Miksei Lleksassa enää pääse pankkiin

Anonyymi

muuten kuin ajanvarauksella ja sekin tehtävä netissä ? Miten minun vanhat vanhempani enää hoitavat laskujen maksamisen ? Ja muutenkin kun pitäisi tulla taksilla pitkä matka keskustaan. Taksi maksaa 100 euroo ja lasku 10 euroo. Pankki siihen päälle ottaa palvelumaksua 10 euroo !

106 kommenttia

Äänestä

Vastaukset

  • Etkö sinä voi hoitaa iäkkäiden vanhempiesi niitä muutamaa laskua netissä, niitä, joita ei voi panna automaattiveloitukseen.

  • Pankki on palveluyritys. Kyllä sen pitää palvella. Kaikilla ei ole niin läheisiä, joilta voisi pyytää apua. Jos pyytää vaan miehen kadulta hoitamaan; voiko häneen luottaa. Kuka korvaa jos tämä aiheuttaa vahingon. Pankin pitää ajatella, että kaikki asiakkaat ovat tasa-arvoisia ja kaikilla samat kulut asian hoitamisesta. NOUSKAA YLÖS KOKO SUOMEN KANSA VASTUSTAMAAN PANKKIEN TOIMINTAA. ASIAKAS ON TÄRKEÄ PANKILLE.

    • "Kaikilla ei ole niin läheisiä, joilta voisi pyytää apua."

      Mitenkään vähättelemättä elämän ulkoreunalle joutuneen haasteita, onko verkkopankin käyttö tuollaisessa tilanteessa se hankalin paikka? Oman vaatimattoman elämänkokemukseni perusteella avuttomimpia ovat juuri ne, joille on apua saatavilla yllin kyllin.


    • Nykyelämän tahti on vähän semmosta, että jos joutuu/saa elää tarpeeksi vanhaksi. meistä kaikista tulee "elämän ulkoreunalle joutuneita".

      Toki toisilla em. kehityskulku on nopeampi kuin toisilla.


    • Ei kaikissa syrjäkylissä kuten Lieksassa ole kannattavaa pitää pankkikonttoria, kun siinä ihan vieressä Joensuussa on pankki. Pankki on liikelaitos, ei mikään hyväntekeväisyysyhdistys.


  • Asiakkaat eivät ole tasa-arvoisia missään esim. op-pankin järjestämä konsertti vaskiviikon aikaan pitää olla pankkikortti +asiakasomistaja pääsee ilmaiseksi muille 10 euroa. työttömällä ei ole mitään mahdollisuuksia tapahtumiin. jos olet perustoimeentulotuella voidaan vaikka irtisanoa asiakasomistajuus saa sieltä rahaakin takaisin köyhällä ei ole millä hankkia älylaitteita Kelan työttömyyslapun teen paperille kynäharjoituksella. pankkiasiointi maksaa paljon eipä perustoimeentulotuessa oteta huomioon 50 euroa saa olla tilillä korkeintaa. pienellä eläkkeellä ja työttömät ajetaan kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle digipalveluista. minun asiat hoitaa tulevaisuudessa edunvalvoja tai välitystili käyttöön olen kuusikymppinen piika läheisiä ei ole.

    • Mikäli tulkitsen oikein Sinun heikosti jäsenneltyä kirjettäsi: Koet siis epäoikeudenmukaiseksi, koska vain asiakasomistajat pääsevät vaskiviikon tapahtumiin "ilmaiseksi"?

      Lisäksi, olen ymmärtävinäni Sinun olleen asiakasomistaja, mutta saaneesi "statuksen" alennuksen. Et kerro syytä tähän?

      Älylaitteen omistaminen toki helpottaa esim. pankkiasioiden hoitamista (kuitenkin niitä täytyy myös osata käyttää). Mutta mahdottomaksi em. asioiden hoito ei ilman laitteita muodostune, kalliimmaksi toki.

      Kuitenkin pankissa voit saada itsellesi edullisen ns. palvelupaketin (laskun maksu, käteisen nosto).

      Mikäli jo viiden kympin säästötilin kate pienentää tukia.. Kannattaisiko rahat pitää jossain muualla?


    • Rimpsuiita ei osaa hoitaa pankkiasioitaa ei älypuhelinta, tietokonetta ei tajua pankkiasioista yhtää mitä työtön tekee konserteissa mene työpaikkaa hakemaa senkin rimpsuiita


  • Onhan kirjoitettu ettei köyhät pääse taivaaseen, eikä köyhät tarvitse kulttuuria, kuten konsertteja ja muita virikkeitä!

    • Ihminen isolla I kirjaimella on köyhäkin. Myös köyhä tahtoisi osallistua esim musiikin tarjontaan. Kirjastosta saa köyhä itselleen luettavaa ilmaiseksi hakea. Siellä ei tarvita paksua setelinippua,ei ees ohuempaa. Taidat olla ajatusmaailman katsemukselta köyhä kun tuollaista kirjoitat. Ihmiset ovat samanarvoisia,,,monet ovat köyhiä omasta syystä toiset taas tahtomattaan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ihminen isolla I kirjaimella on köyhäkin. Myös köyhä tahtoisi osallistua esim musiikin tarjontaan. Kirjastosta saa köyhä itselleen luettavaa ilmaiseksi hakea. Siellä ei tarvita paksua setelinippua,ei ees ohuempaa. Taidat olla ajatusmaailman katsemukselta köyhä kun tuollaista kirjoitat. Ihmiset ovat samanarvoisia,,,monet ovat köyhiä omasta syystä toiset taas tahtomattaan.

      Laittamattomasti (siis hyvin) vastattu!!

      Tosiaan; Mieluummin elän rahallisessa niukkuudessa, kuin henkisessä.


  • Miksi pankkiin pitäisi päästä. Minä olen käynyt pankissa eli Lieksan Osuuspankissa yhden kerran tällä vuosituhannella. Silloin kauan sitten vaihdoin euroja rupliksi Moskovan matkaa varten. Nykyään ei tarvitse enää vaihtaa niitäkään pankissa. Pankkikortit toimivat kaikkialla, myös automaateissa.

    • Ei tuolla Lieksan seudun syrjäkylissä ole mitään automaatteja

      T: Maalaispoika.


    • hullu_ukko kirjoitti:

      Ei tuolla Lieksan seudun syrjäkylissä ole mitään automaatteja

      T: Maalaispoika.

      Ei ole kyllä kauppojakaan johon rahansa laittaa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei ole kyllä kauppojakaan johon rahansa laittaa.

      No eipä ole ei:(


    • hullu_ukko kirjoitti:

      Ei tuolla Lieksan seudun syrjäkylissä ole mitään automaatteja

      T: Maalaispoika.

      Tarkoitin, että rahannostoautomaatteja on kaikissa Euroopan maiden kaupungeissa, ettei valuuttaa tarvitse enää pankeissa vaihtaa. Pankkikortit toimivat myös ulkomaiden kaupoissa.

      Kyllä minulle Lieksan pankkiautomaatit riittävät, ettei tarvitse niitä syrjäkyliltä lähteä etsimään. Samoin kauppoja on Lieksan keskustassa ihan tarpeeksi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tarkoitin, että rahannostoautomaatteja on kaikissa Euroopan maiden kaupungeissa, ettei valuuttaa tarvitse enää pankeissa vaihtaa. Pankkikortit toimivat myös ulkomaiden kaupoissa.

      Kyllä minulle Lieksan pankkiautomaatit riittävät, ettei tarvitse niitä syrjäkyliltä lähteä etsimään. Samoin kauppoja on Lieksan keskustassa ihan tarpeeksi.

      Minä puhuinkin Lieksan SYRJÄKYLISTÄ. Lieneekö Lieksan isolla kylällä niin paljon asuntoja, että kaikki syrjäkylien vanhukset voivat sinne muuttaa.

      Syrjäkylien vanhuksilla tilanne voi olka se, että isolle kylälle ei edes pääse kuin taksilla, lääkäri kun on peruuttanut ajokortin. Asuntoa ei pääkylältä kaikille riitä eikä omaa syrjäkylän taloa saa edes myytyä, jotta voisi maalikyliltä ostaa asuntoa. Siinäpä sitten elelet miten elelet.

      Kehitys menee tosiaan perse edellä puunlatvaa kohti mutta minkäs teet kun ne "Helsingin herrat" haluavat maaseudun tyhjentää.


    • hullu_ukko kirjoitti:

      Minä puhuinkin Lieksan SYRJÄKYLISTÄ. Lieneekö Lieksan isolla kylällä niin paljon asuntoja, että kaikki syrjäkylien vanhukset voivat sinne muuttaa.

      Syrjäkylien vanhuksilla tilanne voi olka se, että isolle kylälle ei edes pääse kuin taksilla, lääkäri kun on peruuttanut ajokortin. Asuntoa ei pääkylältä kaikille riitä eikä omaa syrjäkylän taloa saa edes myytyä, jotta voisi maalikyliltä ostaa asuntoa. Siinäpä sitten elelet miten elelet.

      Kehitys menee tosiaan perse edellä puunlatvaa kohti mutta minkäs teet kun ne "Helsingin herrat" haluavat maaseudun tyhjentää.

      Iäkkäät vanhukset pitää tietenkin saada pois syrjäkyliltä "ihmisten ilmoille" ja laitokiin. Miksi heidät on jätetty heitteille syrjäkylille? Kuka on heitteille jättämisestä vastuussa?


  • Siinä vaiheessa kun Suomi24:lle itkemisestä tehdään yhtä monta klikkausta vaativa temppu kuin laskun maksamisesta verkkopankissa, nämäkin ongelmat laskujen maksamisen vaikeudesta katoavat itsestään. Vaikeitahan ne eivät ole kumpikaan, mutta ainakin periaatekysymyksistä pääsee eroon.

    Asiaan. Anoppi rapiat 70 vee ilman koskaan mitään, toistan yhtään mitään, pankkiasioita hoitaneena leskeytyi tuossa viitisen vuotta sitten. Meinattiin jäädä edunvalvojaksi laskujen maksun suhteen, mutta lopulta ostimma hänelle ikioman älypuhelimen laskujen maksua varten. Kerran kun sen näytti ja kolme kertaa kertasi niin on siitä lähtien onnistunut ja pärjännyt siitä lähtien.

    Jotenka nämä aiheesta "miten minun vanhemmat (lisää tähän ikä) oikein pärjää" itkemiset kertoo enemmänkin siitä, että joko omien vanhempien älykkyyteen ei oikein luoteta, tai sitten pankkien palveluiden nettiin siirtymisestä huolehtiminen on enemmänkin tällainen periaatekysymys mihin omat tai keksityt vanhemmat otetaan vain keppihevoseksi.

  • Tuo on hyvä konsti! Pitää neuvoa anopille joka on 92 v. ja melkein sokea,,, eli jos kerran sen laskun maksun näyttää ja kolmesti kertaa niin se riittää!
    Minä luotan täysin hänen älykkyyteen, mutta onneksi omat vanhempani ovat jo kuolleet ettei niitä tarvitsisi ruveta opettamaan pankkivirkailjan hommiin!
    Mikä kumma se noita vanhuksia vaivaa kun eivät viitsi käyttää tietokoneita ja älypuhelimia laskujen maksussa, vaan ilkeävät vaatia pankkipalvelua!

    • Just joo. Ihanko vakavissasi väität, että sinun 92-vuotiaalle puolisokealle anopille pitäisi pankkikonttoreiden olla auki ma-pe 8-16?

      Pointtini oli siinä, että kun noita puolisokeita yli ysikymppisiä mutta silti omat pankkiasiansa hoitavia vanhuksia on väestöstä häviävän pieni osa, on pelkästään oikein, että konttoritkaan eivät ole enää auki niin kuin ennen vanhaan. Loput hanskaavat kyllä verkkopankin.

      Ihan mielenkiinnosta, onko puolisokealla anopillasi muuten millainen tarve jatkuville, lähes päivittäisille pankkipalveluille vielä noilla vuosilla? Voisin kuvitella että 92-vuotiaana olisi kuukauden aikaikkunassa useammin tarvetta käydä apteekissa kuin pankissa.


  • Ei siinä valitus auta. Nykyaikaa tämä on. Jos ikäihminen ei halua tai osaa/ kykene käyttämään verkkopankkeja ja nettiä, on hän muutenkin jo toisten avustuksen varassa. Pelkkä kylmänviileä järjestelykysymys se on. Edunvalvontaan, holhoukseen tai muuhun sopivaan jos ei ole sukulaisia tai jälkikasvua auttamassa. Aika usealla, ellei suurimmalla osalla on, eli turhaa urputusta taas tästäkin asiasta tällä palstalla. Jos on kerran kovaa ja vaikeaa, pitää laittaa vastaan kovaa ja vaikeaa. Niin yksinkertaista se on.

  • Toivottavasti sinäkin joudut joskus tuohon tilanteeseen kunahn et enää itse kykene hoitamaan asioitasi,,,ei siinä sitten urputus auta!

    • Joudun tuohon tilanteeseen, kun pääsen loppusijoituspaikalle Mähkön hautausmaalle. Silloin minulla ei ole enää pankissa hoidettavia asioita.


  • Minä ostin ensimmäisen tietokoneeni (Acer) ja tulostimen vuonna 1990 50-vuotiaana. Niiden hinta oli silloin yhteensä 15 000 markkaa. Seuravana vuonna sain myös pankkiyhteyden Solo Yhdyspankkiin ISDN langallisen puhelinliittymän kautta. Pankkitiedot kulkivat siis puhelinlankoja pitkin. Laskut oli helppo maksaa silloinkin verkkopankissa.

    Yhteysmuodot ovat kehittyneet 30 vuodessa. On perin ihmeellistä, että on vielä joku, joka ei hoida vieläkään pankkiasioitaan kotoa käsin. Se on ollut jo mahdollista Suomessa melkein 30 vuotta! Nyt olen yli kahdeksankymppinen mies eikä minun tarvitse edelleenkään käydä pankeissa. Nyt kannettavat tietokoneet ja yhteydet ovat halpoja, joten siitäkään ei voi olla kyse näiden muutamien kohdalla.

    • Minäkin ihmettelen valituksia pankkiin pääsyn vaikeudesta ja pankin tungoksesta. Minun kotipankissani ei ole koskaan tungosta ja se on avoinna 24 tuntia viikon jokaisena päivänä. Yhteydet toimivat hyvin myös matkoilla ja kesämökillä jos pankkiin sattuu silloin olemaan asiaa.


  • Missä nämä nyt iäkkäät vanhukset olivat 30 vuotta sitten, kun pankkeihin alkoi päästä kotoa käsin? Jos taloudessa oli lankapuhelin, sen rinnalle voitiin liittää kotitietokone. Eivät he silloin voineet olla vielä iäkkäitä ja olisivat voineet alkaa hyödyntää pankkien verkkopalveluja. Miksi he alkavat vasta nyt heräillä? Vai alkavatko sittenkään, kun pitää mennä vielä pankkeihin jonottamaan! Uskon, että kaikki on tämän jonottajan omaa syytä ja saamattomuutta.

    • He olivat siihen aikaan lamasuomen työttömiä joilla ei ollut varaa siihen aikaan verrattain kalliiseen tietotekniikkaan.

      30-vuotta sitten tietokone maksoi moninverroin sen mitä nykyajan läppärit. Myös modeemiyhteydet olivat paljon kalliimpia ja minuuttiveloitteisia joihin ei työttömillä ollut varaa.

      Se on totta ettei ikäätynyt väestö ole sen kykenemättömämpi oppimaan nykyajan tietotekniikkaa. Kyllähän sitä osaavat jo seitsemän vuotiaat lapsetkin käyttää.

      Voisihan sitä, jos vain jälkeläisiä on siunaantunut oma lapsi ostaa vanhemmalleen älylaitteen pankkiasiointia varten mikäli iäkkäön vanhenmman pieni eläke ei siihen riitä. Se ei ole lainkaan kohtuuton vastapalvelus siitä miten omat vanhemmat ovat lastaan elämän alkuun auttaneet.


  • Mikään laki ei määrää, että ihmisellä pitäisi olla puhelin tai tietokone. Ne ovat kalliitakin monelle. Pankkien pitäisi olla palvelulaitoksia, jossa voi asioida suoraan konttorissa. Pankit toimivat nyt perustuslain vastaisesti, sillä ihmisten yhdenvaertaisuus ei toteudu. Kuka patistaisi pankit noudattamaan Suomen perustuslakia.

    • Perustuslaki ei kiellä ottamasta käyttöön nykyaikaisia laitteita eikä kiellä pysymästä maailman kehityksessä mukana. Laitteet helpottavat asioiden hoitamista. Esimerkiksi kouluissa on liitutaulut kadonneet jo kauan sitten. Ne korvattiin tietokonevetoisilla, nykyaikaisilla älytauluilla.

      Miksi pankkien pitäisi jättäytyä ulos kehityksestä? Pankkikirja-aika on jo historiaa eikä sen aikaisiin toimiin enää koskaan tulla palaamaan. Vastaan pullikoinnista ei ole mitää hyötyä. Maailma kehityy ja meidän on kehityttävä sen mukana.


  • Olen samaa mieltä! Ei nämä nykyajan vanhukset ole piitanneet ja kiinnostuneet tietokoneista, niinkuin nykypennut jotka ovat räplänneet tietokoneita siitä lähtien kun ovat tuolille päässeet!
    Minusta on ihan typerää syyllistää vanhempaa sukupolvea tuosta!
    Ihan sama jos nykysukupolvea syyllistää että ette osaa thedä kenties samoja asioita joita enenvanhaan tehtiin, vaan olette peukalo keskellä kämmentä monissa asioissa!

    • On huolestuttavaa, etteivät nykyajan vanhukset tai heidän läheisensä ole huomanneet pankkipalvelujen alasajoa hyvissä ajoin, ja alkaneet valmistautua tilanteeseen jo silloin, kun olivat vielä edes auttavasti avoimia uusien toimintatapojen opettelulle. Eivät pankkikonttorit ole tästä maasta ihan yhdessä yössä kuitenkaan kadonneet.


  • Toivottavasti edes jonkun kansanryhmän pankkipalvelut ja Kela Gold kortit pelittää vaikka tulkkien välityksellä etteivät ihan rahatta jää, mummoista ei niin väliä!

  • Pankkiasioiden hoitaminen voi olla ylivoimaisen hankalaa vanhalle ihmiselle, jos konttorit ovat kaukana eikä sähköisten palvelujen käyttäminen ole mahdollista. Myös terveydentila voi olla esteenä.

    Heitä varten on edunvalvontavaltuutus. Sellainen pitäisi olla jokaisella 18 vuotta täyttäneellä, täysivaltaisella henkilöllä. Ei kukaan voi koskaan tietää, mitä meille itse kullekin voi tapahtua.

    Jos ihmiselle puhkeaa esimerkiksi muistisairaus, viimeistään diagnoosin saatuaan hänen pitäisi kiireesti tehdä edunvalvontavaltuutus.
    Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, kun maistraatti on sen vahvistanut. Valtuutettu hoitaa vanhuksen tai muistisairaan pankkiasiat ja mahdollisesti muitakin asioita.

    Turhaa ja tarpeetonta on puhua, ettei pankkiin pääse Lieksassa tai muuallakaan. Tai, että vanhukset on unohdettu. Ei pankkiin tarvitsekaan mennä, kun asiat voi hoitaa nykyaikaisilla tavoilla.

  • Aika ikäviä uutisia on noista edunvalvojista? Vievät vanhusten rahat ja etenkin muistisairaitten vahusten! Sitten jos on kotona rahaa, niin tilee kaikenmaailman hiipareita kuten vesimittarinlukijaa, valepoliisia ja pitsiliinakauppias ryhmää varkaisiin! Pahimmassa tapauksessa pahoinpitelevät ta jopa tappavat!
    Ei ole hyvä jos pääsee harvoin pankkin rahan hakuun ja säilyttää rahoja kotona!
    Parasta olisi olla joka vanhuksella pistooli jolla pasauttaa suolille kotiin tunkevia pauppiaita ja muita huijareita!

    • Mainitsemasi ikävät uutiset ole keksinyt omasta päästäni. Edunvalvoja on hoitanut laitoksessa asuvan vaimoni muistisairaan siskon raha-asioita jo kymmenen vuotta eikä mitään mainitsemaasi rikollista toimintaa ole sattunut.

      Rahaa ei säilytetä kotona, olipa vanhuksella edunvalvojaa tai ei. Pankit ovat sitä varten. Kirjoittajan kannattaa lukea, mitä sana edunvalvoja tarkoittaa. Omat oletukset ovat usein vääriä!

      Muistisairaan paikka on hoitolaitoksessa - ei missään tapauksessa kotonaan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mainitsemasi ikävät uutiset ole keksinyt omasta päästäni. Edunvalvoja on hoitanut laitoksessa asuvan vaimoni muistisairaan siskon raha-asioita jo kymmenen vuotta eikä mitään mainitsemaasi rikollista toimintaa ole sattunut.

      Rahaa ei säilytetä kotona, olipa vanhuksella edunvalvojaa tai ei. Pankit ovat sitä varten. Kirjoittajan kannattaa lukea, mitä sana edunvalvoja tarkoittaa. Omat oletukset ovat usein vääriä!

      Muistisairaan paikka on hoitolaitoksessa - ei missään tapauksessa kotonaan.

      Varmaan on muistisairaan paikka laitoksessa, mutta tarkoitan niitä vanhuksia jotka vielä pärjää kotonaan mutta eivät pääse asioilleen kun ei ole autokyytiä, tai eivät kalleuden vuoksi voi käyttää taksikyytiä! On myös niin että pienläkelläiset joutuu jo muutenkin tinkimään lääkkeistä tai ruuasta, ja monella vanhuksella vaikka rahaa onkin, niin ne eivät sitä käytä periaatteella kaikki pitää säästää kun elettiin sitä köyhästi ennenkin! Sitten kuoleman jälkeen saattaa se rahajemma jostain löytyä! Varmaan nuo lehdet sitten valehtelee jutuissaan katalista edunvalvojista jotka ovat vanhuksen rahat puhaltaneet vaikka vanhus on heihin luottanutkin!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mainitsemasi ikävät uutiset ole keksinyt omasta päästäni. Edunvalvoja on hoitanut laitoksessa asuvan vaimoni muistisairaan siskon raha-asioita jo kymmenen vuotta eikä mitään mainitsemaasi rikollista toimintaa ole sattunut.

      Rahaa ei säilytetä kotona, olipa vanhuksella edunvalvojaa tai ei. Pankit ovat sitä varten. Kirjoittajan kannattaa lukea, mitä sana edunvalvoja tarkoittaa. Omat oletukset ovat usein vääriä!

      Muistisairaan paikka on hoitolaitoksessa - ei missään tapauksessa kotonaan.

      Minunkin eräällä läheisellä on edunvalvoja. Mainitsen vain sen seikan, että omaiset saavat kuukausittain kirjeenä pankilta tiliotteen, jossa näkyy kuinka edunvalvoja on valvottavan tiliä käyttänyt. Otteesta näky tilille tulleet eläkkeet ja tililtä suoritetut ostot, kuten lääkkeet, hoitomaksut jne. Väärinkäytökset näkyisivät heti, koska rahaliikenne on melko vähäistä ja kuukausittain lähes saman suuruista.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Minunkin eräällä läheisellä on edunvalvoja. Mainitsen vain sen seikan, että omaiset saavat kuukausittain kirjeenä pankilta tiliotteen, jossa näkyy kuinka edunvalvoja on valvottavan tiliä käyttänyt. Otteesta näky tilille tulleet eläkkeet ja tililtä suoritetut ostot, kuten lääkkeet, hoitomaksut jne. Väärinkäytökset näkyisivät heti, koska rahaliikenne on melko vähäistä ja kuukausittain lähes saman suuruista.

      Entäs jos ei ole enää omaisia?


    • Tuo oli vapauttava tieto, että edunvalvonta toimii . Pidän ulkopuolista parempana kuin ainoaa sukulaistani.


  • Joku kommentoi tuolla aikaisemmin, että pankit rikkovat perustuslakia ja yhdenvertaisuusperiaatetta. Ei tuota lainkohtaa voi tulkita noin. Jos se tulkittaisiin noin, niin perustuslakia rikotaan silloin vähän joka puolella. Ei kaikista ole autoakaan ajamaan, ei toteudu yhdenvertaisuus siinä. He käyttävät taxia, sukulaisten kyytiä tai julkisia kulkuvälineitä. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta käyttää tarjolla olevaa palvelua. Ei sitä, että erityisryhmille olisi tiettyä velvoitetta järjestää erityispalvelua. Heillä, eli vanhuksillakin, on se yhdenvertaisuus käyttää nykykäytännön kaltaisia palveluja. Jos ei onnistu, avustajaksi sellainen, joka pystyy tietokonetta ”ajamaan”. Lain tarkoittama yhdenvertaisuus toteutuu näin. Ei tarkoitus ole ketään heitteille jättää. Ikäviä yksittäistapauksia tietenkin joskus löytyy muiltakin elämän sektoreilta, mutta se on taas sitten eri juttu.

    En ole lainoppinut, mutta näin asian tulkitsen ihan perusjärjellä. Ja jos oikein paljon tuo ahdistaa, niin tehkää kansalaisaloite asiasta, siihenkin on yhdenvertainen mahdollisuus. Testatkaa miten nopeasti 50 000 allekirjoittajaa löytyy. Vai lieneekö tuota jo yritetty joskus.

  • Eivät kaikki lieksalaiset elä kevätniemeläisittäin. Muistan kun pankkikortit alkoivat yleistyä, eräskin kevätniemeläinen uhosi, ettei hanki ikinä pankkikorttia. Kun älypuhelimet alkoivat yleistyä, sama kevätniemeläinen sanoi, ettei hän ikinä sellaista tarvitse. Tietokonetta hänellä ei ole ja tuskin tuleekaan. Eikä ole vielä älypuhelintakaan. Pankkikortti pit lopulta kuitenkin hankkia.

    Tällaisia vastarannan kiiskejä vielä löytyy Lieksasta. Ilmeisesti sahan työläisissä on ollut vallalla tällainen takapajuisuus, jota on vaikea ymmärtää. Kodin siivous on hevosen hommia, johon miehet eivät osallistu. Ei myöskään ruuan laittoon. Sekin on vain naisten työtä Kevätniemessä. Miehet tekevät vain miesten töitä, joita näyttää olevan päivittäinen huoltoasemilla istuminen.

  • Perustuslain mukaan on vain oppivelvollisuus ja asevelvollisuus. Ne ovat ilmaisia. Laki ei määrää, että pitää olla puhelin tai tietokone. Jos ihminen velvoitettaisiin hankkimaan, ne pitäisi olla ilmaisia, niinkuin muutkin velvoitteet. Ihmisten tasa-arvoisuus on tärkeää. Pitää olla yhtä helppoa asioida pankissa ilman kortteja kuin ne jotka voivat hoitaa asiansa kotona koneellisesti.

    • Elä nyt jaksa. Ei kukaan ole velvoittanut ketään hankkimaan mitään älyvehkeitä, sillä ei omia raha-asioitaan ole mikään velvollisuus hoitaa. Ei rahaa ole velvollisuus käyttää mihinkään, eikä ymmärtääkseni pankkitiliäkään ole mikään velvollisuus omistaa.

      Jos meinasit pankkiasiasi hoitaa ilman tietotekniikkaa esimerkiksi Osuuspankin Lieksan konttorissa, valittavanasi on maanantai, keskiviikko tai perjantai klo 10-16 ja muina aikoina sopimuksen mukaan. Jos aloituksen mukaan ei pääse oman pankin (minkä?) konttoriin kuin netissä ajan varaamalla, tuo mainitsemani pankki varmasti ottaa sinut ilomielin asiakkaakseen.

      Mikä teitä tässä nyt ihan aikuisten oikeasti itkettää?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Elä nyt jaksa. Ei kukaan ole velvoittanut ketään hankkimaan mitään älyvehkeitä, sillä ei omia raha-asioitaan ole mikään velvollisuus hoitaa. Ei rahaa ole velvollisuus käyttää mihinkään, eikä ymmärtääkseni pankkitiliäkään ole mikään velvollisuus omistaa.

      Jos meinasit pankkiasiasi hoitaa ilman tietotekniikkaa esimerkiksi Osuuspankin Lieksan konttorissa, valittavanasi on maanantai, keskiviikko tai perjantai klo 10-16 ja muina aikoina sopimuksen mukaan. Jos aloituksen mukaan ei pääse oman pankin (minkä?) konttoriin kuin netissä ajan varaamalla, tuo mainitsemani pankki varmasti ottaa sinut ilomielin asiakkaakseen.

      Mikä teitä tässä nyt ihan aikuisten oikeasti itkettää?

      Pankit ovat liikelaitoksia, kuten jossakin viestissä jo mainittiin. Ne eivät harrasta hyväntekeväisyyttä sen enempää kuin muutkaan liikelaitokset. Laitosten palvelut ovat maksullisia.

      Tuskin mistään muualta saa enää ilmaista palvelua kuin kirjastosta. Kunnat ja valtio rahoittavat yleisten kirjastojen palvelut yhdessä. Pankkeja eivät.

      Suomen ensimmäinen pankki on perustettu jo vuonna 1811. Pankkitoiminta kehittyy samaa tahtia kuin muidenkin laitosten toiminta Suomessa ja ulkomailla. Jos joku tippuu kehityksen kelkasta, se on hänen oma syynsä.


  • Totuus pankeista on törkeyttä näköjään!

  • Parasta olisi että palkansaajat ajettaisiin pois pankeista ja esimerkiksi laskuja voisi maksaa kauppojen kassalla, ja samalla nostaa vaikka eläkkeen! Työpaikoilla voisi siirtyä tilipussi menetelmään niinkuin ennenmuinoin! Pankit voisi keskittyä lopullisesti sijoitushommiin kun ei olsi palkansaajat ja eläkelläiset riesana! Palvelut huononee kokoajan, ja postinkin kulku viivästyy jokavuosi myöhemmäksi! Itse olen lopettanut jo kaikki lehtitilaukset säästösyistä niin ei pankki ja posti rasitu!

    • No verkkopankin kautta minäkin palkansaajana vähistäni sijoittelen. Ihan normaalia pankin palvelua sekin.


  • Minun tuttavapiirissä monta lähes ysikymppistä. He osaavat ihan hyvin käyttää verkkopankkitunnuksia ja korttia. Käteisenkin osaavat viedä tilille sen Tokmannin panoautomaatin kautta. Jos on niin köyhä, ettei jaksa ostaa tietotekniikkaa sen vertaa kotiinsa, jotta voi verkkopankkia käyttää, niin ei sitten tarvitse sitä tiliäkään. Mitä sitä rahaton tilillä tekee.

    • Heti pääsen "tiskille" tällä koneellani. Ei tarvitse jonottaa ja lähteä minnekään. Mukava Chat-täillä pankin henkilön kanssa kun sen voi kuvitella mieleisekseen.


    • ....Minun tuttavapiirissä monta lähes ysikymppistä. He osaavat ihan hyvin käyttää verkkopankkitunnuksia ja korttia......

      Eikä ole, valehtelet !


    • Anonyymi kirjoitti:

      ....Minun tuttavapiirissä monta lähes ysikymppistä. He osaavat ihan hyvin käyttää verkkopankkitunnuksia ja korttia......

      Eikä ole, valehtelet !

      ....Eikä ole, valehtelet !......

      Ei ole tapanani valehdella. Usko sinä mitä uskot, mutta Lieksassa on yllättävän paljon viriiliä vanhempaakin väestöä. Jos koko Suomeen verrataan esim. eläkeläisten määrää, niin Lieksan väestörakenteesta alkaa noin kolmannes olla eläkeläisiä. Koko maan prosentuaalinen osuus lienee jossakin alta kaksikymmentä. Ehkä noin 19 %.

      Lisäksi totean, että mainitsemani tuttavat ovat pääsääntöisesti viettäneet hyvää elämää. Juopottelematta ja tupakoimatta, silti rikkaan ja hyvän elämän eläneitä he ovat. Heillä on myös keskimääräistä korkeampi koulutus, joka sekin on jogurtin tavoin jossakin tutkimuksissa ihan mainostamatta pitkän iän salaisuus.
      Itse olen vasta alta setienkymppinen, ja en edellisten ryhmään toki kuulu moninkaan eri tavoin. Sikari ja viski joskus maistuvat. Pukin partakin minulla on.

      Anteeksi, että vastaukseni on näin hieman myöhässä. Meni päivä muuta touhutessa.


  • Onneksi nuo vanhuksetkin vaihtuu ja kohta ei ole enää sellaisia jotka ei ymmärrä hankkia tietokonetta pankkiasioita varten!
    Seuraava sukupolvi näpyttelee pankkiasiat selviksi kadulla kävellessään älypuhelimella!
    Sitten pankit voi olla maanataisin kello 10:00 - 10:15 avoinna, muina päivinä suljettu! Laina-asiat voi hoitaa Ruotsin ja Norjan pankkien kanssa netin kautta, sieltä saa lainaa paremmilla ehdoilla kuin suomesta! Maailma muuttuu ja pankkiasioiden hoito helpottuu, ekä kenenkään hermot enää rasitu!

    • Näinhän siinä tulee käymään, sillä poikkeuksella että pankit eivät ole "auki" edes tuolloin kertomasi vartin mittaisen ajan. Mainitsemallasi "seuraavalla sukupolvella" on tiettävästi monellakin jo lapsenlapsia.

      Niinkin scifiltä kun se tuntuu, ostin juuri viime viikolla älypuhelimella saksalaiselta välittäjältä vähän rahastoa samalla kun istuksin duunista tupakkatauolla. Matkapuhelimen tuijottaminen kadulla kävellessä kun ei ole ihan riskitöntä.


  • Älypuhelimella voi pankkiasiat hoitaa todella helposti ja nopeasti, olipa Lieksassa tai vaikkapa ulkomailla.

    Puhelimella voi tehdä myös tarvittavat tilaukset verkkokaupoista kotimaasta tai ulkomailta. Vaatteita saa esimerkiksi Saksasta paljon halvemmalla kuin Suomesta, saatikka Lieksasta.

    Jokin aika sitten tilasin messinkisiä pöytä- ja kattovalaisimia Puolasta. Venäjältä olen tilannut nuotteja. Ne saa helposti suoraan sähköpostiin kopioitaviksi.

    Kirjoja tilaan jatkuvasti netistä, koska Lieksassa ei ole edes kirjakauppaa.

  • Suomessa on perustuslain mukaan vain oppivelvollisuus ja asevelvollisuus, ei velvollisuutta ostaa puhelinta tai tietokonetta. Jos tähän pakotettaisiin, niiden pitäisi olla ilmaisia kaikille. Monella ei ole näitä kumpaakaan. Silloin on ainut tapa hoitaa raha-asiat pankissa sen auki ollessa. Jos nämä yhteiskunnan varoin hankittaisiin kaikille, pitäisi oppivelvollisuuslakiin tehdä vielä muutos. Se tarkoittaisi sitä, että järjestettäisiin kaikille pakollisia kursseja laitteen käyttöön. Monilla ei ole omaisia tai tuttavia apuna. Varsinkin haja-asutusalueilla pitäisi kustantaa monien taksimatkat koulutuskeskuksiin. Miltä tämä tuntuu ja mitä se maksaisi yhteiskunnalle?

    • Eikö tuohon jo kerran vastattu?


    • "Se tarkoittaisi sitä, että järjestettäisiin kaikille pakollisia kursseja laitteen käyttöön."

      Mikäli oppivelvollisuuden tuottamasta lukutaidosta on kirjoitustaitosi lisäksi vielä mitään jäljellä, kannattaa tutustua laitteiden ja verkkopankkiohjelmistojen käyttöohjeisiin. Ne on oikeasti ihan hyvät, ja vielä suomeksi.


    • Kävitkö kansalaisopistossa Suomi24:lle avautumisen kurssin vapaaehtoisesti vai pakotettuna?


  • En ole puhunut itsestäni, vaan niiden puolesta joilla ei ole puhelinta tai tietokonetta. Eivät he niitä ostakaan, kun nykyisellään eivät tarvitse niitä, kun voivat asioida sadan kilometrin päässä pankissa pari kertaa vuodessa. Mikään laki ei määrää niitä hankkimaan. Jos heidät pakotetaan niitä käyttämään, pitää yhteiskunnan ne hankkia heille. Jos he eivät ole aikaisemmin käyttäneet puhelinta tai tietokonetta, on heille mahdotonta yksinään oppia niitä käyttämään. Monella ei ole sukulaisia tai naapureita lähialueella, jotka voisivat heitä avustaa. Jos pyytää aivan tuntemattoman henkilön avustamaan pankkiasioissa, voi tapahtua niin että pankkitili on tyhjä. Kuka siitä sitten vastaa? Pankin täytyy olla auki heille, että itse voivat hoitaa asiansa.

  • Sama asia jos kaikki Suomalaiset pakotettaisiin ostamaan 2000 euron auto, ja pakotettaisiin käyttämään sitä vaikka ei haluasikkaan, eikös puhelin ja tietokeone maksa tuotaluokkaa!

    • Tietokeone maksaa 100 - 200 euroa ja älykäs puhelin noin 100 euroa. Minun tietokeone maksoi 290 euroa ohjelmineen. On hyvä tietokeone.


  • Jos aloittajalla on tietokone jolla hän kirjoittaa palstalle miksi ei pääse pankkiin, eikö sillä samalla koneella voi maksaa myös vanhempiensa laskut?

    • Jos kaikki vanhukset eivät halua jälkeläisten,perillisten saavan tietää heidän tilitietojaan,saldojaan. Siks eivät hommaa verkkopankki tunnuksia. Joku epärehellinen lapsukainen vois "lainata" vanhemmiltaan rahaa kun olis vanhempien verkkotunnukset tiedossa,käytössä just laskujen maksuun. Korkeintaan et vanhemmat olis aina laskujen maksussa mukana et näkisivät laskujen maksun tapahtuvan . Itse pitäisivät avainlukulistan itsellään ja tietyssä piilossa ettei jälkeläiset tietäis piilopaikkaa. On tuttavissa just sitä et vanhemmilla on kyllä verkkotunnukset ja lapset sit käyvät vaan maksamassa vanhempien laskut. Jotkut ovat sinisilmäisesti luottaneet jälkipolveensa ja antaneet heidän haltuun tunnukset ja sit yllätyksenää onkin laskujen maksun aikaan ettei katetta olekkaan. Serkkuni esim juuri maksaa vanhempiensa laskut omalla koneella mutta vanhemmat itse säilyttävät tunnukset itsellään tietyssä paikassa. Minulla oli vanhempien kanssa kyllä luottamuksellinen suhde et minulla oli heidän tunnukset ja maksoin koneellani heidän laskut( menin vanhempien kotiin maksamaan et näkivät kokoajan mitä tapahtuu),,kävin nostamassa heille rahaa ja koneelta sit näytin saldo tiedot. Aina sanoivat et anna olla,,,luotan kyllä et asiat on oikein. Ja niin olivat. Itse pärjään omillani,en tarvinnu vanhempieni rahoja. Kun vanhukset käyttäisivätkin elämänsä aikana hankkimansa rahat,,,arkku ja hautajaisrahat kun vaan jemmaavat. Itselläni on et lapseni saa käyttää pankkikorttejani(salasanat tiedossa) jos sellanen tilanne tulee etten itse pysty asioita hoitamaan. Luottamus pelaa,pelas kaikilla tahoilla perheessäni,vanhempien ja lapseni piirissä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Jos kaikki vanhukset eivät halua jälkeläisten,perillisten saavan tietää heidän tilitietojaan,saldojaan. Siks eivät hommaa verkkopankki tunnuksia. Joku epärehellinen lapsukainen vois "lainata" vanhemmiltaan rahaa kun olis vanhempien verkkotunnukset tiedossa,käytössä just laskujen maksuun. Korkeintaan et vanhemmat olis aina laskujen maksussa mukana et näkisivät laskujen maksun tapahtuvan . Itse pitäisivät avainlukulistan itsellään ja tietyssä piilossa ettei jälkeläiset tietäis piilopaikkaa. On tuttavissa just sitä et vanhemmilla on kyllä verkkotunnukset ja lapset sit käyvät vaan maksamassa vanhempien laskut. Jotkut ovat sinisilmäisesti luottaneet jälkipolveensa ja antaneet heidän haltuun tunnukset ja sit yllätyksenää onkin laskujen maksun aikaan ettei katetta olekkaan. Serkkuni esim juuri maksaa vanhempiensa laskut omalla koneella mutta vanhemmat itse säilyttävät tunnukset itsellään tietyssä paikassa. Minulla oli vanhempien kanssa kyllä luottamuksellinen suhde et minulla oli heidän tunnukset ja maksoin koneellani heidän laskut( menin vanhempien kotiin maksamaan et näkivät kokoajan mitä tapahtuu),,kävin nostamassa heille rahaa ja koneelta sit näytin saldo tiedot. Aina sanoivat et anna olla,,,luotan kyllä et asiat on oikein. Ja niin olivat. Itse pärjään omillani,en tarvinnu vanhempieni rahoja. Kun vanhukset käyttäisivätkin elämänsä aikana hankkimansa rahat,,,arkku ja hautajaisrahat kun vaan jemmaavat. Itselläni on et lapseni saa käyttää pankkikorttejani(salasanat tiedossa) jos sellanen tilanne tulee etten itse pysty asioita hoitamaan. Luottamus pelaa,pelas kaikilla tahoilla perheessäni,vanhempien ja lapseni piirissä.

      Tämä on totta kyllä. Se onkin kurjempi juttu sitten jos ei voi luottaa omien jälkeläistensä rehellisyyteen.


  • Entäs jos vanhuksella ei ole lapsia jotka maksaisi vanhuksen puolesta laskut? Kukas sitten? Tietokone ja puhelin itsekseen!

  • Ainoa taho, joka on minua petkuttanut, lieksalainen autoliike. Olin liian luottavainen valtakunnallisen liikkeen oletettuun maineeseen ja ostin käytetyn auton pojalleni. Auto oli tuotu kuljetuksena pääkaupunkiseudulta, mikä ilmeni myöhemmin. Tapanahan on, että kyseiseen autoliikkeeseen tuodaan Helsingin seudulla suolalla ruostutetut ja lähes roumuksi ajetut katsastusta vailla olevat autot myytäviksi. Autoa ei ollut Lieksan liikkeessä tarkastettu ja kun se kaivettiin lumihangesta, se ei tietenkään käynnistynyt. Autoon laitettiin uusi akku ja se olikin ainoa toimenpide, mikä autoon tehtiin ilmaiseksi.

    Joudui laitattamaan autoon uudet iskunvaimentimet ja renkaat, jotta se meni läpi katsastuksesta. Lyhyen ajon jälkeen autosta simahti turbo ja remontti maksoi minulle kolme tonnia. Pieniä vikoja löytyi jatkuvasti lukituksesta turvavöihin pyörän laakereista ja jarruista puhumattakaan. Kaikkiaan jouduin maksamaan auton korjauksista 7000 euroa, jotta auto saatiin ajokuntoiseksi. Näin autosta tuli lähes uuden auton hintainen. Mitään korvauksia liike ei suostunut maksamaan. Myyjä kertoi näin maahantuojan suosittaneen.

    Kyseisessä autoliikkeessä ei ole automyyjinä yhtään autoasiantuntijaa. Korjaukset toimivat kyllä moitteettomasti korkein tuntiveloituksin. Ja korjattavaa riitti. Ei tarvitse ihmetellä, miksi automyyjä on kaikkein aliarvostetuin ammatti Suomessa.

    Tapauksen jälkeen olen ostanut yhden uuden auton Joensuusta, mutta en sieltäkään tietystä autoliikkeestä.

  • Etkö tiennyt kuluttajansuojasta? Käytetyllä autolla on puolenvuoden takuu, ja tarvittaessa kaupan voi purkaa!
    Käytetyn auton kauppa perustuu aina pienen petokseen!
    Samoin moni menee miinaan osamaksukaupoissa jos ostaa vaikka 30.000 euron auton rahoituksella, niin yleensä se viimeinen erä vaikkapa 72 kuukauden maksuajalla on 5000-7000 euroa! Joka erässä laskutuslisää 12-15 euroa ja todellinen vuosikorko noin 10-11% ! Olen seurannut autoliikkeiden sivuja ja ainakin Kamuxilla on noin!

  • Lapsilla ei ole lain mukaan velvollisuutta hoitaa vanhempiensa pankkiasioita. Joten jokaisella pitää olla mahdollisuus suorittaa omat pankkiasiansa itse avoinna olevassa pankissa.

    • Sellaista mahdollisuutta lähitulevaisuudessa ei ole millään pankilla. Vain maiden pääkaupungeissa on pankeilla pääkonttorit, mutta maaseudulla ei enää ole minkäänlaista konttoria.

      Pääkonttoreissa hoidetaan maailmanlaajuisia pankkiasioita, mutta ei enää yksityisten ihmisten pankkikirjojen merkkauksia tai vastaavia toimia. Pankki on jokaisen käytettävissä vain verkossa ja se on avoinna aina.


  • Muutamia vuosikymmeniä sitten lähes jokaisessa Suomen kylässä oli useita eri pankkien konttoreita. Pankakoskellakin oli Osuuspankki, Postipankki, Säästöpankki ja Kansallisosakepankki.

    Nyt Lieksan keskustassa on vielä toistaiseksi Osuuspankki ja S-Pankki. Osuuspankki on se joka seuraavaksi poistuu Lieksasta.

    Varmaa on, että 10 vuoden sisällä maaseutukunnissa eli -kaupungeissa ei ole yhtään pankkikonttoria.

    • Voi muistan ajat kun itse asuin Pankakoskelle,,,,oli 4 pankkia,koulu,kauppoja 5,kampaamoja 2, elokuvateatteri,kirjasto. Talot asuttuina,nyt paljon autiotaloja. Asuntoja saa n 20 000e:lla,,halvemmallakin. Nyt on vaan tehdas. Kyllä kaipaan lapsuusaikoja ja kaikkea ihanaa mitä Pankakoskella oli. Mennyt on mennyttä ja takaisin ei saa..


  • Eikös käteisen rahan käyttökin ole loppumassa kokonaan lähitulevaisuudessa!

    • Käteisen rahan käyttöä rajoitetaan jo nyt turvalluussyistä, väärennösten pelossa ja rahanpesun takia. Turvallisuussyistä johtuen käteistä ei kaupanteon yhteydessä oteta enää vastaan ja varsinkin suurempien summien ollessa kyseessä ei käteistä enää hyväksytä esimerkiksi rahanpesun takia. Kortti- tai mobiilimaksaminen alkaa olla kaikkein yleisin maksumuoto. Käteisen setelirahan tarve loppuu kymmenen vuoden kuluessa. Kolikot jäävät vielä käyttöön senkin jälkeen esimerkiksi erilaisia automaatteja varten, mutta korttien käyttö yleistyy niihinkin laitteiden uusiutumisen myötä.


  • Juuri oli uutisissa että syyskuussa loppuu ns. avainlukulistojen käyttö, eli pankit lopettaa sen ja kaikilla pitää sitten olla älypuhelin pankkitunnuksia varten! Nyt se pahin painajainen toteutuu niille joilla ei ole rapsutettavaa puhelinta, ja minäkin kuulun niihin!
    Jos joku on tajuttomana ojossa kadulla ja mulla ei ole oma puhelin mukana ja ojossa olijalla on älypuhelin, niin apu jää soittamatta ainakin minulta, en osaa sitä rapsutuspuhelinta käyttää, en edes tiedä mistä sen saa käyttökuntoon!

    • Minä olen sivusta seurannut, että älykkään puhelimen lasipintaa pitää etusormella hellästi hyväillä ylhäältä alaspäin ja välillä vasemmalta oikealle tai oikealta vasemmalle. Joskus sormella pitää viuhtoa aika kiivaasti sinne tänne. Silloin lienee asialla jokin kiire. Muuta en puhelimen älykkyydestä sitten tiedäkään. Kyllä sillä varmaan jonnekin soittaakin voi, kun tarpeeksi lasipintaa räplää.


    • Ei välttämättä tarvii osata enää edes rapsuttaa. Nykypuhelimet osaavat jo kuunnella käskytystä eli niille pitää vaan ilmeisesti sanoa mitä haluaa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Minä olen sivusta seurannut, että älykkään puhelimen lasipintaa pitää etusormella hellästi hyväillä ylhäältä alaspäin ja välillä vasemmalta oikealle tai oikealta vasemmalle. Joskus sormella pitää viuhtoa aika kiivaasti sinne tänne. Silloin lienee asialla jokin kiire. Muuta en puhelimen älykkyydestä sitten tiedäkään. Kyllä sillä varmaan jonnekin soittaakin voi, kun tarpeeksi lasipintaa räplää.

      Se on opeteltava vielä kävellessä räpläämään sitä näyttöä ja autolla ajaessakin, sekä myös vessanpytyllä istuessa pitää ottaa selfie että kaikki kaverit tietää koska olet kakalla!
      Terkkarilla olen huomaanut että jos joku nuorempi tulee niin heti se ottaa puheliman ja alkaa sitä raapimaan poissaolevan näköisenä! Myös siellä ole huomannut että mamuillakin on semmoiset arvokkaat rapsutettavat puhelimet, ja osalla on huivin alla korvallisella jo valmiian se puhelin ja kälätys käy! Kukahan maksaneee puhelinlaskun ja puhelimet?


  • Kun ei lain mukaan ole pakko omistaa puhelinta eikä tietokonetta, niin pohdittiin miten sellaiset ihmiset hoitavat laskujen maksun, joilla näitä ei ole. Pohdin ja päädyin siihen, että antaa laskujen mennä perittäväksi. Kyllä perintätoimistot osaavat asiansa. Kun tilillä on katetta kuitenklin kaiken aikaa. Se vaan tulee kalliiksi. Lasku saataa lopuksi kasvaa kaksin kertaiseksi. Kun lain mukaan tämä on täysin mahdollinen tilanne. Kukaan toinen ei ole velvollinen hoitamaasn toisen pankkiasioita. Miettikää onko se oikein. Silloin peruslain mukainen tasa- vertaisuus ei toteudu. Tässä olisi tasa-arvovaltuutetulla töitä. Mutta ajatelkaa pankit myös asiaa vielä kerran.

    • Ei tarvitse omistaa tietokonetta. Esim. kirjastossa voi käyttää ilmaiseksi tietokoneita laskujen maksamiseen.


  • Onko siellä kirjastossa opastusta sellaisille kuka ei osaa käyttää tietokonetta?
    Pitäisi oppia niin ettei etusormeen tule rakkulaa puhelinta hangatessa? Nykynuoret jos jonnekkin tulle ne alkaa heti kyhnyttää sormella puhelimensa näyyttö'ä, olipa ne vaikka missä missä saa persettä penkkiin, ja räpläähän nuo fillarilla ja mopolla ajaessakin!
    Kerkiääköhän ottaa selfien ennekuin ajaa mopolla kolrin?

  • Lähin kirjasto on yli sadan kilometrin päässä. Puhut nyt kaupunkilaisena, mutta maalla on erilaista.

  • Pelkkä tunnuslukulista ei syyskuusta lähtien enää riitä. Eli älypuhelinta ostamaan loputkin näppäinpuhelinkansalaiset. Direktiivit määrää, että tunnistuksen on oltava vahva.

    Aamu Karjalaisesta:

    ”Jos maksupalveludirektiivin
    tulo syyskuussa on suuri ponnistus
    pankeille, sitä se on myös
    ainakin osalle pankkiasiakkaista.
    Tunnuslukulistojen käytössä
    tapahtuvat muutokset herättävät
    huolta erityisesti pankkien
    iäkkäimmissä asiakkaissa.
    Pankit neuvovat nyt asiakkaitaan
    uudistuksessa ja erilaisissa
    teknisten laitteiden käyttöön
    liittyvissä asioissa. OP Pohjois-
    Karjala on järjestänyt opastuskiertueen,
    jossa asiakkaille
    kerrotaan uuden lainsäädännön
    vaikutuksista. Samalla ratkottiin
    asiakkaiden laitteisiin
    liittyviä teknisiä pulmia, kuten
    asennettiin uusia ohjelmia.”

    • Jos oikein muistan, niin avainlukulista käy edelleenkin tietokoneiden kanssa. Mobiililaitteille on vain tullut laitekohtainen pin-koodi joka korvaa avainlukulistan näitä laitteita käytettäessä. Mitään uusia laitteita ei siis tarvitse ostaa ainakaan tämän uudistuksen takia.


    • Uuninpankko kirjoitti:

      Jos oikein muistan, niin avainlukulista käy edelleenkin tietokoneiden kanssa. Mobiililaitteille on vain tullut laitekohtainen pin-koodi joka korvaa avainlukulistan näitä laitteita käytettäessä. Mitään uusia laitteita ei siis tarvitse ostaa ainakaan tämän uudistuksen takia.

      Mummo tarvitsee kuitenkin lankapuhelimen tilalle älypuhelimen.


    • Uuninpankko kirjoitti:

      Jos oikein muistan, niin avainlukulista käy edelleenkin tietokoneiden kanssa. Mobiililaitteille on vain tullut laitekohtainen pin-koodi joka korvaa avainlukulistan näitä laitteita käytettäessä. Mitään uusia laitteita ei siis tarvitse ostaa ainakaan tämän uudistuksen takia.

      Muistat lähes oikein. Mummon ei tarvitse ostaa älypuhelinta. Ainakin Op säilyttää vielä avainlukulistan. Sen sijaan lisää tulee tekstiviesti varmennus. Eli mummon on opeteltava vaikka siitä näppäinpuhelimesta lukemaan tekstiviesti. Ja sitten on se vielä sinne avainlukulistasta annetun numeron varmistukseksi syötettävä. Eli kuvitellaan, että sinulla on tietokone, mutta ei puhelinta, niin joudut puhelimen hankkimaan ja siihen liittymän.


  • Minkään lain mukaan ihmisellä ei ole pakko olla puhelinta tai tietokonetta. Se on faktaa. Pankin täytyy olla auki, jotta hän voi suorittaa pankkiasiansa siellä. Jokaisella sukulaisella, tuttavalla ja naapurilla on oikeus kieltäytyä hoitamasta toisen asioita. Myöskään mikään laki ei velvoita opettelemaan niiden käyttöä itsepalveluna, vaan pankki on velvollinen hoitamaan asiakkaan pankkiasiat. Suomen perustuslain hengen mukaan kaikkia ihmisiä pitää kohdella tasa-arvoisesti. Asiointi ei saa olla kalliimpaa, vaan samanhintaista, käyttipä mitä palvelua hyvänssä. Nyt on jo sillä rajoilla, että paperisesta laskusta joutuu maksamaan enempi. Kirjanpitolain mukaan pitää nähdä ensin lasku ja sitten hyväksyä se, jonka jälkeen se vasta pannaan maksuun. Kumma ettei tasa-arvovaltuutettu ole puuttunut asiaan.

    • Niinpä niin. Ne tilin käyttäjätunnukset ja avainlukulista ovat täysin henkilökohtaista tietoa. Niitä ei kannata antaa sukulaiselle tms. kumminkaimalle. Turvallisinta on laitella maksut palveluun, elikkä laittaa laskuihin tilinnumero ja allekirjoitus. Ja pudottaa pankin luukkuun. Tuo käteisen nosto kyllä arveluttaa..Mutta kait pankki antaa seteleitä kassalta, ainakin toistaiseksi. Miua ihan itkettää ajatella, että 80-90 kymppiset yrittäisivät ottaa rahojaan seinästä kortilla...


    • Kortin lähiluvulla saa ostettua useasta paikasta usemmiten 50:n euron edestä. Se on helppoa. Turvallisuudesta en mene tuostakaan sanomaan mitään! Järjestelmä on todennäköisesti joskus kaatuva omaan nokkeluuteensa, netistä lähtien.


    • Mutta annas olla, kun tämä lähimaksukortti joutuu vääriin käsiin. Mummeli tai ukkeli ei edes ole huomannut, että kortti on kadonnut. Tililtä lähtee rahaa..Lähimaksua 50 ekee kerrallaan. Sitä korttia on helppo viuhautella kassoilla..Tiedä häntä, jos ikäihminen on huomannut kortin katoamisen vaikkapa kahden viikon päästä. Kuka vastaa vahingosta, pankki vai asiakas (luulen kyllä, että pankki pesee kopsara), eli kaikki on asiakkaan vastuulla, muistipa taikka älysi tuontaivaallista…...


  • Lähimaksua ei voi käyttää monta kertaa peräkkäin syystä että, se alkaa kassalla välillä kysymään tunnuslukua! Ainakin minun pankkikortilla käy noin, ja minulla on tavallinen luototon pankkikortti! Liekkö luotollisilla korteilla mahdollisuus sitten ostella luoton puolelle enempi, en tiedä?

    • Kyllä minulla voi mennä useita kertoja ettei kysytä tunnuslukua,,,no siin huonossa tapauksessa voi mennä useita satasia. Toisaalta hyvä et nostettiin maksurajaa ja toisaalta ei. Just ton takia jos korttinsa hukkaa niin voi menettää paljon rahaa. En kyllä äkkiseltään muista koska olis kysytty viimeksi tunnuslukua ja kortti kuitenkin ahkerassa käytössä.


    • Olen käyttänyt lähimaksua jonkin verran, en kuitenkaan aktiivisesti. Koskaan ei ole tarvinnut antaa tunnuslukuja... Minulle on kehittynyt ns. pankkikorttiahdistus. Jos ja kun tämä korttini joutuu vääriin käsiin, kuka vastaa vahingoista..Luulisin, ettei ainakaan pankki. Vetoavat siihen, että kortistaan on tilinomistajan pidettävä huolta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olen käyttänyt lähimaksua jonkin verran, en kuitenkaan aktiivisesti. Koskaan ei ole tarvinnut antaa tunnuslukuja... Minulle on kehittynyt ns. pankkikorttiahdistus. Jos ja kun tämä korttini joutuu vääriin käsiin, kuka vastaa vahingoista..Luulisin, ettei ainakaan pankki. Vetoavat siihen, että kortistaan on tilinomistajan pidettävä huolta.

      "Jos ja kun tämä korttini joutuu vääriin käsiin, kuka vastaa vahingoista"

      Korttiyhtiö, kunhan ilmoittelet heti kortin jouduttua vääriin käsiin.


  • Mistäs tiedätte onko sillä väärät vai suorat kädet sillä kenen haltuun kortti joutuu?

    • Lieksassa pääsee pankkiin, kun on paljon pätäkkää kukkarossa. Sijoitusneuvojat odottavat mielin ja kielin.--Asiasta kolmanteen. Sijoitin vähistäni 10.000,- egua, Ei ole pääoma ainakaan kasvanut. mieluummin huvennut. Jotta se siitä sijoitustoiminnasta..Jatkossa taidan tallettaa nekin vähäiset rahat vaikkka perunakuoppaan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Lieksassa pääsee pankkiin, kun on paljon pätäkkää kukkarossa. Sijoitusneuvojat odottavat mielin ja kielin.--Asiasta kolmanteen. Sijoitin vähistäni 10.000,- egua, Ei ole pääoma ainakaan kasvanut. mieluummin huvennut. Jotta se siitä sijoitustoiminnasta..Jatkossa taidan tallettaa nekin vähäiset rahat vaikkka perunakuoppaan.

      Perunakuoppa on patjaa turvallisempi. Kuoppa ei pala eikä talletuksesta tarvitse maksaa palvelu- eli säilytysmaksua. Pankkitileillä raha ei kasva korkoa niin kuin ennen muinoin, vaan palvelumaksujen takia hupenee. Sijoitettu raha saattaa todellakin huveta lyhyessä ajassa vaikkapa puoleen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Lieksassa pääsee pankkiin, kun on paljon pätäkkää kukkarossa. Sijoitusneuvojat odottavat mielin ja kielin.--Asiasta kolmanteen. Sijoitin vähistäni 10.000,- egua, Ei ole pääoma ainakaan kasvanut. mieluummin huvennut. Jotta se siitä sijoitustoiminnasta..Jatkossa taidan tallettaa nekin vähäiset rahat vaikkka perunakuoppaan.

      Mittee työ niille sijoitusneuvojille kymppitonneja annatte? Eikait teillä oo neuvojaa sököringissäkään selän takana? Jos konttorista löytyy noin huono sijoitusneuvoja, jonka vihjeillä ootte nousukaudellakin tappiolla, olisi varmaan parasta ettei se konttori olisi pätäkkämiehillekään enää auki.


  • Sijoitushommissa voittaa vain yleensä pankki ja asiakas kärsii tappiot ja rahansa menetyksen! Eihän se pankin vika ole jos jouku hoopo pankin virityksiin sinne rahansa sijoittaa ja häviää!

    • Eläpä kehtaa. Ei pankki liity mihinkään sijoitustoimintaan millään tavalla muuten kuin välittäjänä ja keksimällä hienoja rahastusvirityksiä nimeltä "rahasto" niille ihmisille, joille "pörssi" ja "osakkeet" ovat yhtä epämääräisiä termejä kuten esimerkiksi sinulle.

      Sijoitustoiminnassa häviää ainoastaan omistamasi firman maksava asiakas. Mikäli omistamasi firma tekee voittoa ja sen yhtiöjärjestyksessä on määrätty, että voitto jaetaan omistajalle, ei pankki mitään välistä vedä (välityspalkkiota enempää) ja voitto tulee omistamiensa osuuksien suhteessa sijoittajalle. Ei luulisi olevan liian monimutkaista.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eläpä kehtaa. Ei pankki liity mihinkään sijoitustoimintaan millään tavalla muuten kuin välittäjänä ja keksimällä hienoja rahastusvirityksiä nimeltä "rahasto" niille ihmisille, joille "pörssi" ja "osakkeet" ovat yhtä epämääräisiä termejä kuten esimerkiksi sinulle.

      Sijoitustoiminnassa häviää ainoastaan omistamasi firman maksava asiakas. Mikäli omistamasi firma tekee voittoa ja sen yhtiöjärjestyksessä on määrätty, että voitto jaetaan omistajalle, ei pankki mitään välistä vedä (välityspalkkiota enempää) ja voitto tulee omistamiensa osuuksien suhteessa sijoittajalle. Ei luulisi olevan liian monimutkaista.

      Näin saattaa käydä, jos on oikein hyvä tuuri. Kaikki perustuu tuuriin ja kaikilla ei ole onnea. Peliautomaateistakin saa riittävän pitkään pelattuaan hieman takaisin pelaamistaan rahoista. Lopulta nekin menee Raha-automaattiyhdistykselle.

      Veikkauspeleistä kansa saa takaisin noin puolet. Lotosta 40 %. Viime kierroksellakin suurin voitto lotossa oli noin 2500 euroa. Eipä kannata pelailla eikä sijoittaa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Näin saattaa käydä, jos on oikein hyvä tuuri. Kaikki perustuu tuuriin ja kaikilla ei ole onnea. Peliautomaateistakin saa riittävän pitkään pelattuaan hieman takaisin pelaamistaan rahoista. Lopulta nekin menee Raha-automaattiyhdistykselle.

      Veikkauspeleistä kansa saa takaisin noin puolet. Lotosta 40 %. Viime kierroksellakin suurin voitto lotossa oli noin 2500 euroa. Eipä kannata pelailla eikä sijoittaa.

      Niin no, hankala on alkaa vääntää rautalangasta ihmiselle, joka rinnastaa sijoittamisen pelaamiseen. En ehkä koe tarpeelliseksikaan.

      On maailmassa kuitenkin aika monta yritystä jotka tekevät vuodesta toiseen voittoa ja jakavat sitä omistajilleen. Yhdestä ensimmäisistä kesätyötileistäni sellaisen firman osakkeeseen sijoittaminen ei ole ollut tapaisinkaan huono päätös, kun sijoitettu pääoma on jo pelkästään osinkojen muodossa moninkertaistunut.

      Toinen vaihtoehto olisi ollut tietysti sijoittaa se muutama satalappunen joko suoraan Alkoon tai sitten ensin Simo Hurttaan ja samalla Raha-automaattiyhdistykselle. Tällöin tuottona olisi tosin ollut lähinnä henkistä pääomaa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Niin no, hankala on alkaa vääntää rautalangasta ihmiselle, joka rinnastaa sijoittamisen pelaamiseen. En ehkä koe tarpeelliseksikaan.

      On maailmassa kuitenkin aika monta yritystä jotka tekevät vuodesta toiseen voittoa ja jakavat sitä omistajilleen. Yhdestä ensimmäisistä kesätyötileistäni sellaisen firman osakkeeseen sijoittaminen ei ole ollut tapaisinkaan huono päätös, kun sijoitettu pääoma on jo pelkästään osinkojen muodossa moninkertaistunut.

      Toinen vaihtoehto olisi ollut tietysti sijoittaa se muutama satalappunen joko suoraan Alkoon tai sitten ensin Simo Hurttaan ja samalla Raha-automaattiyhdistykselle. Tällöin tuottona olisi tosin ollut lähinnä henkistä pääomaa.

      Satalappuset mitä siihen aikaan pankkiautomaatista sai, oli tietysti Sibeliuksen kuvalla varustettu. Ihan vaan sijoitustoiminnan pitkäjänteistä luonnetta kuvaamaan. Pikavoitot hakuun sitten sieltä hedelmäpelistä tai lotosta.


  • Pankin pitää ehdottomasti olla auki kaikkia asiakkaita varten. Kun ei ole puhelinta eikä tietokonetta on se ainoa keino maksaa laskuja. Jos pankkikortti sattumalta häviää, kun ei omista puhelinta, kestää kauan ennen kuin saa siitä pankille tiedon. Sillä välin korttia on jo tiuhaan käytetty. Pankki vastaa vasta siitä lähtien kun on ilmoitettu ja asiakkaan tili on jo tyhjä. Kyllä pankin pitää olla auki jokaisena pankkipäivänä.

    • Olen edelleen sitä mieltä, että muutamaa kehityksen kärrystä pudonnutta mummoa ja ukkoa varten ei tuhansia pankkikonttoreita kymmenine työntekijöineen Suomen sadoissa kunnissa tarvita. Pitäisihän tämän jo kaikki ymmärtää! Mummojen ja ukkojen raha-asioiden hoitamista varten on nykyään ihan riittävästi erilaisia tapoja. Ei siihen pankkeja pidä enää sotkea.


Ketjusta on poistettu 13 sääntöjenvastaista viestiä.