Kumpi voitti Prohorovkan eeppisen panssaritaistelun?

Anonyymi

Venäläisten mukaan läntiset historiantutkijat kyseenalaistavat neuvostoarmeijan erinomaisuuden.

Kurskissa 5. heinäkuuta–23.elokuuta 1943 käydyn toisen maailmansodan suurimman panssaritaistelun voittaminen oli yksi Neuvostoliiton virallisen historiankirjoituksen suurista tarinoista. Sen mukaan neuvostoarmeija voitti ”toisen maailmansodan suurimman panssaritaistelun” Prohorovkassa 12. heinäkuuta 1943, kuten kylään 1990-luvulla pystytessä virallisessa muistomerkissäkin lukee.

Brittihistorioitsija Ben Wheatley on analysoinut Yhdysvaltain kansallisarkistosta löytyneet Saksan ilmavoimien Luftwaffen 14–17. 1943 heinäkuuta ottamat ilmakuvat taistelukentästä. Lisäksi hän käynyt läpi taisteluraportit ja arkistolähteet.

Niiden perusteella vaikuttaa siltä, että neuvostohistorioitsijoiden suurvoitoksi julistama taistelu oli itse asiassa ”katastrofaalinen tappio” Neuvostoliiton panssarivoimille, kirjoittaa saksalainen Die Welt. Lähteiden perusteella saksalaiset menettivät vain viisi Panzer IV-vaunua, ja enintään 27 vaunua yhteensä, kun taas ”kamikazehyökkäysmuodostelmassa” edenneet Neuvostoliiton 29. panssariarmeijakunta menetti 200 vaunua. Saksalaisten kokonaisvahvuus oli 186 vaunua ja neuvostoliittolaisten 672.

Neuvostohistorian mukaan taisteluun osallistui 800 saksalaista ja 850 neuvostoliittolaista panssarivaunua, ja saksalaiset menettivät 400 vaunua.

Puna-armeijan kärkivaunut ajoivat neuvostopioneerien kaivamaan 4,5 metrin syvyiseen panssarikaivantoon, jolloin perässä tulleet neuvostopanssarit ruuhkautuivat Prohorovkan sillalle. Saksalaisella panssarintorjuntatykistöllä oli helppo tuhota yksitellen nämä paikalleen jämähtäneet maalit.

Wheatleyn valokuvalöydökset vahvistavat jo aiemmin samaan johtopäätökseen tulleen saksalaisen sotahistorioitsijan, eversti Karl-Heinz Frieserin tutkimustulokset, jotka ovat perustuneet ainoastaan arkistoaineistoon ja silminnäkijähavaintoihin.

Esimerkiksi venäläisen sotavalokuvaajan Andrei Jegorovin veljenpoika Mihail Jegorov muisteli vuonna 2005 Moskovski Komsomolets-lehdelle setänsä kertoneen, ettei tämän ottamia kuvia taistelukentästä voinut julkaista, koska taistelukentällä oli jokaista tuhottua saksalaista Tiger-vaunua kohden kymmenen tuhottua T-34-tankkia.

Nyt Venäjän hallinto on suuttunut uusista tutkimustuloksista. Venäjän Saksan-suurlähettiläs Sergei Netshajev suivaantui myös Die Weltin jutun kirjoittaneelle Sven Felix Kellerhoffille.

– Yritykset kirjoittaa uudelleen muuttumattomia historiallisia tosiasioita, vääristää noiden vuosien tapahtumia, vähätellä neuvostokansan ratkaisevaa roolia natsismin kukistamisessa ja Euroopan vapauttamisesssa ’ruskeasta rutosta’, ovat arvottomia ja loukkaavia, sanoi suurlähettiläs Netshajev.

Venäjän ilmapuolustusmuseon johtaja Juri Knutov syytti lehtiartikkelia ”räikeästä vääristelystä”. Duuman kansanedustaja Aleksandr Sherin vaati Saksan viranomaisia asettamaan Die Weltin päätoimittajan syytteeseen. Sherinin mukaan lehti ”pyyhkii pois Saksan kansakunnan natsi-Saksan takia harjoittaman katumuksen”.

Sen sijaan venäläinen sotahistorioitsija Aleksei Isajev vahvisti BBC:lle, että Wheatleyn tulokset täsmäävät neuvostoarmeijan itsensä kirjaamiin tappiolukuihin.

18

77

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kumpikaan osapuoli ei saavuttanut taktisia tavoitteitaan, mutta neuvosto-osapuoli kärsi Prohorovkassa viisinkertaiset tappiot verrattuna saksalaisiin. Saksalla ei sellaisiin tappiosuhteisiin ollut varaa, Neuvostoliitolla oli.

      Jos tosiasioiden myöntäminen on revisionistista, niin niin kai sitten...

      • Anonyymi

        Jos tarkastellaan pelkästään Prohorovkan taistelua, Saksalla oli varaa sellaiseen tappioon jossa vihollisella tuotetaan 7,4 kertaiset tappiot. Taistelussa saksalaiset menettivät 14% vaunuistaan ( 186 vaunusta) ja venäläiset 29% ( 672). Siis tältäkin kannalta voitto, vasten kaikkia todennäköisyyslaskelmia.
        Saksalaisten eteneminen ei suinkaan pysähtynyt Prohorovkanan, kuten NL:n propaganda esittää, vaan joukot etenivät vielä sen jälkeenkin. Hyökkäys pysäytettiin Hitlerin käskystä. Manstein vastusti tätä ajatusta.
        Taisteluun saksalaisten puolelta osallistunut Leibstandarte Adolf Hitler ( LSSAH tai Leibstandarte) 1. SS-panssaridivisioona säilyi taistelun jälkeen taistelukykyisenä ja lähettiin Italiaan elokuussa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos tarkastellaan pelkästään Prohorovkan taistelua, Saksalla oli varaa sellaiseen tappioon jossa vihollisella tuotetaan 7,4 kertaiset tappiot. Taistelussa saksalaiset menettivät 14% vaunuistaan ( 186 vaunusta) ja venäläiset 29% ( 672). Siis tältäkin kannalta voitto, vasten kaikkia todennäköisyyslaskelmia.
        Saksalaisten eteneminen ei suinkaan pysähtynyt Prohorovkanan, kuten NL:n propaganda esittää, vaan joukot etenivät vielä sen jälkeenkin. Hyökkäys pysäytettiin Hitlerin käskystä. Manstein vastusti tätä ajatusta.
        Taisteluun saksalaisten puolelta osallistunut Leibstandarte Adolf Hitler ( LSSAH tai Leibstandarte) 1. SS-panssaridivisioona säilyi taistelun jälkeen taistelukykyisenä ja lähettiin Italiaan elokuussa.

        "Manstein vastusti tätä ajatusta."
        Niin vastustiko, vaiko vasta muistelmissaan?


      • Anonyymi

        Kyllä ja toi ajatuksensa esille Hitlerin tavatessaan. Saksan asevoimien perinteisiin kuului että kenraalit tuovat omat mielipiteensä strategioista julki. Ainakin vielä sodan tässä vaiheessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä ja toi ajatuksensa esille Hitlerin tavatessaan. Saksan asevoimien perinteisiin kuului että kenraalit tuovat omat mielipiteensä strategioista julki. Ainakin vielä sodan tässä vaiheessa.

        Ehkä näin todellakin oli, mutta Hitler ei paljon perinteitä kunnioittanut, vaan periaattesta vihasi vanhaa preussilaista aatelistoa, mitä saksalainen kenraalikunta edusti.
        Saksan häviö voidaan ehkä tässä valossa nähdä eräänlaisena hävittynä luokkasotana.
        Toisaalta haluttu vallankumous toteutui suurelta osin hävityn sodan johdosta, tietyt tavoitteet tosin jäivät saavuttamatta.


    • Anonyymi

      Saksa voitti taistelun 100-0.

      • Anonyymi

        Uusin vitsi, voittaja pakenee ja jättää jälkeensä vioittuneet vaununsa ja sen sellaiset ja taistelukenttä jää häviäjälle.


      • Anonyymi

    • Anonyymi

      Ei ole historiassa ensimmäinen tapaus, jossa kumpikin osapuoli väittää voitavansa jonkun taistelun. Siksi on olemassa käytänto, että voittaneksi luetaan se, kenen haltuun jää taistelukenttä tappelun jälkeen. Tämän standartin mukaan voittaja on NL.
      Emme kai unohda, että se Pyrroksen voitto, on silti voitto, eikä häviö, kertoipa roomalaiset jälkeenpäin mitä tahansa.

      • Anonyymi

        No, välittömästä taistelun jälkeen taistelukenttä ei jäänyt kummankaan haltuun, vaan rintama meni siinä mistä taistelun alettua. Saksalaiset valloittivat maata Prohorovkasta kaakkoon operaatio Rolandissa 14-17.7.1943, vaikka Hitlerin keskeyttämiskäsky oli jo annettu. Vasta 17.7 saksalaiset perääntyivät Prohorovkan sektorilta koska osa joukoista lähetettiin etelään mius-joelle, missä ne torjuivat NL:n hyökkäyksen ja osa Italiaan.


    • Anonyymi

      Kyllähän sotilaalliset suurvallat näitä "ryssänvoittoja" pystyy toteuttamaan mennen tullen milloin hyvänsä. Eri asia sitten, että onko niissä mitään järkeä ja että onko ne sitten pitemmän päälle mitään voittoja. Se on vähän niinku housuun kusemalla pakkasessa lämmittäminen.

    • Anonyymi

      Kyseessä on yksi typerimmistä taisteluista, joita idässä käytiin varsinkin Hitlerin ääliömäisyyden vuoksi. Kyseistä panssaritaistelua pidetään lopullisena käännekohtana Saksan idän sotaretkelle.

      Idän rintaman tapahtumiin liittyy molemminpuoleista ja rajua liioittelua. Kurskin taistelut eivät liene poikkeus tästä. Oli sitten liioittelulla mikä tahansa tarkoitus, on totuus kuitenkin se, ettei Saksa koskaan toipunut tuosta taistelusta kunnolla. Vetäytyminen koko rintaman leveydeltä jatkui tästä eteenpäin aina Berliiniin asti.

      Jos Kurskin taistelu olisi päättynyt niin selkeään Saksan voittoon, kuin se havitteli, olisi idän rintaman tilanne ollut aivan toinen sen taistelun jälkeen. Mutta näin ei käynyt, joten silloin taistelussa enemmän hävinnyt on täysin tiedossa.

    • Anonyymi

      Sakujen olisi pitänyt ymmärtää, että sadalla panssarilla ei voi saarrostaa NL:n 400 panssaria ja jättää panssarikärkensä ajamatta tähän ansaan. Sitäpaitsi suunnitelma oli ajaa suorinta tietä Kurskiin etelästä ja pohjoisesta. Taistelun voitti Soviet Air Force rypälepommein.

      • Anonyymi

        Saksalla oli ilmaherruus ja puna-armeijan rypälepommeilla ei ollut mitään vaikutusta, ainakaan niillä ei tuhottu yhtään saksalaista panssaria.


    • Anonyymi

      Hiterin hermot pettivät taas kerran.

      Länsivaltojen maihinnousu Italiaan, muutti tilanteen Välimerellä lopullisesti Saksan tappioksi.

      Hitler halusi vahvistaa Italian joukkojaan ja niitä oli saatavilla vain itärintamalta.
      Siksi hän vastoin Mansteinin tahtoa käski keskeyttää taistelun.

      Lopulta Italiaan lähti vain 1. SS.PsD.

      Eli Hitlerin väärä päätös ratkaisi lopputuloksen Saksalle tappioksi. Tosin se oli Modelin puolella jo tulossa.

      Kumpui puoli menetti enemmän panssareita on sivuseikka. Saksa oli alakynnessä ja jatkoi perääntymistä.

    • Anonyymi

      Michael Wittmannin 4 Tigeriä tuhosi 55 puna-armeijan panssaria, joista 32 T-34s vaunuja.

    • Anonyymi

      Kumpi voitti Prohorovkan panssaritaistelun?

      Frankson-Zetterling: Kurskin taistelu. Historian suurin panssaritaistelu -kirjassa kerrotaan aika perusteellisesti kuinka NL:n panssarivoimat sai rajusti takkiinsa tuossa tunnetuksi tulleessa Prohorovkan taistelussa.

      Sekin oli vain eräs osa varsinaista Kurskin taistelua.


      Kurskin taistelusta on useampikin kirja ja tässä pari vinkkiä.

      Laaja selvitys on mm. Paul Carellin kirjassa "Poltettu maa". Lähdeaineisto on lähinnä saksalainen.

      Daivid M. Glantzin ( toimittama ) kirja Kurskista on "The battle for Kursk 1943
      The soviet General Staff Study"

      Kurskin taistelu: Historian suurin panssaritaistelu
      Frankson, Andres ja Zetterling, Niklas
      WSOY 2003

      Frankson-Zetterling: Kurskin taistelu.

      TITAANIEN KOHTAAMINEN!

      Tuhannet venäläiset ja saksalaiset panssarivaunut kohtasivat ennennäkemättömän laajassa voimainkoitoksessa kesällä 1943. Vaikka Neuvostoliiton mies- ja kalustotappiot olivat heinä- ja elokuun verisissä taisteluissa moninkertaiset vastustajaan verrattuna, Saksan kesäoffensiivi epäonnistui. Hitlerin sotajoukot eivät päässeet edes puoleenväliin tavoitettaan, Kurskin kaupunkia. Tappion myötä Saksa menetti itärintaman sotatapahtumien strategisen hallinnan, mistä syystä panssaritaistelua pidetään yhtenä toisen maailmansodan ratkaisevimmista käännekohdista.

      Kurskin taistelu -teoksessa esitellään panssaritaistelun taktisen kulun ohella itärintaman sodankäyntiä laajemminkin. Kirja sisältää havainnollisia karttoja sotahistoriallisilta tapahtumapaikoilta, yksityiskohtaisia piirroksia molempien armeijakuntien tärkeimmistä panssarivaunutyypeistä sekä muun muassa kuvauksia tavallisten rintamasotilaiden tuntemuksista.

      Maailman johtaviin sotahistorian asiantuntijoihin kuuluvat ruotsalaiset Anders Frankson ja Niklas Zetterling pääsivät vuonna 1995 tutkimaan Freiburgin saksalaisia sota-arkistoja. Vuosikausien tutkimustyönsä tuloksena he oikaisevat teoksessaan lukuisia, pelkästään venäläisiin dokumentteihin pohjautuneita virheellisiä käsityksiä kuuluisan panssaritaistelun vaiheista.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Laitetaas nyt kirjaimet tänne

      kuka kaipaa ja ketä ?
      Ikävä
      153
      11031
    2. Pieni häivähdys sinusta

      Olet niin totinen
      Ikävä
      54
      5278
    3. Taas ryssittiin oikein kunnolla

      r….ä hyökkäsi Viroon sikaili taas ajattelematta yhtään mitään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011347289.html
      NATO
      45
      2483
    4. Missä olet ollut tänään kaivattuni?

      Ikävä sai yliotteen ❤️ En nähnyt sua tänään söpö mies
      Ikävä
      31
      2169
    5. Vanha Suola janottaa Iivarilla

      Vanha suola janottaa Siikalatvan kunnanjohtaja Pekka Iivaria. Mies kiertää Kemijärven kyläjuhlia ja kulttuuritapahtumia
      Kemijärvi
      13
      1741
    6. Valtimon Haapajärvellä paatti mäni nurin

      Ikävä onnettomuus Haapajärvellä. Vene hörpppi vettä matkalla saaren. Veneessä ol 5 henkilöä, kolme uiskenteli rantaan,
      Nurmes
      42
      1604
    7. Tiedän kuka sinä noista olet

      Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta
      Ikävä
      31
      1280
    8. Känniläiset veneessä?

      Siinä taas päästiin näyttämään miten tyhmiä känniläiset on. Heh heh "Kaikki osalliset ovat täysi-ikäisiä ja alkoholin v
      Nurmes
      35
      1216
    9. Tulemmeko hyvin

      Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s
      Ikävä
      6
      956
    10. Daniel Nummelan linjapuhe 2025

      Kansanlähetyksen toiminnanjohtajan Daniel Nummelan linjapuhe tänään. Rehellistä analyysiä mm. evlut kirkosta ja piispo
      Luterilaisuus
      98
      952
    Aihe