Haluaisin kommenttia tällaiseen asiaan.
Ongelmia ja epätietoa riittää.
Olen hiljattain aloittanut välinehuoltajan tutkinnon.
Ongelmat:
1. ei kiinnosta ala juurikaan. Tökkii jo ensimmäisen kuukauden jälkeen.
2. pelkään veren ja muun vastaavan näkemistä, työharjoittelussa syksyllä joudumme leikkaussaliin, siellä tuskin voinen välttyä esim. vammautuneiden ihmisten ja veren näkemiseltä. ("kiva" kun eivät oppilaitoksessa voineet asiasta mainita jo haastattelussa!)
3. toimintakykyni ei ole paras mahdollinen psyykkisten ongelmieni ja ahdistuneisuushäiriön vuoksi.
Välinehuoltajan työssä pitäsi nimenomaan olla huolellinen ja tarkka.
Olenko tuhoon tuomittu? Miten hyvin työhaastatteluissa kysellään terveydestä ja sairauksista ja lääkkeiden käytöstä?
Lopetanko reilusti opisekelun kesken jo nyt??
Please tarviin asiallisia neuvoja ja kommentteja. Kiitos.
Ongelmia ja epätietoa riittää.
Olen hiljattain aloittanut välinehuoltajan tutkinnon.
Ongelmat:
1. ei kiinnosta ala juurikaan. Tökkii jo ensimmäisen kuukauden jälkeen.
2. pelkään veren ja muun vastaavan näkemistä, työharjoittelussa syksyllä joudumme leikkaussaliin, siellä tuskin voinen välttyä esim. vammautuneiden ihmisten ja veren näkemiseltä. ("kiva" kun eivät oppilaitoksessa voineet asiasta mainita jo haastattelussa!)
3. toimintakykyni ei ole paras mahdollinen psyykkisten ongelmieni ja ahdistuneisuushäiriön vuoksi.
Välinehuoltajan työssä pitäsi nimenomaan olla huolellinen ja tarkka.
Olenko tuhoon tuomittu? Miten hyvin työhaastatteluissa kysellään terveydestä ja sairauksista ja lääkkeiden käytöstä?
Lopetanko reilusti opisekelun kesken jo nyt??
Please tarviin asiallisia neuvoja ja kommentteja. Kiitos.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siellä on ruumitta paljon
sano et jos mä tuun
töihin nii menee vituix vaa välineet
Joku tuövöima kurssiko
sut sinne houkutteli?
mekäläistäki yritti sinne houkuytella
en menny sinne raatopaikkaa kattoo ruumita
.
108 kertaa luettu viestini, ja yksi vaivautunut vastaamaan???!
(ei mua mikään työkkäri painostanut sinne, vaan itse oma-aloitteisesti hain).
2. Vaikka olet verikammoinen, niin kyllä siihen tottuu. Ja toiseksi voit sitten hakea sellaiseen työhön, jossa ei paljoa tuoreen veren kanssa tarvitse olla tekemisissä (esim. johonkin terveysaseman välinehuoltoon). Jos olet nainen, niin etkös näe verta joka kuukausi? Ja kaupan lihatiskillä näkyy lihanpalasia. Ei se ihmisen "sisälmys" ole sen kummoisempi.
3. Näkisin, että ahdistuneisuushäiriöinen voi tehdä välinehuoltajan työtä, varsinkin, jos siihen liittyy sosiaalista ahdistusta, sillä välinehuoltajat eivät ole kovinkaan paljon potilaiden kanssa tekemisissä. Usein työparina saattaa olla oinen välinehuoltaja. Ja sellaista työtä, missä EI tarvitsisi olla tarkka, ei taida olla olemassakaan.
4. Lääkäri voi tehdä työhöntulotarkastuksen, mutta on vaitiolovelvollinen. Lääkäri antaa van lausunnon siitä, voiko henkilö tehdä ko. työtä.
Lopeta homma alkuunsa, kun noin koet! Ei kannata pilata tulevaisuuttaan opiskelemalla väärälle alalle. Olet varmasti tuntemuksesi tunnistanut kohdallasi oikein, kun nuo tuossa luettelit. Tulee vaan myöhemmin vaikeuksia (ahdistus ja muut psyykk.sairausoireet)ihan turhaan ja taas joutuisi vaihtamaan alaa. Säästä itseäsi.
Vastasin sinulle, koska itse toimin urasuunnittelu- ja koulutusasioiden parissa, ja tiedän mm. tuon alan vaatimukset sekä sen, että kaikki eivät alalle sopeudu.
Tsemppiä uuden, itseäsi motivoivan alan etsintään!