Olin pakotettu lopettamaan salasuhteilun. En sen vuoksi, että tapailumme oli säännöllisen epäsäännöllistä, vaan siksi, että se meni liikaa ns. ihon alle. Lisäksi hän (toinen osapuoli) ei kunnioittanut minua kylliksi; noin sen koin.
Kaikki tuo oli vain pintaa, suhteemme näkyvä osa. Olin luonut itselleni, ehkä harhakuvamaisesti, ajatuksen, että olen hänelle rakastava äiti, puuttuva sisko ja paineisen arjen helpotus. Mitä sitten olin? En tiedä. Ehkä vain "panopuu".
Nyt kaikki on loppu. Katkaisin napanuoran itse ja nyt kärvistelen ikävissäni. Olen ajoittain äärettömän ahdistunut. Surkuhupaisinta on, etten ymmärrä vielä itsekkään, mitä tuli tehtyä?
Elämän on jatkuttava, tiedän sen. Ehkä kasvan henkisesti kärsimykseni kautta, ehkä jään tekoni vuoksi tuntemaan jatkuvaa itsesyytöstä? Aika näyttää.
Yhden asian tiedän ja olen siitä varma. Rakastan häntä!
Kaikki tuo oli vain pintaa, suhteemme näkyvä osa. Olin luonut itselleni, ehkä harhakuvamaisesti, ajatuksen, että olen hänelle rakastava äiti, puuttuva sisko ja paineisen arjen helpotus. Mitä sitten olin? En tiedä. Ehkä vain "panopuu".
Nyt kaikki on loppu. Katkaisin napanuoran itse ja nyt kärvistelen ikävissäni. Olen ajoittain äärettömän ahdistunut. Surkuhupaisinta on, etten ymmärrä vielä itsekkään, mitä tuli tehtyä?
Elämän on jatkuttava, tiedän sen. Ehkä kasvan henkisesti kärsimykseni kautta, ehkä jään tekoni vuoksi tuntemaan jatkuvaa itsesyytöstä? Aika näyttää.
Yhden asian tiedän ja olen siitä varma. Rakastan häntä!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.