fiilis. Tunne että olen kokenut tämän ennenkin ja tiedän jo että nyt ei miehellä ole jarruja eikä järkeä ja kohta se vetää satasella päin seinää ja siihen sattuu paljon. Mutta sama juttu kuin jokaisen miehen kanssa. Varoitukset on turhia. Järkipuhe turhaa. Nyt ei ole jarruja vaan nyt se haluu lyödä itseään turpaan ja miettiä vasta sitten kun on kipee olo.


Sitten kuljetaan se niin tuttu kuvio läpi joka toistuu aikas monen miehen kanssa. Kaduttaa ja kärsitään. On paha mieli ja syyllisyyskin kalvaa, mutta ylpeys anna periksi pyytää anteeksi.


Oikeesti hyvin harva mies pystyy pyytään anteeksi jos on mokannut. Munkin suhteissa monissa miehet osoittaa sen sitten jollain lahjonnalla ja mielistelyllä. Tekee kaikkee mitä inhoaa mutta joista tietää mun tykkäävän. Tää on perinteinen miesten hyvittelytapa joka korvaa sen "anteeksi" sanan.
Usein tällaisten miesten tietää olevan oikeesti sitten katuvaisia siitä että ne varoo todella tarkasti sen jälkeen uudelleen loukkaamasta mua samoin. Eräässäkin suhteessa olin ensin loukkaantunut kun en kuullut anteeksi sanaa mutta vuosien kuluesssa tajusin että tuo hyvittely on se anteeksi ja yhtä merkitsevä merkki katumuksesta, sillä eipä tehnyt toiste samaa ja loukannut mua samoin uudelleen. Se katu ja otti opiksi ja se riitti mulle ja rauha palasi.


Tietenkin se on hyväkin että se anteeksi on niin vaikea sana sanoa, koska se tarkoittaa että se sana merkitsee jotain. sillä on miehiä jotka sanoo anteeksi tarkoittamatta vain jotta saa taas suosioni puolelleen, mutta jatkaa silti loukkaavaa käytöstä mitenkään todella katumatta.


Miehet on huvittavia myös moittimisen kohdalla. Ne korvat sulkeutuu itsepäisesti noin 2 minuuttia moitteen alun jälkeen ja sen jälkeen kaikki mitä nainen sanoo menee ohi. Nainen tuskastuu miehelle että " sä et taaskaan kuuntele mitä sanon" mies tuskastuneena " tässähän mä koko ajan kuuntelen."

Naisten toimintaa en osaa sanoa puolueettomana koska olen nainen, mutta uskon että myös meidän sukupuolella saattaa olla jotain yhteisiä leimaavia tapoja toimia. Kuten vaikka tappelussa aina itkeminen.


Joka muuten saa usein miehet hermostuun. Muistan aika monen miehen jotenkin menevän hermostuneemmaksi jos nainen alkaa itkemään riidan yhteydessä. Munkin eräs entinen tuskastuneena puuskahti " Ja nyt sä itket taas. Älä itke. Aina sä itket. "

Sinä olet jotekin tosi ihana ihmisenä. Pidän ajatuksistasi.

Tulkintaaaaaaa......

Ihminen on valmis rakastavaan parisuhteeseen, kun on oppinut aidosti ja pyyteettömästi rakastamaan itseään. Vasta sitten voi pyyteettömästi rakastaa muita. Sen eteen ihmisen täytyy itse tehdä töitä. Silloin on itsellä varma ja kevyt olo sydämessä.

Rakkautta_ja_sporttia kirjoitti:

Ihminen on valmis rakastavaan parisuhteeseen, kun on oppinut aidosti ja pyyteettömästi rakastamaan itseään. Vasta sitten voi pyyteettömästi rakastaa muita. Sen eteen ihmisen täytyy itse tehdä töitä. Silloin on itsellä varma ja kevyt olo sydämessä.

Lue lisää

Minusta vain Jeesus voi opettaa oikeasti rakastamaan. Ensin pitää oppia Jumalalta mitä rakkaus on. On tiedettävä mistä tunnistaa rakkauden itsessä ja toisissa. Sitten jos käy hyvin kohtaa maailman parhaan naisen ja saa tämän iki omaksi vaimoksi. Itse yrittämällä voi löytää hyvän suhteen johon on täysin tyytyväinen mutta ei rakkautta. Kuka päättää mitä rakkaus on? Luoja tietenkin, ei ihminen.

Anonyymi kirjoitti:

Minusta vain Jeesus voi opettaa oikeasti rakastamaan. Ensin pitää oppia Jumalalta mitä rakkaus on. On tiedettävä mistä tunnistaa rakkauden itsessä ja toisissa. Sitten jos käy hyvin kohtaa maailman parhaan naisen ja saa tämän iki omaksi vaimoksi. Itse yrittämällä voi löytää hyvän suhteen johon on täysin tyytyväinen mutta ei rakkautta. Kuka päättää mitä rakkaus on? Luoja tietenkin, ei ihminen.

Lue lisää

"Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."

"Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen. Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi. Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi. Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii. Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa. Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista. Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista. Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on. Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niin kuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan. Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus." (1. Kor. 13. luku)

Miks metsästä? Eikö pöheiköstä?

Ei rakkauden tarvitse olla vaarallista. Eikä kenenkään tarvitse olla tuhoaja. Tuhoaminen on rakkauden väärinkäyttöä. Rakkaus on niin herkkä ja voimakas asia, että sillä voi halutessaan tuhota toisen tai tehdä hänet loppuelämäksi onnelliseksi. Normaali terve ihminen kokee itsensä tärkeäksi silloin kun pystyy tekemään toisen onnelliseksi ja auttamaan muita, eikä silloin kun tuhoaa toista. Jos toinen antaa rakkauden niin se arvokkain lahja mitä ihminen voi toiselle antaa. Silloin sinulle annetaan myös suuri valta ja tietyllä tavalla vastuukin toiseen. On harkittava tarkkaan, että miten rakkautta voi käsitellä sen arvolle kuuluvalla tavalla.

Kiitos ..
Kirjoituksestasi...on kiva saada ajattelemisen aihetta....
Siinä se tuli..se Rakkauden vaikeus...
Tunne vastuusi toisesta ihmisestä...
Rakastu ...kyllästy...leiki...peli..
Ehkä en ole ollut ikinä oikeasti rakastunut...
Sielua myöten...Anna sielusikin toiselle..
Mut enhän minä voi...Kaikki mikä on sisälläni on minun omaa....
Ei voi..et toinen näkisi luunikin..
Pitäisi olla vahva mies..koska pompin kuin aropupu...
Ne ketkä on rakastunut minuun elämäni aikana...on todellakin rakastuneet..voimaakasti...
Sanoinkin isälleni joskus..et ne syö minut...
No isäni siihen ..mitä luulet sen olevan...
Mut voihan se olla niinkin et toisen voimakas rakkaus on ..takonut minun tunteeni piiloon..ei ole ollut tilaa.sille minun tunteeleni...
Kun ja jos vielä rakastun..haluan kaikkea ..mitä nimeen omaan itse haluan...
Ympärilläni pyörii ain todella herkkiä ihmisiä....
Olen sitä itsekin...mut kun olen höyryveturi..menen vain eteenpäin..katsomati ympärilleni..
Jalkoihin jää....tuhoutuu..
Ole täyskäännös...Kun tämä polku on tullut liian tiukax ..täyskäännös...
Miehet ei kestä rakkauden tuhoja...
Sit saa kantaa..surun taakkaa koko elämän..
Minäkö tuon tuhosin....
Mulla on kyllä haavekuva rakkaudesta...
Löytyisi vaan pari...mikä tykkäsi elää..sammallalailla...vaikeata....
Rakkaus on...♥️T:Ellu..