Minkä valmistamaa suosittelette? hankinta on 300 litran varaaja. Homma olisi seuraavanlainen että otan kierron tuosta varaajasta kylppärin lattialämmitykseen. Yksi vaihtoehto olisi jäspi-vlp 300. Eli riittääkö se että asennan tuon paikoilleen ja haarotan ja pumppu väliin lattialämmitykselle? vai pitääkö siihen hankkia joku kierrukka tai jotain? Vai juonko samaa vettä mikä kiertää lattian alla??? :)
Varaajan valinta??
J.S.K
123546
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei näköjään kukaan ole sinulle vastannut. Sinulla on remontti ilmeisesti edennyt. Kokeilitko tarkeneeko ilman pattereita?
Tuossa varaajassa pitäisi varmaankin olla kierukka joko lattialämmitykselle tai käyttövedelle. Jos kierukka on lattia lämmitystä varten niin sen pitäisi sijaita varaajan alaosassa(en tiedä onko tuollaisia varaajia). Jos haluat lämmittää vain yösähköllä niin varaajan pitäisi olla ehkä jotain 500-700litraa. Lattiakierrolle tarvitaan suntti, jotta lattiakierron vesi saadaan pysymään alle 30 asteisena(vaikka varaajassa olisikin esim.80°C).
Yksi vaihtoehto voisi olla tuolla toisessa ketjussa mainittu jäspi tehovatti (tai vastaava) jossa on varaaja, sähkökattila ja lattialämmitysautomatiikka suntteineen samassa lootassa. Hintaa vain on yli 2000e. Sillä saisit myös patterikiertoon lämpöä jos satut tarvitsemaan.
Sinullahan oli se suuri varaaja olemassa, onko se käyttökelvoton? onko siinä sähkövastukset? Voisiko sitä käyttää tuohon lattialämmitykseen?
Joo se on se 2000 litran varaaja. Vastukset on kunnossa mutta kierrukka on kalkkeutunut. Homma on edennyt sen verran että ajankohta sovittu. Hyvä tuuri kävi sen suhteen että asentajalla sattuu itselläänkin olemaan 300 litran varaaja josta kierto kylpyhuoneen lattialämmitykselle niin kuulema riittää hyvin. Hänellä merkki on Nibe, tiedätkö noista valmistajista enemmän? Onko se kierrukka asennettava jälkikäteen sinne sisälle vai tehdäänkö ne tilaustyönä? Tarvitsenko muita osia kuin se suntti, kierrukka ja varaaja ja kiertovesipumppu kaikki uudet liitokset. Tiedätkö suntin ja kierukan hinnoista?
Onko sillä asentajalla 300litranen varaaja pelkästään lattialämmitykselle? Vai onko sillä samasta varaajasta käyttövesikin? Se asentaja varmaan tietää miten on omansa järjestänyt.
Valmistajista en tiedä muuta kuin että niitä on useita. käy katsomassa esim www.rakentaa.fi kautta valmistajia. Joillakin valmistajilla on ovh hinnat nettisivuilla, niistä saa hintahaarukan selville.
Yleensä 300litran varaajissa ei ole kierukkaa, kun varaaja on noin pieni. Voi olla että joissakin varaajissa olisi. Kierukalla lienee hintaa n.200-300e. suntilla toinen mokoma. Toinen vaihtoehto on laittaa kaksi varaajaa yksi käyttövedelle ja toinen lattiakierrolle.
"Tarvitsenko muita osia kuin se suntti, kierrukka ja varaaja ja kiertovesipumppu kaikki uudet liitokset." eiköhän tuossa ne suurimmat olekin.
Tietysti voit käyttää osin olemassa olevia osia.
Minkäköhän kokoinen tulisi olla se lattialämmityksen varaaja jos hankin molemmille omat? Lattiapinta-ala on 36m2.
joten en pysty suoraan sanomaan. Jos haluat yösähköllä lämmittää niin varaajan koko tulisi olla riittävän suuri. 300 litranen varaa yösähköllä lämmitettynä 30-80°C n.17,5kWh jolloin päivällä(15 tuntia) siitä saa tehoa n.1,2kW
Jos taas päiväsähköllä niin vastuksien teho tulisi olla riittävän suuri. jos varaajassa 3kW vastukset niin 36m2 alalle tulisi 3/36 = 83W/m2. Onkohan riittävä?(joku viisaampi voisi korjata) en muista millaisia neliötehot yleensä on. Varaajia saa myös 6kW:n vastuksilla, jolloin teho vähintäänkin riittää. Jos varaajassa on sopiva ja tarkka termostaatti jolla saisi säädettyä esim. 26°C niin sunttia ei tarvitse.
Lattialämmitysvaraajan voi laittaa myös yhdistetylle yö/päiväkäytölle jolloin yösähkölle on tarvitaan oma termostaatti(esim.80°C) ja päivälle omansa(esim.35°C). Varaajien myyjät tms. tietänevät paremmin onko tuollaisia kaksoistermostaatti varaajia. (Tietysti jos hinta nousee kovin niin ei ole järkeä laittaa)
Tuollaisen "tavallisen" varaajan käyttö lattialämmitykseen on kyllä yhdenlaista kikkailua. Ne kun on tarkoitettu käyttövedelle. Niihin täytyy laittaa myös paisuntasäiliö. Näistä jutuista se asentaja varmaankin tietää.
Yksi valmistaja myy 370 litran varaajaa, oletetaan että laitan sen molempiin tarkoitukseen. Mikähän tämän oikea nimi nyt mahtaakaan olla (vesiautomaatti) vai millä nimellä nyt myyvätkään sitä missä on pieni säiliö alla ja pumppu sen päällä. Tällä hetkellä on sellainen pumppu. Rittääkö se vai onko ostettava joku toinen paisuntasäiliö?
Tuo ei taida soveltua. Paisuntasäiliön idea on että se tasaa paineen vaihteluja lämmityvesiverkostossa. Kun vesi lämpenee niin se laajenee(paine kasvaa) ja kun vesi jäähtyy niin se kutistuu. Koska vesi ei litisty juuri yhtään niin paineen kasvaessa lämmitysvesiverkosto poksahtaisi jostakin. Kun verkostoon liitetään paisunta säiliö jossa on kaasua niin veden laajentuessa kaasu litistyy(ja paine ei juurikan kasva). Paisuntasäiliön koko pitää olla sopiva lämmitysverkonvesitilavuudelle. Malleja löytyy kattila- ja varaajavalmistajien sivuilta.
Joskus vanhoissa asennuksissa voi olla allas(tai säiliö) tarkoitusta varten eikä paisuntasäiliötä ollenkaan. Niissä laajentunut vesi valuu altaaseen ja veden jäähtyessä takaisin kiertoon. Tällaisissa avoimissa järjestelmissä tulee ruoste/korroosio-ongelmia ja niitä ei juurikaan enää taida olla.
Kysy siltä asentajalta tekisikö se suunnitelmat noista muutoksista ja samalla selviää kaikki tarvittavat laitteet hinta ym. Netin kautta on vähän vaikea saada tämän enempää apuja.
Tällä hetkellä vintillä on pönttö jossa vesi on ihan ruskeaa. Asentaja tulee viikonloppuna katsomaan ja arviomaan tilanteen. No kiitos kuitenkin vastauksista, kyllä näistäkin oli apua.
juuri se paisuntasäiliön korvike. Eli sinulla on avoinjärjestelmä jonne pääsee happea tuosta paisunta-altaan kautta ja se ruskea on ruostetta.
Toivottavasti saatte homman kuntoon.
tuo alin otsake vielä mitä kyselin...
Pakko kysyy vielä sellainen asia että vastaako tämä lattialämmitykselle tarvittavan suntin asian? Siinä kohalla missä putket menee lattian alle on sellaiset hanat, säätö ja sulkuventtiilit ja mittarit missä lukee litraa/min. Muuta säätöjä en löydä mistään.
En osaa näkemättä sanoa oikein mitään tuosta, vaikuttaa olevan jonkinlainen säätö lattialämmitykselle.
Jos lattialämmityksellä on oma pumppu niin se voisi olla sekoitin(suntti) jos tuo on samassa kierrossa patteriverkon kanssa niin silloin se voisi olla virtauksen rajoitin.
Lattialämmitykselle olisi hyvä olla suntti. Jos lattialämmitykseen tulee 70°C vettä niin lattia on turhan kuuma :). Jos tuota veden virtausta yritetään rajoittaa tavallisella venttiilillä niin edelleen lattiaan menee 70°C vettä mutta hitaammin. Tällaisessa tilanteessa lattia on kuuma siitä nurkasta josta putket menevät ja kylmä sieltä missä putken paluupää on.
Suntti on periaatteessa vain sekoitin josta lähtevä vesi on sekoitus paluuvedestä ja kuumasta tulovedestä. Suntissa on termostaatti joka säätää venttiiliä niin että lähtevä vesi on jatkuvasti tietyn lämpöistä. Suntin avulla lattian kierto on kokoajan "täysillä" mutta tähän kiertoon lisätään kuumaa vettä hitaasti. Tällöin menovesi voi olla esim. 28°C ja paluuvesi 26°C ja lattia on tasalämpöinen.