Olen hankkimassa ensimmäistä koiraa ja tarvitsen rodunasiantuntijoiden tai aktiivisesti pk-lajeja harrastavien omistajien mielipiteitä kyseisistä roduista:
- Saksanpaimenkoira
- Kultainennoutaja
Nämä ovat rodut joihin olen alkanut perehtyä ja katsonut pentueitakin jo alkuun.
Olen kiinnostunut pk-lajeista varsinkin jäljestyksestä ja olen alkanut perehtyä lajiin. Haluan koira joka on helposti motivoitava ja innokas oppimaan, rodun ei pitäisi olla vahti tai riistaviettinen ja ei mieluusti myöskään kova haukkuja. Olen kallistumassa itse saksanpaimenkoiraan sen tasapainoisen luonteen takia, Rodun pitää olla aktiivinen mutta myös sellainen jonka kanssa pystyy myös olemaan kotona. Voitte myös kertoa muista pk-roduista ja minkä takia suosittelette niitä.
- Saksanpaimenkoira
- Kultainennoutaja
Nämä ovat rodut joihin olen alkanut perehtyä ja katsonut pentueitakin jo alkuun.
Olen kiinnostunut pk-lajeista varsinkin jäljestyksestä ja olen alkanut perehtyä lajiin. Haluan koira joka on helposti motivoitava ja innokas oppimaan, rodun ei pitäisi olla vahti tai riistaviettinen ja ei mieluusti myöskään kova haukkuja. Olen kallistumassa itse saksanpaimenkoiraan sen tasapainoisen luonteen takia, Rodun pitää olla aktiivinen mutta myös sellainen jonka kanssa pystyy myös olemaan kotona. Voitte myös kertoa muista pk-roduista ja minkä takia suosittelette niitä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"...rodun ei pitäisi olla vahti tai riistaviettinen ja ei mieluusti myöskään kova haukkuja. Olen kallistumassa itse saksanpaimenkoiraan sen tasapainoisen luonteen takia..."
Voi apua. 😂
Saksanpaimenkoiria ei pysty rotuna enää parhaimmalla tahdollakaan kutsumaan tasapainoisiksi, hihnan päässä olevia vuotajia tuppaa olemaan ihan liikaa jo. Vahtiviettiäkin niillä riittää vaikka muille jakaa, riistaviettiäkin varsinkin käyttiksissä ja nimenomaan haukkuva rotuhan se on! Haukku niillä juuri nimenomaan on jalostettu herkäksi, sillä niiden halutaan harrastuksissa ja työssä mm. varoittavan haukulla.
Tästä herääkin kysymys: Oletko sinä tutustunut rotuihin ihan oikeasti? Siis mennyt paikan päälle esim. treeneihin ja katsonut, miten tietyt rodut missäkin lajissa työskentelevät? Sinun on aloittelijana turha maalailla ruusuisia kuvia omasta harrastuneisuudestasi, jollet ole kertaakaan kokeillutkaan ennen koiran tuloa. Mistä sinä kokeilematta tiedät, jaksatko harrastusta koko koiran elämän ajan? Jos menet harrastamiseen soveltuvan sakun hommaamaan, niin se on sitten kaikkea sitä, mitä juuri kuvailit ettet halua.
Tämä on melkein kuin omasta suustani. Saku tosiaan on lähestulkoon kaikki ihan pilalla, harvassa on ne sakut jotka enää on tasapainoisia.
Ensimmäisen koiran kanssa suoraan pk-lajeihin äärimmäisen huonoilla tietotaidoilla? Noh, ei ehkä ennenkuulumatonta, muttei silti järin todennäköistäkään. Kyllä sinä vähintäänkin jonkun kädestä pitäen näyttämistä tulet tarvitsemaan, joten yritä löytää kasvattaja, jolla on aikaa ja halua opastukseen.
Melkein sanoisin, että pysyttele ensimmäistä koiraa hankkiessa noutajissa ja muissa aloittajaystävällisemmissä roduissa. Älä nyt ihmeessä saksanpaimenkoiraa suunnittele itsellesi. Vain hyvin vietittömän lapamadon, eli kasvattajien mielestä huonon saksanpaimenkoiran voisi kuvitella menevän ensikoirana, mutta sellaistahan sinä et halua, jos tosissasi lähdet harrastamaan. Pk-lajeihin soveltuvaa saksanpaimenkoiraa en ikikuupäivänä haluaisi nähdä ensikoirana vähän kyseenalaisilla tietotaidoilla varustetulla henkilöllä. Tai no, näkeehän niitä, ja sattuneesta syystä jäävät aina mieleen, vaikkakaan eivät positiivisessa mielessä.
Pk lajeissa vierähtää muutama vuosi, että lajit sisäistää. Ensimmäisen koiran kanssa tuskin saavutat kultaa ja glooriaa, sillä vaikka imisit kaiken tiedon kokeneilta harrastajilta, täytyy onnistuakseen osata ajatella ja soveltaa myös itse, tähän tarvitset sekä laji että koirakokemusta. Olen itse harrastanut 20 vuotta eri pk lajeja ja jokaisen koiran olen kouluttanut eri tavalla, sovittanut koulutuksen koiran ja lajin vaatimusten mukaan.
Saksanpaimenkoira on tosiaan parhaimmillaan hyvä harrastuskoira, MUTTA se on vaativa rotu. Jonkinverran luonne-eroja on ns näyttö ja käyttö koirissa ja vaikka löytäisit täydelliset vahemmat, voi pentu osottautua aivan joksikin muuksi. Kasvattajat eivät myöskään lupaavimpia harrastuskoiria myy koekappaleiksi, et voi tietää, kiinnostaako pk lajit kuitenkaan. Saksanpaimenkoirassa yleensä on nuo kaikki ominaisuudet, mitä et koirasta halunnut, joten miettisin tämän rodun suhteen nyt hetken tai ainakin tutustu rotuun paremmin ennen päätöstäsi. Koulutuksella et voi poistaa koirassa olevia viettejä ja sisäsyntyisiä taipumuksia, ainoastaan voit rajoittaa ja ohjata sallittuun, jos osaat tehdä sen ajoissa.
Saksanpaimenkoiran mukana tulee myös varautuneisuus vieraita kohtaa, vahtivietti, vartiointitaipumus, saalisvietti jne, jotka on kyllä kentällä hyviä ominaisuuksia. Ongelma tuleekin normielämässä, sinun tulisi osata rajoittaa ja kouluttaa koirasi niin, ettei siitä tule kulmakunnan kauhua.
Suosittelisinkin, että otat ensimmäiseksi koiraksi helpomman, vaikka sen kultsun, joka sekin tarjoaa kyllä aktiivisuutensa puolesta upean harrastusmahdollisuuden, mutta on helpompi. Pääset tutustumaan eri lajeihin ja näkemään erilaisia koiria ja koulutustyylejä ja jos vielä tämän jälkeen on se palo, että haluat harrastaa tavoitteellisesti, niin sitten otat parin vuoden päästä sakun.
Ja tosiaan, itselleni otin ensimmäiseksi koiraksi käyttölinjaisen saksanpaimenkoiran, joten ei se nyt aivan älytön ajatus ole. Ja vaikka kuinka otin asioista selvää, niin kyllä sen kanssa taisteltiin.. Lopulta oli ihan kelpo kaveri ja harrastuksissa saatiin tulostakin, mutta kyllä kaikki normaaliin elämään liittyvät haasteet tuli järkytyksenä. Nyt jo 8. saksanpaimenkoira..
Kiitos palautteesta, oli ehkä tosiaan tyhmää ryhtyä harkitsemaan sakemannia ekaksi koiraksi kun ei kuitenkaan ole kokekmusta. Olenkin alkanut ottamaan selvää kultaisesta, kun se on varmaan parempi vaihtoehto toinen olisi labbis.
Tosiaan ihan harrastusmielellä aloittaisin pk-harrastuksen. eli tiedän että koulutuksessa ja sen etenemisessä kilpailuihin voi hyvinkin mennä vuosia, mutta tärkeintä olisikin että oppisin kouluttamaan ja toimimaan yhteistyössä koirankanssa.