Ehtoollisesta kysymys

Ei sovitustyön, vaan Jeesuksen muistoksi, sekä syntien anteeksi saamiseksi.

Sitten hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni."

kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni."

Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni."

Sitten Matteus; Matt. 26:28

Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.

Sinulla on nyt ilmeisestikkin etsikko aika. Pyhä Henki vetää sinua puoleensa. Voit vaikka nyt heti kun luet tämän kääntyä rukouksessa Jumalan puoleen, ja pyytää Häntä sydämeesi asumaan ja elämäsi Herraksi. Pyydä myös rukouksessa Jeesukselta kaikki syntisi anteeksi. Tämän jälkeen kaikki elämässäsi alkaa pikku hiljaa muuttumaan. Ala lukemaan Raamattua ja asiat alkavat pikku hiljaa selkeytyä, hyvä on etsiä myös uskovien yhteyttä jostain seurakunnasta Tämä ei ole vanhoillislestadiolainen tapa tulla uskoon, mutta kylläkin Raamatullinen.

Korjaan edellistä kirjoitusta sen verran, että rukouksessa pyydetään Jeesusta sydämmeen asumaan ja elämäsi Herraksi. Koska tie Isän luo käy Jeesuksen kautta Raamatun mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on nyt ilmeisestikkin etsikko aika. Pyhä Henki vetää sinua puoleensa. Voit vaikka nyt heti kun luet tämän kääntyä rukouksessa Jumalan puoleen, ja pyytää Häntä sydämeesi asumaan ja elämäsi Herraksi. Pyydä myös rukouksessa Jeesukselta kaikki syntisi anteeksi. Tämän jälkeen kaikki elämässäsi alkaa pikku hiljaa muuttumaan. Ala lukemaan Raamattua ja asiat alkavat pikku hiljaa selkeytyä, hyvä on etsiä myös uskovien yhteyttä jostain seurakunnasta Tämä ei ole vanhoillislestadiolainen tapa tulla uskoon, mutta kylläkin Raamatullinen.

Lue lisää

Missä opetetaan että rukoilemalla tullaan uskoon?

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on nyt ilmeisestikkin etsikko aika. Pyhä Henki vetää sinua puoleensa. Voit vaikka nyt heti kun luet tämän kääntyä rukouksessa Jumalan puoleen, ja pyytää Häntä sydämeesi asumaan ja elämäsi Herraksi. Pyydä myös rukouksessa Jeesukselta kaikki syntisi anteeksi. Tämän jälkeen kaikki elämässäsi alkaa pikku hiljaa muuttumaan. Ala lukemaan Raamattua ja asiat alkavat pikku hiljaa selkeytyä, hyvä on etsiä myös uskovien yhteyttä jostain seurakunnasta Tämä ei ole vanhoillislestadiolainen tapa tulla uskoon, mutta kylläkin Raamatullinen.

Lue lisää

Tuo on amerikkalainen tapa tulla "uskoon". Eurooppalaisissa kirkoissa ei ole opetettu noin.

Minullakaan ei ole käsitystä, että rukoillen voisi tulla uskoon. Joskin olen kyllä rukoillut että minut johdettaisiin oikeaan paikkaan, sellaiseen, missä minun on hyvä olla ja mistä saan tarvitsemaani hengen ravintoa tai miksi sitä pitäisi kutsua. :)

Kiitos kuitenkin viesteistä. Silti, haluamatta ketään loukata, minusta tuntuu että juuri se vanhoillislestadiolainen tapa saada parannus ja tulla sitä kautta uskovaiseksi, on se oikea tapa. Tai minulle oikea. Toki joku muu voi kokea rauhaa jollain toisella paikalla. Minun näkymäni ovat vielä vähän etsinnässä, mutta tosiaan.. Seurapuheet rauhoittavat mieltäni, ja tuntuu, että niistä saa ihan arkeenkin ohjeita. Toki kaikki ei ole minulle ajankohtaista, kun ei vielä ole puolisoa eikä perhettäkään. Tuntuu kuitenkin siltä että nämä uskonelämään liittyvät asiat täytyisi saada kuntoon ennen muita asioita, ehkäpä sen perheenkin sitten aikanaan saan..

Haluaisiko joku vielä valottaa minulle ehtoolliseen liittyviä asioita ja samalla edellisessä viestissäni ollutta kysymystä siitä, mitä oikeastaan pitää tehdä, jotta voi tulla uskovaiseksi? Toki voi olla ettei tämä viesti saa juuri tässä ketjussa paljoakaan huomiota, kun otsikko liittyy ehtoolliseen, mutta jos siltä näyttää niin teen sitten uudemman aloituksen aiheesta.

T. Aloittaja

Ei ole yksi ainoa tie tulla uskoon, mutta lestadiolaisuudessa tullaan uskoon uskomalla synninpäästön joka pappi tai saarnaaja julistaa, joko henkilökohtaisesti tai yleisellä saarnalla. Jumala antaa voimia uskomaan.

Tervetuloa seuroihin.

rauhansanalainen kirjoitti:

Ei ole yksi ainoa tie tulla uskoon, mutta lestadiolaisuudessa tullaan uskoon uskomalla synninpäästön joka pappi tai saarnaaja julistaa, joko henkilökohtaisesti tai yleisellä saarnalla. Jumala antaa voimia uskomaan.

Tervetuloa seuroihin.

Lue lisää

Ehtoollisella ja uskoontulolla ei ole mitään tekemistä keskenään.

MIten hukkumaisillaan tulee pelastetuksi, eikö siten että ensin huomataan että oho tässähän ollaan hukkumaisillaan, sitten huudetaan apua, Jeesus Daavidin Poika, armahda minua syntistä.

Siihen Jeesus vastaan Pyhän Hengen kautta puhdistaa kaikesta synnistä ja vanhan elämä päättyy siihen, käy kuin luemme Raamatusta kuinka Tobian huonekalut heitettiin pihalle temppelin uudistamisen hetkessä.

Ehtoolline n tulee mukaan kaiken tämän jälkeen muistoateriana kuten Hän itse sen sanoo.

Sellainen usko johon tarvitaan aina joku toinen ihminen ei ole mitään uskoa ollenkaan, tai se on pelkkää joukkouskomista tgoinen toisensa hokemiin.

Missä on silloi n Hengen todistus ja läsnäolo?!

Luepa Raamattua. Miten Kornelius sai syntinsä anteeksi, rukoilemallako ja yksinään kamarissa, vai hoitiko Pietari Korneliuksen ja hänen perheensä uskovien joukkoon? Ei taida uskosi perustua Raamatun ilmoitukseen. Näin tässä ja monen muun kohdalla silloin ja vielä tänä päivänä tarvitaan Pyhästä Hengestä osallinen saarnaamaan parannusta ja syntien anteeksi saamista.

rauhansanalainen kirjoitti:

Ei ole yksi ainoa tie tulla uskoon, mutta lestadiolaisuudessa tullaan uskoon uskomalla synninpäästön joka pappi tai saarnaaja julistaa, joko henkilökohtaisesti tai yleisellä saarnalla. Jumala antaa voimia uskomaan.

Tervetuloa seuroihin.

Lue lisää

Vanhoilliskestadiolaisuudessa kaiketi synninpäästön voi julistaa pyydettäessä joku muukin kuin pappi, vai olenkohan ymmärtänyt aivan väärin.. 🤔

Mutta edelleen minulle siis on mysteeri että jos tätä vaikka yksityisesti pyytää, niin miten se tapahtuu?

T. Aloittaja

Anonyymi kirjoitti:

Vanhoilliskestadiolaisuudessa kaiketi synninpäästön voi julistaa pyydettäessä joku muukin kuin pappi, vai olenkohan ymmärtänyt aivan väärin.. 🤔

Mutta edelleen minulle siis on mysteeri että jos tätä vaikka yksityisesti pyytää, niin miten se tapahtuu?

T. Aloittaja

Lue lisää

Pahoitteluni, kirjoitusvirheitä tulee, kun puhelimella kirjoitan.

T. Aloittaja

Anonyymi kirjoitti:

Luepa Raamattua. Miten Kornelius sai syntinsä anteeksi, rukoilemallako ja yksinään kamarissa, vai hoitiko Pietari Korneliuksen ja hänen perheensä uskovien joukkoon? Ei taida uskosi perustua Raamatun ilmoitukseen. Näin tässä ja monen muun kohdalla silloin ja vielä tänä päivänä tarvitaan Pyhästä Hengestä osallinen saarnaamaan parannusta ja syntien anteeksi saamista.

Lue lisää

Hei, minua kiinnostaisi tuo Raamatun kohta. Osaatko sanoa tarkemmin, mistä tuon löytäisin? Toki Raamattua luen itse jonkin verran, mutta ehkä omien käsitysten ja tutkimieni asioiden tueksi olisi hyvä olla juuri Raamatusta löytyviä asioita. :)

T. Aloittaja

Anonyymi kirjoitti:

Ehtoollisella ja uskoontulolla ei ole mitään tekemistä keskenään.

MIten hukkumaisillaan tulee pelastetuksi, eikö siten että ensin huomataan että oho tässähän ollaan hukkumaisillaan, sitten huudetaan apua, Jeesus Daavidin Poika, armahda minua syntistä.

Siihen Jeesus vastaan Pyhän Hengen kautta puhdistaa kaikesta synnistä ja vanhan elämä päättyy siihen, käy kuin luemme Raamatusta kuinka Tobian huonekalut heitettiin pihalle temppelin uudistamisen hetkessä.

Ehtoolline n tulee mukaan kaiken tämän jälkeen muistoateriana kuten Hän itse sen sanoo.

Sellainen usko johon tarvitaan aina joku toinen ihminen ei ole mitään uskoa ollenkaan, tai se on pelkkää joukkouskomista tgoinen toisensa hokemiin.

Missä on silloi n Hengen todistus ja läsnäolo?!

Lue lisää

Joo, en minä tietenkään ehtoollista ja uskoontuloa toisiinsa sekoitakaan. Lähinnä kyselin ehtoolliseen liittyvistä käytännöistä vanhoillislestadiolaisuusen näkökulmasta, minulle kun on tuttua vain kirkon ehtoollisilla käyminen ja siellä tätä mainittua syntien anteeksipyytämistä ennen ehtoollista ei ole.

Tuosta taas johtui mieleeni käsitykseni siitä että uskovaiseksi tullaan kaiketi pyytämällä synnit anteeksi. Siihen liittyen taas kyselin, että miten tämä tapahtuu oikein käytännössä. Varmasti monesta voi tuntua typerältä että kyselen tällaisia, varmasti useille teille itsestäänselviä asioita. Mutta minulle nämä todella tulevat tarpeeseen. :)

Täytyy hakeutua seuroihin, kunhan pääsen. Kuitenkin haluaisin avata itselleni joitakin asioita, että ymmärtäisin paremmin. Eroja kirkon opetuksiin ja käytäntöihin kuitenkin löytyy, ja juuri niitä haluaisin itselleni aukaista ja saada paremman käsityksen.

T. Aloittaja

Tärkeintä uskoon tulemisessa on henkilö kohtainen usko Herraan Jeesukseen ja Hänen sanaansa. Uskomalla Jeesukseen saadaan synnit anteeksi, mutta uskon tukemiseksi joku muu voi ne myös julistaa sinulle anteeksi. Ei Pietari antanut Korneliuselle syntejä anteeksi, vaan hän julisti evankeliumia ristiin naulitusta Jeesuksesta, että jokainen joka uskoo Häneen, saa syntinsä anteeksi. Tämän voi jokainen tarkistaa itse Raamatusta. Apostolien teot 10 luku 1-48

rauhansanalainen kirjoitti:

Ei ole yksi ainoa tie tulla uskoon, mutta lestadiolaisuudessa tullaan uskoon uskomalla synninpäästön joka pappi tai saarnaaja julistaa, joko henkilökohtaisesti tai yleisellä saarnalla. Jumala antaa voimia uskomaan.

Tervetuloa seuroihin.

Lue lisää

Näihän lestapappi menee Jeesusta korkeammalle ristillä.

Itse olen vanhoillislestadiolainen. Kun ihmisellä herää kysymys, mistä löytyy Jumalan Valtakunta, niin hän haluaa löytää Raamatun mukaisen uskon, jotta saa rauhan sisimpäänsä ja löytää uskonilon. Vanhoillislestadiolaisuus on luterilaisuutta puhtaimmillaan. Martin Luther ymmärsi asiat juuri niin kuin vanhoillislestadiolaiset ne ymmärtävät. Vuosia sitten kyseenalaistin itsekin kaiken ja aloin tutkia ei-lestadiolaisen teologian opiskelijan kanssa Raamatun avulla, että voisimme todistaa vanhoillislestadiolaisen opin vääräksi, mutta mitä kauemmin me Raamattua tutkimme, sen selvemmäksi kävi, että nimenomaan vanhoillislestadiolainen oppi on Raamatun mukainen ja sitä ei Raamatun avulla voi vääräksi todistaa.

Raamatussa kerrotaan, että helluntaina Jumala laski maan päälle Pyhän Hengen ja antoi valtuutuksen jokaiselle uskovaiselle ihmiselle antaa katuvalle synnit anteeksi: "Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut." Jumala ei siis sanonut, että ainoastaan papit ja piispat voivat antaa syntejä anteeksi tai että käykää ehtoollisella saamassa synnit anteeksi, vaan että uskovainen ihminen voi antaa toiselle ihmiselle synnit anteeksi. Ehtoollinen on ainoastaan muistoateria, jolle tahdomme mennä puhtaalla sydämellä, koska me olemme uskovaisina ihan yhtä syntisiä ihmisiä kuin uskosta osattomat ihmisetkin ja haluamme siksi saada syntimme anteeksi ennen muistoateriaa. Emme tietenkään haluaisi tehdä syntiä, mutta synnitöntä ihmistä ei olekaan.

Miten uskovaiseksi tullaan ja miten saa synnit anteeksi? Puhutaan parannuksen teosta. Martin Luther opettaa parannuksesta näin: 1) Ensin on synnin tunto eli ihminen tuntee sisimmässään tekevänsä syntiä ja se painaa omalla tunnolla 2) Toiseksi on usko evankeliumiin eli haluaa uskoa synnit anteeksi, kun uskovainen ihminen antaa synnit anteeksi 3) Ja lopuksi on elämän parannus eli vaikka on saanut syntinsä anteeksi, niin edelleen jatkuvasti syntiin sortuva ihminen, mutta elämän parannuksen myötä tahto on kuitenkin yrittää välttää synnin tekemistä ja halu noudattaa Jumalan tahtoa, jonka hän ilmoittaa Raamatussa.

Eli jos haluaa Jumalan valtakuntaan, niin voi kysyä uskovaiselta ihmiseltä, saanko minäkin uskoa syntini anteeksi? Tämän jälkeen uskovainen ihminen siunaa synnit anteeksi ja ihmisestä tulee Jumalan valtakunnan jäsen.

Uskon lahja on suurin lahja, jonka ihminen voi saada Jumalalta ja siksi voikin rukoilla, että Jumala herättää synnintunnon, jotta tulee tarve tehdä parannus ja haluaa syntinsä anteeksi. Ihmetyttää, miten luterilainen kirkko on hylännyt totaalisesti Raamatullisen käsityksen parannuksen teosta ja Martin Luther aikoinaan ymmärsi, että katolinen kirkko on eksynyt pois Raamatun opetuksista. Näin on käynyt myös luterilaiselle kirkolle ja Lars Levi Lestadius sai synnin tuskissaan Jumalan lahjana parannuksen ja syntinsä anteeksi uskovaiselta ihmiseltä. Raamatussa myös sanotaan, että oikea usko kulkee vahvana eri aikoina eri puolilla maailmaa ja siellä mainitaan, että se tulee aikanaan myös pohjoisiin maihin. Nimitys vanhoillislestadiolainen tai vanhoillislestadiolaisuus ei itsessään ole pelastava, vaan oikea Raamatun mukainen usko. Voisimme toki sanoa olevamme ainoastaan kristittyjä, jota olemmekin, mutta opillisen selvyyden nimissä jokin tarkempi nimitys on paikallaan.

Yhä useampi ihminen maailmassa sanoo, että kaikki pelastuvat. Raamatussa sanotaan kuitenkin selvästi, "etteivät kaikki jotka huutavat Herraa, pelastu, vaan ainoastaan ne, jotka täyttävät Taivaallisen Isän tahdon". Se ei ole julmaa pelottelua ja hyljeksimistä, vaan turvallinen sanoma kaikille ihmisille, että juuri sinäkin voit pelastua, jos haluat täyttää elämässäsi Taivaallisen Isän tahdon. Raamatulla ja Jumalan sanalla ei olisi mitään merkitystä, jos kaikki kuitenkin pelastuisivat. Voisimme elää täysin Jumalan tahdosta välittämättä ja rötöstellä läpi elämämme, jos kaikki pelastuisivat joka tapauksessa.

Esirukoilen jokaisen puolesta, jolla on tälläkin hetkellä synnin hätä, että Jumala johdattaisi oikeaan uskoon. On niin turvallinen olo ja ilo sydämessä, kun saa omistaa uskon lahjan!

Anonyymi kirjoitti:

Itse olen vanhoillislestadiolainen. Kun ihmisellä herää kysymys, mistä löytyy Jumalan Valtakunta, niin hän haluaa löytää Raamatun mukaisen uskon, jotta saa rauhan sisimpäänsä ja löytää uskonilon. Vanhoillislestadiolaisuus on luterilaisuutta puhtaimmillaan. Martin Luther ymmärsi asiat juuri niin kuin vanhoillislestadiolaiset ne ymmärtävät. Vuosia sitten kyseenalaistin itsekin kaiken ja aloin tutkia ei-lestadiolaisen teologian opiskelijan kanssa Raamatun avulla, että voisimme todistaa vanhoillislestadiolaisen opin vääräksi, mutta mitä kauemmin me Raamattua tutkimme, sen selvemmäksi kävi, että nimenomaan vanhoillislestadiolainen oppi on Raamatun mukainen ja sitä ei Raamatun avulla voi vääräksi todistaa.

Raamatussa kerrotaan, että helluntaina Jumala laski maan päälle Pyhän Hengen ja antoi valtuutuksen jokaiselle uskovaiselle ihmiselle antaa katuvalle synnit anteeksi: "Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut." Jumala ei siis sanonut, että ainoastaan papit ja piispat voivat antaa syntejä anteeksi tai että käykää ehtoollisella saamassa synnit anteeksi, vaan että uskovainen ihminen voi antaa toiselle ihmiselle synnit anteeksi. Ehtoollinen on ainoastaan muistoateria, jolle tahdomme mennä puhtaalla sydämellä, koska me olemme uskovaisina ihan yhtä syntisiä ihmisiä kuin uskosta osattomat ihmisetkin ja haluamme siksi saada syntimme anteeksi ennen muistoateriaa. Emme tietenkään haluaisi tehdä syntiä, mutta synnitöntä ihmistä ei olekaan.

Miten uskovaiseksi tullaan ja miten saa synnit anteeksi? Puhutaan parannuksen teosta. Martin Luther opettaa parannuksesta näin: 1) Ensin on synnin tunto eli ihminen tuntee sisimmässään tekevänsä syntiä ja se painaa omalla tunnolla 2) Toiseksi on usko evankeliumiin eli haluaa uskoa synnit anteeksi, kun uskovainen ihminen antaa synnit anteeksi 3) Ja lopuksi on elämän parannus eli vaikka on saanut syntinsä anteeksi, niin edelleen jatkuvasti syntiin sortuva ihminen, mutta elämän parannuksen myötä tahto on kuitenkin yrittää välttää synnin tekemistä ja halu noudattaa Jumalan tahtoa, jonka hän ilmoittaa Raamatussa.

Eli jos haluaa Jumalan valtakuntaan, niin voi kysyä uskovaiselta ihmiseltä, saanko minäkin uskoa syntini anteeksi? Tämän jälkeen uskovainen ihminen siunaa synnit anteeksi ja ihmisestä tulee Jumalan valtakunnan jäsen.

Uskon lahja on suurin lahja, jonka ihminen voi saada Jumalalta ja siksi voikin rukoilla, että Jumala herättää synnintunnon, jotta tulee tarve tehdä parannus ja haluaa syntinsä anteeksi. Ihmetyttää, miten luterilainen kirkko on hylännyt totaalisesti Raamatullisen käsityksen parannuksen teosta ja Martin Luther aikoinaan ymmärsi, että katolinen kirkko on eksynyt pois Raamatun opetuksista. Näin on käynyt myös luterilaiselle kirkolle ja Lars Levi Lestadius sai synnin tuskissaan Jumalan lahjana parannuksen ja syntinsä anteeksi uskovaiselta ihmiseltä. Raamatussa myös sanotaan, että oikea usko kulkee vahvana eri aikoina eri puolilla maailmaa ja siellä mainitaan, että se tulee aikanaan myös pohjoisiin maihin. Nimitys vanhoillislestadiolainen tai vanhoillislestadiolaisuus ei itsessään ole pelastava, vaan oikea Raamatun mukainen usko. Voisimme toki sanoa olevamme ainoastaan kristittyjä, jota olemmekin, mutta opillisen selvyyden nimissä jokin tarkempi nimitys on paikallaan.

Yhä useampi ihminen maailmassa sanoo, että kaikki pelastuvat. Raamatussa sanotaan kuitenkin selvästi, "etteivät kaikki jotka huutavat Herraa, pelastu, vaan ainoastaan ne, jotka täyttävät Taivaallisen Isän tahdon". Se ei ole julmaa pelottelua ja hyljeksimistä, vaan turvallinen sanoma kaikille ihmisille, että juuri sinäkin voit pelastua, jos haluat täyttää elämässäsi Taivaallisen Isän tahdon. Raamatulla ja Jumalan sanalla ei olisi mitään merkitystä, jos kaikki kuitenkin pelastuisivat. Voisimme elää täysin Jumalan tahdosta välittämättä ja rötöstellä läpi elämämme, jos kaikki pelastuisivat joka tapauksessa.

Esirukoilen jokaisen puolesta, jolla on tälläkin hetkellä synnin hätä, että Jumala johdattaisi oikeaan uskoon. On niin turvallinen olo ja ilo sydämessä, kun saa omistaa uskon lahjan!

Lue lisää

Nimenomaan näin eli syntejä ei saa anteeksi yksin rukoilemalla Jumalaa ja sopimalla kahden kesken Jumalan kanssa (kuten esim. katoliset ja helluntailaiset, ja osa luterilaisista tekevät), eikä myöskään aneita/lahjoituksia maksamalla (katoliset) tai ehtoollisleipää ja viiniä nauttiessa (luterilaiset), vaan uskosta uskoon eli oikean uskon omaava ihminen voi saarnata synnit anteeksi (Taivaan Valtakunnan avain/helluntain tapahtumat). Raamatussa kerrotaan kuinka oikeassa uskossa on vaikeaa elää ja vain harvat ihmiset maailmassa kautta aikojen tahtovat noudattaa Jumalan tahtoa. Ei ollut Nooan aikana monikaan halukas uskomaan ja jopa Jeesuksen elinaikana harvat halusivat uskoa, vaikka useat näkivät jopa Jeesuksen ihmetekoja. Vanhoillislestadiolaisena totean vielä, ettei vanhoillislestadiolaisilla ole sääntöjä tai syntilistaa, vaan usko avaa sydämessä halun välttää sellaisia tekoja, jotka voivat olla viemässä etäämmälle Jumalan valtakunnasta. Esim. television katselu ei ole vanhoillislestadiolaisilla syntiä tai ehdottomasti kiellettyä, mutta monissa TV-ohjelmissa "normalisoidaan" elintapoja, jotka ovat Raamatun vastaisia ja niiden ohjelmien katsominen ei ainakaan edesauta uskon tiellä kulkijaa elämään Jumalan tahdon mukaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan näin eli syntejä ei saa anteeksi yksin rukoilemalla Jumalaa ja sopimalla kahden kesken Jumalan kanssa (kuten esim. katoliset ja helluntailaiset, ja osa luterilaisista tekevät), eikä myöskään aneita/lahjoituksia maksamalla (katoliset) tai ehtoollisleipää ja viiniä nauttiessa (luterilaiset), vaan uskosta uskoon eli oikean uskon omaava ihminen voi saarnata synnit anteeksi (Taivaan Valtakunnan avain/helluntain tapahtumat). Raamatussa kerrotaan kuinka oikeassa uskossa on vaikeaa elää ja vain harvat ihmiset maailmassa kautta aikojen tahtovat noudattaa Jumalan tahtoa. Ei ollut Nooan aikana monikaan halukas uskomaan ja jopa Jeesuksen elinaikana harvat halusivat uskoa, vaikka useat näkivät jopa Jeesuksen ihmetekoja. Vanhoillislestadiolaisena totean vielä, ettei vanhoillislestadiolaisilla ole sääntöjä tai syntilistaa, vaan usko avaa sydämessä halun välttää sellaisia tekoja, jotka voivat olla viemässä etäämmälle Jumalan valtakunnasta. Esim. television katselu ei ole vanhoillislestadiolaisilla syntiä tai ehdottomasti kiellettyä, mutta monissa TV-ohjelmissa "normalisoidaan" elintapoja, jotka ovat Raamatun vastaisia ja niiden ohjelmien katsominen ei ainakaan edesauta uskon tiellä kulkijaa elämään Jumalan tahdon mukaisesti.

Lue lisää

Hyvä pointti! Kuinka paljon TV onkaan vaikuttanut siihen, että esim. avioliiton ulkopuolista seksiä tai homoseksuaalisia suhteita ei enää nähdä Jumalan tahdon vastaisina, vaikka Raamatussa nämä on selvästi kielletty. Kun tarpeeksi kauan katsoo amerikkalaista hapatusta, jossa seksi on aina maailman tärkein asia, jota kuuluu harrastaa aina, jos sitä sattuu olemaan saatavilla, niin tämä muokkaa myös katsojien mielipiteitä ympäri maailman. Unohdetaan Raamatun neuvot ja ihmisen omat halut saavat vallan. Jumalaa ei enää muisteta jokapäiväisessä elämässä ja vasta sitten muistuu mieleen Jumalan olemassaolo, kun oma henki on vaarassa, eikä kukaan muu voi enää auttaa. Raamattu ei neuvo unohtamaan Jumalaa jokapäiväisessä elämässä ja turvautumaan Häneen vasta kuoleman uhatessa, vaan se neuvoo elämään Jumalan tahtoa täyttäen kaikkina elinpäivinämme.

TV:n katselu ei ole itsessään syntiä, mutta siellä on ohjelmia, jotka eivät edistä uskonelämäämme, joten on valinnan paikka, mitä me sieltä katsomme ja tarvimmeko ylipäänsä koko TV:tä ollenkaan. Ei television omistaminen kuitenkaan ole uskonkysymys, koska kaikki ohjelmat ovat kuitenkin jokaisella saatavana netin välityksellä. Välillä itselläkin tulee katsottua joitakin ohjelmia, jotka mieluumminkin etäännyttävät Jumalasta ja tekevät uskonelämästä vaikeampaa kuin että ne tekisivät uskonelämästä helpompaa ja iloisempaa.

Anonyymi kirjoitti:

Itse olen vanhoillislestadiolainen. Kun ihmisellä herää kysymys, mistä löytyy Jumalan Valtakunta, niin hän haluaa löytää Raamatun mukaisen uskon, jotta saa rauhan sisimpäänsä ja löytää uskonilon. Vanhoillislestadiolaisuus on luterilaisuutta puhtaimmillaan. Martin Luther ymmärsi asiat juuri niin kuin vanhoillislestadiolaiset ne ymmärtävät. Vuosia sitten kyseenalaistin itsekin kaiken ja aloin tutkia ei-lestadiolaisen teologian opiskelijan kanssa Raamatun avulla, että voisimme todistaa vanhoillislestadiolaisen opin vääräksi, mutta mitä kauemmin me Raamattua tutkimme, sen selvemmäksi kävi, että nimenomaan vanhoillislestadiolainen oppi on Raamatun mukainen ja sitä ei Raamatun avulla voi vääräksi todistaa.

Raamatussa kerrotaan, että helluntaina Jumala laski maan päälle Pyhän Hengen ja antoi valtuutuksen jokaiselle uskovaiselle ihmiselle antaa katuvalle synnit anteeksi: "Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut." Jumala ei siis sanonut, että ainoastaan papit ja piispat voivat antaa syntejä anteeksi tai että käykää ehtoollisella saamassa synnit anteeksi, vaan että uskovainen ihminen voi antaa toiselle ihmiselle synnit anteeksi. Ehtoollinen on ainoastaan muistoateria, jolle tahdomme mennä puhtaalla sydämellä, koska me olemme uskovaisina ihan yhtä syntisiä ihmisiä kuin uskosta osattomat ihmisetkin ja haluamme siksi saada syntimme anteeksi ennen muistoateriaa. Emme tietenkään haluaisi tehdä syntiä, mutta synnitöntä ihmistä ei olekaan.

Miten uskovaiseksi tullaan ja miten saa synnit anteeksi? Puhutaan parannuksen teosta. Martin Luther opettaa parannuksesta näin: 1) Ensin on synnin tunto eli ihminen tuntee sisimmässään tekevänsä syntiä ja se painaa omalla tunnolla 2) Toiseksi on usko evankeliumiin eli haluaa uskoa synnit anteeksi, kun uskovainen ihminen antaa synnit anteeksi 3) Ja lopuksi on elämän parannus eli vaikka on saanut syntinsä anteeksi, niin edelleen jatkuvasti syntiin sortuva ihminen, mutta elämän parannuksen myötä tahto on kuitenkin yrittää välttää synnin tekemistä ja halu noudattaa Jumalan tahtoa, jonka hän ilmoittaa Raamatussa.

Eli jos haluaa Jumalan valtakuntaan, niin voi kysyä uskovaiselta ihmiseltä, saanko minäkin uskoa syntini anteeksi? Tämän jälkeen uskovainen ihminen siunaa synnit anteeksi ja ihmisestä tulee Jumalan valtakunnan jäsen.

Uskon lahja on suurin lahja, jonka ihminen voi saada Jumalalta ja siksi voikin rukoilla, että Jumala herättää synnintunnon, jotta tulee tarve tehdä parannus ja haluaa syntinsä anteeksi. Ihmetyttää, miten luterilainen kirkko on hylännyt totaalisesti Raamatullisen käsityksen parannuksen teosta ja Martin Luther aikoinaan ymmärsi, että katolinen kirkko on eksynyt pois Raamatun opetuksista. Näin on käynyt myös luterilaiselle kirkolle ja Lars Levi Lestadius sai synnin tuskissaan Jumalan lahjana parannuksen ja syntinsä anteeksi uskovaiselta ihmiseltä. Raamatussa myös sanotaan, että oikea usko kulkee vahvana eri aikoina eri puolilla maailmaa ja siellä mainitaan, että se tulee aikanaan myös pohjoisiin maihin. Nimitys vanhoillislestadiolainen tai vanhoillislestadiolaisuus ei itsessään ole pelastava, vaan oikea Raamatun mukainen usko. Voisimme toki sanoa olevamme ainoastaan kristittyjä, jota olemmekin, mutta opillisen selvyyden nimissä jokin tarkempi nimitys on paikallaan.

Yhä useampi ihminen maailmassa sanoo, että kaikki pelastuvat. Raamatussa sanotaan kuitenkin selvästi, "etteivät kaikki jotka huutavat Herraa, pelastu, vaan ainoastaan ne, jotka täyttävät Taivaallisen Isän tahdon". Se ei ole julmaa pelottelua ja hyljeksimistä, vaan turvallinen sanoma kaikille ihmisille, että juuri sinäkin voit pelastua, jos haluat täyttää elämässäsi Taivaallisen Isän tahdon. Raamatulla ja Jumalan sanalla ei olisi mitään merkitystä, jos kaikki kuitenkin pelastuisivat. Voisimme elää täysin Jumalan tahdosta välittämättä ja rötöstellä läpi elämämme, jos kaikki pelastuisivat joka tapauksessa.

Esirukoilen jokaisen puolesta, jolla on tälläkin hetkellä synnin hätä, että Jumala johdattaisi oikeaan uskoon. On niin turvallinen olo ja ilo sydämessä, kun saa omistaa uskon lahjan!

Lue lisää

Anonyymi kommentoi:
Itse olen vanhoillislestadiolainen. Kun ihmisellä herää kysymys, mistä löytyy

Kylläpä kirjoititkin pitkän kirjoituksen vanhoillislestadiolaisuudesta. Mutta Jeesuksesta et maininnut sanaakaan, mitähän Raamattua olet oikein tutkinut, kun UT: ssa ei juuri muusta puhutakkaan kuin Jeesuksesta. Se, että vl: ssä sanotaan, että pelastus tulee vain heidän kauttansa ja vain hedän srk:ssa, on vastoin Jeesuksen omaa sanaa. Joh. 14.6. Minä olen tie totuus ja elämä, ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani. Ainoa oikea usko on usko Jeesukseen ja Hänen sanaansa. Hänessä meillä on syntien anteeksi anto ja sovitus. Jeesuksen veri puhdistaa koko ajan uskossa olevaa ihmistä. Raamatussa ei kukaan koskaan pyydä keneltäkään syntejä anteeksi, eikä siellä myöskään kukaan anna kenellekkään syntejä anteeksi, paitsi Jeesus. Nämä syntien anteeksi antamiset ovat vl:ien Raamattuun lisäämiä juttuja.

Anonyymi kirjoitti:

Hei, minua kiinnostaisi tuo Raamatun kohta. Osaatko sanoa tarkemmin, mistä tuon löytäisin? Toki Raamattua luen itse jonkin verran, mutta ehkä omien käsitysten ja tutkimieni asioiden tueksi olisi hyvä olla juuri Raamatusta löytyviä asioita. :)

T. Aloittaja

Lue lisää

Ei sitä ole Raamatussa. Siellä ei ihminen jakanut anteeksi antamusta, ainoastaan Jeesus.

Anonyymi kirjoitti:

Vanhoilliskestadiolaisuudessa kaiketi synninpäästön voi julistaa pyydettäessä joku muukin kuin pappi, vai olenkohan ymmärtänyt aivan väärin.. 🤔

Mutta edelleen minulle siis on mysteeri että jos tätä vaikka yksityisesti pyytää, niin miten se tapahtuu?

T. Aloittaja

Lue lisää

Kuulehan, mene rauhanyhdistykselle seuroihin ja kysy nämä asiat siellä, puhujalta tai vaikka aikuiselta VL - uskovaiselta, siellä Sinulle selvitetään asiat. Olet jo etsikonajassa ja osittain "hajulla" asioista, kyselyidesi pohjalta.
Ehtoollinen on muistoateria, uskonvahvistukseksi, ei syntienanteeksi saamisen paikka. Ensin usko, on syntien anteeksi uskominen....
Muutamissa vastauksissa täällä ei olla asioista perillä, kun rukouksessa ei anteeksiantoa ole kukaan siunaamassa. Hyvä on kumminkin rukoilla, sitä että Luoja johdattaa ihmistä tuntemaan Jumalan valtakuntaa ja pääset uskosta osalliseksi. Etsivä löytää, jos niin on Jumalan tahto. Netistä voit kuunnella esim. suviseurasaarnoja ja nettiseuroja. Googleen: Nettiseurat. Siunausta etsintään !

Miksi et kirjoita Raamatunmukaisesta toiminnasta, mitä tuo veeälhöpötys sinua hyödyttää sitten siellä lopputilillä !?

luuletko että Taivaan Jumalaa kiinnostaa lestalaisten omat opit, ihanko tosiaan niin kuvittelet!!?

Minusta se että pyydetään syntejä anteeksi ennen ehtoollista, ei eroaa siitä että pappi julistaa absoluution ehtoollisjumalanpalveluskaavassa, tai pidätkö tämäkin vääränä?

rauhansanalainen kirjoitti:

Minusta se että pyydetään syntejä anteeksi ennen ehtoollista, ei eroaa siitä että pappi julistaa absoluution ehtoollisjumalanpalveluskaavassa, tai pidätkö tämäkin vääränä?

Lue lisää

Jos pappi on oikean uskon omaava vanhoillislestadiolainen pappi, joka omistaa taivaan valtakunnan avaimen uskovaisena saarnata synnit anteeksi, niin silloin myös ehtoollissaarnan tai liturgian aikana julistettu synninpäästö on pätevä. Jos on taas uskosta osaton pappi eli pappi joka ei usko täysin Raamatun oppien mukaisesti, niin häneltä puuttuu taivaan valtakunnan avain, eikä hänen julistamansa synninpäästö tuo rauhaa sisimpään.

Ei auta myöskään jos piispa tai vaikkapa itse paavi saarnaa syntejä anteeksi, koska syntien anteeksiantamisen lahja ei ole virkaan tai asemaan sidottu. Kun Jumala laski Pyhän Henkensä maan päälle ihmisten keskuuteen ja antoi taivaan valtakunnan avaimen, niin hän ei rajannut syntienanteeksiantamisen oikeutta pelkästään oikean uskon omistaville papeille tai muille tärkeissä viroissa oleville, vaan jokaiselle ihmiselle, joka omistaa uskon lahjan.

Jos kaikki ihmiset, myös oikeasta uskosta osattomat papit ja piispat, voisivat julistaa synninpäästön toiselle ihmiselle, niin silloinhan syntejä saarnattaisiin anteeksi Pyhän Hengen yli ja Jumalan kolmiyhtenäisyydellä ei olisi merkitystä. Pyhä Henki on yksi osa Jumalasta ja sen avulla Jumala välittää tahtoaan ja anteeksiantamuksen evankeliumiaan oikein uskovien välityksellä - eli Jumala puhuu oikein uskovien ihmisten välityksellä. Ei niin, että ihminen joka ei itse ymmärrä Jumalan tahtoa oikein, voisi alkaa saarnaamaan syntejä anteeksi ilman, että anteeksi anto tulisi Jumalan Pyhä Hengen kautta.

Eli oikein uskovassa ihmisessä on osana Pyhä Henki ja näin Jumala antaa anteeksi uskovaisen ihmisen välityksellä. Jos on hengellinen ihminen, mutta ohittaa osan Uudessa Testamentissa olevista Jumalan sanan neuvoista liian vanhana hölynpölynä, niin valitettavasti ei ole oikein uskomassa. Tällaisen ihmisen antaessa synninpäästön puhuu ainoastaan ihminen ja Pyhä Henki puuttuu.

Nykyisin on niin vaikeaa noudattaa Raamatun sanaa. On vaikeaa sanoa, että avioliiton ulkopuolinen seksi tai homoseksuaaliset suhteet ovat Raamatun mukaan syntiä. On helpompaa unohtaa osa Raamatun neuvoista ja huudella "Halleluja, kaikki pelastuu jotka uskovat Jeesukseen" ja paukaista Raamatulla päähän. Jumalan armo ei tietenkään sulje ketään ihmistä ulkopuolelle ja kaikilla on mahdollisuus pelastua, mutta pelkkä usko Jeesuksen ei riitä, vaan Raamatussa kerrotaan selvästi, kuinka ihmisen tulee uskoa ja miten pääsee Jumalan armosta osalliseksi. Tämä ei ole kovaa saarnaa ja tuomitsemista vaan ilosanomaa siitä, että kaikki halukkaat voivat pelastua, jos uskovat niinkuin Raamattu opettaa ja jaksavat alati uskoa syntejään anteeksi. Meillä uskovaisilla ei tarvitse miettiä, kuka pelastuu ja kuka ei, vaan huolehtia, että itse jaksaisimme oman huonoutemme keskellä aina nöyrtyä uskomaan syntimme anteeksi, koska synnit vievät meitä etäämmälle Jumalasta ja Hänen tahdostaan.

Kysymykseni oli osoitettu nimimerkille "-yks lestadiolainen".

Homoseksuaaliset suhteet Jumalan sana tuomitsee Raamatussa muun muassa täällä:

Room 1:27 "samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti."


Ja avioliiton ulkopuolisen seksin ja pettämisen Jumalan sana tuomitsee muun muassa täällä:

Room 7:2 "Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista."
Room 7:3 "Sentähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee toiselle miehelle."

Yksikin rikos on aina liikaa, mutta täytyy muistaa että lasten seksuaalista väärinkäyttöä on tapahtunut ainoastaan muutamassa vanhoillislestadiolaisessa seurakunnassa ja se ei ole sen yleisempi vanhoillislestadiolaisten keskuudessa kuin muuallakaan. Myönnän, että nämä rikokset ovat järkyttäviä ja ovat olleet totaalisen väärin ja Jumalan sanan ja maallisen lain vastaista tekoja, joita ei ole käsitelty niinkuin Jumalan sana ja ajallinen laki vaativat. Jumalan sana nimittäin kehottaa kunnioittamaan maallista lakia uskon rinnalla ja sitä ei ole tässä tapahtunut.

Katuva saa Raamatun mukaan syntinsä toki anteeksi, mutta rikoksia ei hyvitetä pelkällä syntien anteeksiannolla vaan maallisen esivallan asettama rangaistus rikoksesta on myös suoritettava. Tässä tapauksessa katumus ei edes ole ollut oikeaa vaan kyseisten ihmisten sairas himo on ylittänyt täysin Jumalan tahdon ja he ovat jopa toistaneet tekojansa syntien anteeksiannon jälkeen. Tällaiset ihmiset elävät täydessä synnissä ja epäuskossa.

Luultavasti näiden pedofiilien tapaukset on sovittu pienessä piirissä muutaman ihmisen kesken ja niitä ei ole saatettu koko seurakunnan tietoon, koska ainakin omalla paikkakunnalla olisi nostettu rauhanyhdistyksellä sellainen rähinä, ettei tuollaiseen rikokseen syyllistynyt henkilö olisi enää voinut toimia puhujana ja olisi pakotettu myös maallisen esivallan eteen.

Vanhoillislestadiolaiset eivät ole pyhimyksiä vaan ihan tavallisia ihmisiä ja hekin sortuvat rikoksiin ja synteihin ja voivat yrittää peitellä rikoksia muiden ihmisten tavoin. Se ei ole hyväksyttävää ja on totaalisen väärin, mutta ihminen ei pääse rikoksia ja rikosten peittelyä pakoon viimeisellä tuomiolla, jos ne ovat jääneet sovittamatta ajallisen elämän aikana.

Niin vaikealta kuin se ihmismielellä ajatellen tuntuukin, myös pedofiileille, jotka kärsivät ajallisen rangaistuksen ja haluavat saada tällaisetkin rikokset anteeksi, hänelle on saarnattava synnit anteeksi, koska ihminen ei voi toimia tuomarina, kenellä on oikeus saada synnit anteeksi ja kenellä ei. Ainoastaan silloin voi kieltää syntien anteeksiannon, jos näkee ettei kyseinen ihminen ole katuvalla mielellä ja hän ei edes koe tehneensä syntiä, koska sillä mielellä vastaanotettu synninpäästö ei puhdista omaatuntoa.

Raamatussa sanotaan myös jossakin kohtaa (en löydä nyt äkkiseltään tätä kohtaa), että viimeisellä tuomiolla moni yllättyy, että on veljiä jotka eivät perikään taivaan valtakuntaa. Eli nämä henkilöt ovat nimellisesti eläneet Jumalan valtakunnan keskellä, mutta sydämen usko on puuttunut. Tällöin syntien anteeksi saarnaaminen on pudonnut kylmään maahan eikä ole kyseistä ihmistä koskettanut millään tavoin, koska hän on ns. "tapakristitty". Monet tapakristityt ovat myös lakihenkisiä ja heille on tärkeintä seurata toisten uskovaisten uskonkilvoitusta ja unohtaa samalla oma kilvoitus ja omakohtainen usko. Toisten uskolla ei kuitenkaan pelastu, vaan myös itsellä pitää olla omista synneistään tunto tallella ja halu uskoa ne anteeksi ja halu myös elää Jumalan tahdon mukaisesti.

Emme voi aina tietää saarnamiehienkään uskon tilaa, mutta voimme turvautua Taivaallisen Isään, että hän nokkii "mädät omenat" pois saarnaviroista ja auttaa meitä myös huomaamaan, kun jonkin puhujan saarnat muuttuvat niin, etteivät ne enää ole Raamatun mukaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Homoseksuaaliset suhteet Jumalan sana tuomitsee Raamatussa muun muassa täällä:

Room 1:27 "samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti."


Ja avioliiton ulkopuolisen seksin ja pettämisen Jumalan sana tuomitsee muun muassa täällä:

Room 7:2 "Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista."
Room 7:3 "Sentähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee toiselle miehelle."

Yksikin rikos on aina liikaa, mutta täytyy muistaa että lasten seksuaalista väärinkäyttöä on tapahtunut ainoastaan muutamassa vanhoillislestadiolaisessa seurakunnassa ja se ei ole sen yleisempi vanhoillislestadiolaisten keskuudessa kuin muuallakaan. Myönnän, että nämä rikokset ovat järkyttäviä ja ovat olleet totaalisen väärin ja Jumalan sanan ja maallisen lain vastaista tekoja, joita ei ole käsitelty niinkuin Jumalan sana ja ajallinen laki vaativat. Jumalan sana nimittäin kehottaa kunnioittamaan maallista lakia uskon rinnalla ja sitä ei ole tässä tapahtunut.

Katuva saa Raamatun mukaan syntinsä toki anteeksi, mutta rikoksia ei hyvitetä pelkällä syntien anteeksiannolla vaan maallisen esivallan asettama rangaistus rikoksesta on myös suoritettava. Tässä tapauksessa katumus ei edes ole ollut oikeaa vaan kyseisten ihmisten sairas himo on ylittänyt täysin Jumalan tahdon ja he ovat jopa toistaneet tekojansa syntien anteeksiannon jälkeen. Tällaiset ihmiset elävät täydessä synnissä ja epäuskossa.

Luultavasti näiden pedofiilien tapaukset on sovittu pienessä piirissä muutaman ihmisen kesken ja niitä ei ole saatettu koko seurakunnan tietoon, koska ainakin omalla paikkakunnalla olisi nostettu rauhanyhdistyksellä sellainen rähinä, ettei tuollaiseen rikokseen syyllistynyt henkilö olisi enää voinut toimia puhujana ja olisi pakotettu myös maallisen esivallan eteen.

Vanhoillislestadiolaiset eivät ole pyhimyksiä vaan ihan tavallisia ihmisiä ja hekin sortuvat rikoksiin ja synteihin ja voivat yrittää peitellä rikoksia muiden ihmisten tavoin. Se ei ole hyväksyttävää ja on totaalisen väärin, mutta ihminen ei pääse rikoksia ja rikosten peittelyä pakoon viimeisellä tuomiolla, jos ne ovat jääneet sovittamatta ajallisen elämän aikana.

Niin vaikealta kuin se ihmismielellä ajatellen tuntuukin, myös pedofiileille, jotka kärsivät ajallisen rangaistuksen ja haluavat saada tällaisetkin rikokset anteeksi, hänelle on saarnattava synnit anteeksi, koska ihminen ei voi toimia tuomarina, kenellä on oikeus saada synnit anteeksi ja kenellä ei. Ainoastaan silloin voi kieltää syntien anteeksiannon, jos näkee ettei kyseinen ihminen ole katuvalla mielellä ja hän ei edes koe tehneensä syntiä, koska sillä mielellä vastaanotettu synninpäästö ei puhdista omaatuntoa.

Raamatussa sanotaan myös jossakin kohtaa (en löydä nyt äkkiseltään tätä kohtaa), että viimeisellä tuomiolla moni yllättyy, että on veljiä jotka eivät perikään taivaan valtakuntaa. Eli nämä henkilöt ovat nimellisesti eläneet Jumalan valtakunnan keskellä, mutta sydämen usko on puuttunut. Tällöin syntien anteeksi saarnaaminen on pudonnut kylmään maahan eikä ole kyseistä ihmistä koskettanut millään tavoin, koska hän on ns. "tapakristitty". Monet tapakristityt ovat myös lakihenkisiä ja heille on tärkeintä seurata toisten uskovaisten uskonkilvoitusta ja unohtaa samalla oma kilvoitus ja omakohtainen usko. Toisten uskolla ei kuitenkaan pelastu, vaan myös itsellä pitää olla omista synneistään tunto tallella ja halu uskoa ne anteeksi ja halu myös elää Jumalan tahdon mukaisesti.

Emme voi aina tietää saarnamiehienkään uskon tilaa, mutta voimme turvautua Taivaallisen Isään, että hän nokkii "mädät omenat" pois saarnaviroista ja auttaa meitä myös huomaamaan, kun jonkin puhujan saarnat muuttuvat niin, etteivät ne enää ole Raamatun mukaisia.

Lue lisää

suuri osa itkästä sepustuksestasi on epäraamatullista potaskaa.

koko sivulla ei mainita sanaakaan uiudestisyntymästä vaan yhtämittaista jankutusta syntien anteeksiuskomisesta jollaisesta ei Raamattu tiedämitään !

Mikä teitä oikein vaivaa kertokaa!!

Anteeksi uteliaisuuttani, mutta mikä oli tämä muu porukka jonka saarnoja katsoit?

Ensinnäkin: Lapin Maria ei antanut Laestadiukselle syntejä anteeksi, vaan hän kertoi oman todistuksensa, kuinka sai syntinsä anteeksi ja se kosketti Laestadiusta ja avasti myös hänelle evankeliumin. Mitään synninpäästöä ei käytetty tuolloin Lapin Marian toimesta.

Toisena: Katolinen kirkko kylläkin opettaa, että jos on tehnyt raskaita syntejä, niin niistä kuuluu ripittäytyä ja saada synninpäästö ja lievissäkin synneissä tähän kehoitetaan, vaikka lievät synnit voi, niinkuin lestadiolaisittainkin, uskoa anteeksi Kristuksen sovitustyön tähden milloin ja missä vain (riittää, että ne tunnistaa ja tunnustaa Jumalalle) tai vaikkapa yleisestä saarnasta ilman rippiä, koska uskovainen ihminen on aina vanhurskas, ennen ja jälkeen ripinkin, näin vl-liike opettaa. Loppujenlopuksi katolinen ja lestadiolainen oppi on tässä kohtaa käytännön tasolla hyvinkin samankaltainen.

Sitten kysymys sinulle: Luuletko todellakin, että on olemassa mitään täysin Raamatun mukaista uskoa? Jos ottaisit ne vl-lasit pois silmiltä ja antaisit Jumalan sanan totuuden loistaa, niin näkisit, että vl-liike opettaa monessa kohtaa eri tavalla kuin Raamattu. Miksei vl-liikkeessä esimerkiksi opeteta, että ehtoollisessa voi saada synnit anteeksi, vaikka Jeesus niin sanoo aivan selvästi? Tai miksei siellä opeteta, että kasteessa voi saada synnit anteeksi, vaikka Ananias niin sanoi Paavalille aivan selvästi, samoin Pietari Helluntaina?

Jos kysymys olisi oikeassa olemisesta, niin kukaan ei pelastuisi, koska kukaan ei ole oikeassa. Jos olet syntinen, niin silloin et voi olla täysin oikeassa, koska olet epätäydellinen. Jos olisit rehellinen niin lukisit Laestadiuksen saarnoja nyt ja voisit itse todeta, ettei hän julista, niinkuin lestadiolaiset tänään julistavat. Raamattu opettaa, että Jumala pelastaa ihmisiä siitä huolimatta, että nämä eivät ole aina oikeassa. Teet kristinuskosta omavanhurskauden hengellisyyden tuolla oikeassa olemisellasi.

Kysymys oli Laestadiuksella parannuksen ja evankeliumin julistamisesta, ei mistään oikeassaolemisesta.

Ja mitä tulee siihen, että mihin tarvitsee muita kristittyjä, jos voi rukoilemalla saada synnit anteeksi? Miten kävi alkulestadiolaisuudessa ja miten käy nykyäänkin, kun joku uudestisyntyy yksinäisyydessä? Pyhä Henki johtaa seurakuntaan, vaikka ei se aina lestadiolainen seurakunta ole. Ei ole mitään yksinäistä kristittyä. Raamatussa on jatkuvasti kohtia, missä ihmiset rukoilevat Jumalalta syntejään anteeksi, jos se ei pitäisi paikkaansa, niin mikä sitten? Elävä usko ja kristinusko on niin paljon enemmän kuin vain jokin "synnit anteeksi ja tässä joukossa meidän on mukava talostella" -juttu, että on varmasti vaikea ymmärtää monia asioita, kun on oppinut tuohon. Itse tarvitsen ainakin toisia kristittyjä siihen, että joskus elämässä on vaikeaa ja tarvitsen tukea. Joskus en ole varma, mikä olisi oikein tehdä. Joskus tarvitsen ripittäytyä, vaikka voinkin tunnustaa kaiken Jumalalle, jotkut asiat vain ovat sellaisia, että niistä pääsee parhaiten yli ja voi parhaiten kokea Jumalan anteeksiantamuksen kun tunnustaa ne toiselle.

Miten Jeesus opettaa rukouksesta ja syntien anteeksisaamisesta siinä?

Markus 11:
24 Niinpä minä sanon teille: Mitä ikinä te rukouksessa pyydätte, uskokaa, että olette sen jo saaneet, ja se on teidän.
25 Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi kaikki mitä teillä on jotakuta vastaan. Silloin myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa teille rikkomuksenne anteeksi.

Eikö Jeesus tuossa sano, että mikä ikinä pyydätte, sen saatte jos uskotte sen saaneenne? Eikö silloin se toimi myös niin, että kun rukoilen Jeesukselta syntejäni anteeksi ja uskon Jeesuksen sovitustyön päälle, niin saan syntini anteeksi, aivan niinkuin Jeesus itse opetti aivan jatkuvasti evankeliumeissa: se joka uskoo, saa synnit anteeksi ja pelastuu. Eikö Jeesus myös itse sano, että kun sitten rukoilen, niin minun tulee antaa anteeksi sydämessäni lähimmäiselleni, niin myös taivaallinen Isä antaa minulle silloin anteeksi ne synnit, mitä olen tehnyt?

Tuolta voit itse lukea Laestadiuksen saarnoja, siellä on suunilleen kaikki hänen saarnansa:

http://laestadiustexter.se/

Lisään vielä: Katolinen kirkko ei opeta, että ihminen olisi välttämättä vanhurskas ennen rippiä ja sen jälkeen, jos on tehnyt raskaan synnin, mutta vl-liike opettaa näin.

Lisäksi oikeassaolemiseen vielä: Ei edes Daavid luullut olevansa oikeassa, vaan hän rukoili jatkuvasti, että Jumala opettaisi ja johdattaisi totuuteen. Tämä on kristityn oikea rukous ja asenne. Pyrkimys totuuteen, mutta ei mikään ylpeys siitä, kuinka oikeassa minä olen, tai että minä olen oikeassa ja siksi pelastun, kun taas nuo muut eivät siksi pelastu. Se on totta, että ihminen voi olla niin väärässä, ettei pelastu, mutta aina ei ole näin.

Aamen1245 kirjoitti:

Ensinnäkin: Lapin Maria ei antanut Laestadiukselle syntejä anteeksi, vaan hän kertoi oman todistuksensa, kuinka sai syntinsä anteeksi ja se kosketti Laestadiusta ja avasti myös hänelle evankeliumin. Mitään synninpäästöä ei käytetty tuolloin Lapin Marian toimesta.

Toisena: Katolinen kirkko kylläkin opettaa, että jos on tehnyt raskaita syntejä, niin niistä kuuluu ripittäytyä ja saada synninpäästö ja lievissäkin synneissä tähän kehoitetaan, vaikka lievät synnit voi, niinkuin lestadiolaisittainkin, uskoa anteeksi Kristuksen sovitustyön tähden milloin ja missä vain (riittää, että ne tunnistaa ja tunnustaa Jumalalle) tai vaikkapa yleisestä saarnasta ilman rippiä, koska uskovainen ihminen on aina vanhurskas, ennen ja jälkeen ripinkin, näin vl-liike opettaa. Loppujenlopuksi katolinen ja lestadiolainen oppi on tässä kohtaa käytännön tasolla hyvinkin samankaltainen.

Sitten kysymys sinulle: Luuletko todellakin, että on olemassa mitään täysin Raamatun mukaista uskoa? Jos ottaisit ne vl-lasit pois silmiltä ja antaisit Jumalan sanan totuuden loistaa, niin näkisit, että vl-liike opettaa monessa kohtaa eri tavalla kuin Raamattu. Miksei vl-liikkeessä esimerkiksi opeteta, että ehtoollisessa voi saada synnit anteeksi, vaikka Jeesus niin sanoo aivan selvästi? Tai miksei siellä opeteta, että kasteessa voi saada synnit anteeksi, vaikka Ananias niin sanoi Paavalille aivan selvästi, samoin Pietari Helluntaina?

Jos kysymys olisi oikeassa olemisesta, niin kukaan ei pelastuisi, koska kukaan ei ole oikeassa. Jos olet syntinen, niin silloin et voi olla täysin oikeassa, koska olet epätäydellinen. Jos olisit rehellinen niin lukisit Laestadiuksen saarnoja nyt ja voisit itse todeta, ettei hän julista, niinkuin lestadiolaiset tänään julistavat. Raamattu opettaa, että Jumala pelastaa ihmisiä siitä huolimatta, että nämä eivät ole aina oikeassa. Teet kristinuskosta omavanhurskauden hengellisyyden tuolla oikeassa olemisellasi.

Kysymys oli Laestadiuksella parannuksen ja evankeliumin julistamisesta, ei mistään oikeassaolemisesta.

Ja mitä tulee siihen, että mihin tarvitsee muita kristittyjä, jos voi rukoilemalla saada synnit anteeksi? Miten kävi alkulestadiolaisuudessa ja miten käy nykyäänkin, kun joku uudestisyntyy yksinäisyydessä? Pyhä Henki johtaa seurakuntaan, vaikka ei se aina lestadiolainen seurakunta ole. Ei ole mitään yksinäistä kristittyä. Raamatussa on jatkuvasti kohtia, missä ihmiset rukoilevat Jumalalta syntejään anteeksi, jos se ei pitäisi paikkaansa, niin mikä sitten? Elävä usko ja kristinusko on niin paljon enemmän kuin vain jokin "synnit anteeksi ja tässä joukossa meidän on mukava talostella" -juttu, että on varmasti vaikea ymmärtää monia asioita, kun on oppinut tuohon. Itse tarvitsen ainakin toisia kristittyjä siihen, että joskus elämässä on vaikeaa ja tarvitsen tukea. Joskus en ole varma, mikä olisi oikein tehdä. Joskus tarvitsen ripittäytyä, vaikka voinkin tunnustaa kaiken Jumalalle, jotkut asiat vain ovat sellaisia, että niistä pääsee parhaiten yli ja voi parhaiten kokea Jumalan anteeksiantamuksen kun tunnustaa ne toiselle.

Miten Jeesus opettaa rukouksesta ja syntien anteeksisaamisesta siinä?

Markus 11:
24 Niinpä minä sanon teille: Mitä ikinä te rukouksessa pyydätte, uskokaa, että olette sen jo saaneet, ja se on teidän.
25 Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi kaikki mitä teillä on jotakuta vastaan. Silloin myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa teille rikkomuksenne anteeksi.

Eikö Jeesus tuossa sano, että mikä ikinä pyydätte, sen saatte jos uskotte sen saaneenne? Eikö silloin se toimi myös niin, että kun rukoilen Jeesukselta syntejäni anteeksi ja uskon Jeesuksen sovitustyön päälle, niin saan syntini anteeksi, aivan niinkuin Jeesus itse opetti aivan jatkuvasti evankeliumeissa: se joka uskoo, saa synnit anteeksi ja pelastuu. Eikö Jeesus myös itse sano, että kun sitten rukoilen, niin minun tulee antaa anteeksi sydämessäni lähimmäiselleni, niin myös taivaallinen Isä antaa minulle silloin anteeksi ne synnit, mitä olen tehnyt?

Tuolta voit itse lukea Laestadiuksen saarnoja, siellä on suunilleen kaikki hänen saarnansa:

http://laestadiustexter.se/

Lue lisää

Vielä lisäkommentti:

Silloin kun Jumala itse Pyhän Hengen kautta vakuuttaa ihmiselle syntien anteeksiantamuksen, sillä ei ole mitään väliä onko ihminen rukouksessa vai saako synninpäästön joltakulta. Silloin kun sen tekee Jumala eikä ihminen, siinä ei jää mitään epäselvyyksiä, eikä siinä auta mikään sellainen järkeily, että "mutta eihän voi saada rauhaa jos ei kuule sitä toiselta". Kun kuulee Jumalalta, silloin se on paljon varmempi kuin mikään saatu synninpäästö. Tämä oli myös Laestadiuksen mielipide, BTW. Hän ei edes mielellään antanut synninpäästöjä, koska pelkäsi, että ihmisistä tulee armonvarkaita sitä kautta, koska paljon varmempi on se vakuutus, minkä ihminen saa Jumalalta, kuin toiselta ihmiseltä.

Tämä kokemus myös minulla on. Tämä kokemus oli myös vanhan testamentin profeetoilla sekä Aabrahamilla jne.

Aamen1245 kirjoitti:

Lisään vielä: Katolinen kirkko ei opeta, että ihminen olisi välttämättä vanhurskas ennen rippiä ja sen jälkeen, jos on tehnyt raskaan synnin, mutta vl-liike opettaa näin.

Lisäksi oikeassaolemiseen vielä: Ei edes Daavid luullut olevansa oikeassa, vaan hän rukoili jatkuvasti, että Jumala opettaisi ja johdattaisi totuuteen. Tämä on kristityn oikea rukous ja asenne. Pyrkimys totuuteen, mutta ei mikään ylpeys siitä, kuinka oikeassa minä olen, tai että minä olen oikeassa ja siksi pelastun, kun taas nuo muut eivät siksi pelastu. Se on totta, että ihminen voi olla niin väärässä, ettei pelastu, mutta aina ei ole näin.

Lue lisää

Tarkennus vielä tähän kommenttini:

"Lisään vielä: Katolinen kirkko ei opeta, että ihminen olisi välttämättä vanhurskas ennen rippiä ja sen jälkeen, jos on tehnyt raskaan synnin, mutta vl-liike opettaa näin."

Tarkalleenottaen katolinen kirkkokin opettaa, että ihminen itseasiassa on elävässä uskossa sekä ennen rippiä, että ripin jälkeen, mutta vain siinä tapauksessa, että tällä ihmisellä on nimenomaan ollut aikomus mennä ripittäytymään raskaista synneistä, koska silloin tällä ihmisellä on jo käytännössä oikea katumus, eikä Jumala kiellä armoaan siltä, joka Hänen luokseen tulee (Joh. 6:37). Mutta joka tapauksessa henkilön tulee ripittäytyä raskaista synneistä.

Näin se menee tarkalleen ;)