Jalostuksessa siirrytään epigeneettisiin menetelmiin

Mikä ihmeen jalostusmoka? Jalostus ei näytä kehittävän yhtään mitään. Tiedemiesten on pitänyt turvautua siemenpankkeihin säilyttääkseen edes jotain siitä biologisesta informaatiosta, mikä on rappeutunut jalostuksen seurauksena.

Edes se, että tiedemiehet ovat leikkineet jumalaa yrittämällä tunkea viljelykasveihin uutta geneettistä materiaalia, ei näytä johtavan geneettisen monimuotoisuuden kasvuun.

100 vuoden aikana tapahtunut viljelykasvien häviäminen on enimmäkseen evoluutioteorian syytä, koska populaatiogeneetikot kuvittelevat, että DNA sanelee eliön ominaisuudet. Kelkka alkaa kääntyä ja vähitellen siirrytään turvallisempiin menetelmiin, eli epigeneettiseen jalostukseen. Mutta epigenetiikkakaan ei pelasta kuolevaa evoluutioteoriaa, koska myös epigeneettiset mekanismit johtavat genomin vähittäiseen rappeutumiseen, aivan kuten luonnossakin tapahtuu.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Mikä ihmeen jalostusmoka? Jalostus ei näytä kehittävän yhtään mitään. Tiedemiesten on pitänyt turvautua siemenpankkeihin säilyttääkseen edes jotain siitä biologisesta informaatiosta, mikä on rappeutunut jalostuksen seurauksena.

Edes se, että tiedemiehet ovat leikkineet jumalaa yrittämällä tunkea viljelykasveihin uutta geneettistä materiaalia, ei näytä johtavan geneettisen monimuotoisuuden kasvuun.

100 vuoden aikana tapahtunut viljelykasvien häviäminen on enimmäkseen evoluutioteorian syytä, koska populaatiogeneetikot kuvittelevat, että DNA sanelee eliön ominaisuudet. Kelkka alkaa kääntyä ja vähitellen siirrytään turvallisempiin menetelmiin, eli epigeneettiseen jalostukseen. Mutta epigenetiikkakaan ei pelasta kuolevaa evoluutioteoriaa, koska myös epigeneettiset mekanismit johtavat genomin vähittäiseen rappeutumiseen, aivan kuten luonnossakin tapahtuu.

Lue lisää

Kirjoitit täyttä jaskaa rinnastamalla jalostuksen ja evoluution. Puolimutkatesti paljasti mokailusi perusteellisesti aloituksessaan:
"Tyhmyyttä tiivistettynä - case ROT "

Harvinaisen paljon kardinaalitason mokauksia lyhyessä kommentissa.

"Jalostus ei näytä kehittävän yhtään mitään. "

Dosentti Jussi Tammisola:
"Monien tärkeiden viljelykasvien sadot ovat nousseet 10–30-kertaisiksi viljelyn ja kasvinjalostuksenvuosituhansina. (Tästä noin puolet katsotaan kasvinjalostuksen ansioksi).Lisäksi monista epäterveellisistä tai myrkyllisistä villikasveista on pystytty kasvinjalostuksen avullakehittämään terveellistä ruokaa ja ravitsevaa rehua.Villit kassavat sisälsivät tappavia määriä sinihappoa, ja villiperunat olivat liian myrkyllisiä ihmis-ravinnoksi. Rypsi- ja rapsiöljyn vahingollista erukahappoa söimme haitaksemme 4 500 vuodenajan. Se poistettiin rypsistä ja rapsista vasta 1960-luvulla, mutaatiojalostuksen avulla, ja niidenöljystä tuli oliiviöljyn kanssa kilpaileva terveystuote."

Eikö yhtään mitään?
Siemenpankkien merkitys on sinelle selitetty kai jo moneen kertaan, mutta intät yhä samaa mantraasi.

Ja sitten alkoi saarna Jumalan leikkimisestä. Tämäkö on sinun tieteellisyyttäsi? DNA asettaa rajat eliön ominaisuuksille, kuten sinulle on niin usein kerrottu. Epäjumalasi epigenetiikka ei tee mitään, mitä DNA ei mahdollista. Ja kyllä DNA saneleekin. Yhden ainoan geenin siirto GMO jalostuksessa muuttaa kasvin fenotyyppiä. Eikö se ole sanelemista?
FOXP2 geenimutaatio mahdollisti puheen evoluution, ja kyseisen geenin virhe estää puheen kehityksen ihmisellä.

Äsken väitit, että epigeneettiseen jalostukseen olisi jo siirrytty. Nyt kelkka alkaa vasta kääntyä. Muistatko sadun hiirestä, joka ompeli kissalle takkia? "... ei siitä takkia tullutkaan."

Epigeneettiset muutokset kestävät harvoin useita sukupolvia. Tuskin kasvijalsotajat olisivat tyytyväisiä menetelmään, jolla jalostetut lajikkeet pitäisi muutaman vuoden välein jalostaa uudelleen.

Sinulla varmaan on näyttöä laajamittaisesta epigeneettisestä jalostuksesta? Laitahan tulemaan.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Mikä ihmeen jalostusmoka? Jalostus ei näytä kehittävän yhtään mitään. Tiedemiesten on pitänyt turvautua siemenpankkeihin säilyttääkseen edes jotain siitä biologisesta informaatiosta, mikä on rappeutunut jalostuksen seurauksena.

Edes se, että tiedemiehet ovat leikkineet jumalaa yrittämällä tunkea viljelykasveihin uutta geneettistä materiaalia, ei näytä johtavan geneettisen monimuotoisuuden kasvuun.

100 vuoden aikana tapahtunut viljelykasvien häviäminen on enimmäkseen evoluutioteorian syytä, koska populaatiogeneetikot kuvittelevat, että DNA sanelee eliön ominaisuudet. Kelkka alkaa kääntyä ja vähitellen siirrytään turvallisempiin menetelmiin, eli epigeneettiseen jalostukseen. Mutta epigenetiikkakaan ei pelasta kuolevaa evoluutioteoriaa, koska myös epigeneettiset mekanismit johtavat genomin vähittäiseen rappeutumiseen, aivan kuten luonnossakin tapahtuu.

Lue lisää

"100 vuoden aikana tapahtunut viljelykasvien häviäminen on enimmäkseen evoluutioteorian syytä, koska populaatiogeneetikot kuvittelevat, että DNA sanelee eliön ominaisuudet."

Mitä vuotta mahdat elellä. DNA:n osoitettiin siirtävän perimää vasta 1944. Minun allakkani mukaan siitä ei ole läheskään sataa vuotta.

Kerrohan montako viljelykasvia on sadan vuoden aikana hävinnyt? Toki heikosti tuottavia lajikkeita ei kukaan täysipäinen viljele, mutta ei niiden häviäminen genomin rappeutumisesta johdu.

Kaikkia se leipä elättääkin, ja vielä opettajan palkalla.

//DNA asettaa rajat eliön ominaisuuksille, kuten sinulle on niin usein kerrottu. Epäjumalasi epigenetiikka ei tee mitään, mitä DNA ei mahdollista. Ja kyllä DNA saneleekin. Yhden ainoan geenin siirto GMO jalostuksessa muuttaa kasvin fenotyyppiä.//

Höpöhöpö. DNA ei aseta fenotyypin rajoja, mistä on todisteena yksisoluinen ameeba, jonka genomi on yli 200 kertaa kookkaampi kuin sinun.

DNA ei sanele yhtään mitään. Geenin siirrossa ongelmana on, miten DNA-jakso saadaan aktivoitua eli ekspressoitua. Tähän tarvitaan epigeneettistä informaatiota, joka kontrolloi, päätyykö DNA transkriptioon vai ei.

Itseasiassa GMO:n käyttö on lisännyt mm. Roundupin käyttöä:

https://enveurope.springeropen.com/articles/10.1186/2190-4715-24-24

No siis epigeneettisillä muutoksilla on kyllä vaikutusta (perinteisen evoluution ohella);
esim kun punainen viidakkokana (? röd djungelhöna) domestisoitiin 8 000 vuotta sitten, niin evolutiivisesti lyhyessä ajassa syntyi tavaton määrä vaihtelua värissä, koossa jne ja kaikki muutokset ovat epigeneettisiä. Koetilanteessa muutokset säilyivät ainakin kahdeksan sukupolven ajan. Jostain syystä itse domestikaatio aiheutti ilmeisesti nopean lajiutumisen kesykanoiksi. (Linköpingin yliopiston tutkimuksia)
Eli vaikka epigeneettisten vaikutusten tutkiminen on suhteellisen uutta, sitä ei kannata kertaheitolla tyrmätä.
iowa

Sen sijaan pitää muistaa, että epigeneettistä vaikuttamista on kaikesta päätellen ollut aina, siinä missä muutakin evoluutiota. nimim ROT saa sen kuulostamaan siltä kuin se olisi joku viimeisten aikojen vitsaus joka pikavauhtia hävittää lajeja ;) Eh

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Itseasiassa GMO:n käyttö on lisännyt mm. Roundupin käyttöä:

https://enveurope.springeropen.com/articles/10.1186/2190-4715-24-24

Lue lisää

no shit sherlock, glyfosaattia kestävä soija on just sen takia että ei tarvitse muuta rikkakasviainetta kuin glyfoa. Ja kas kummaa, glyfon käyttö kasvaa, sitä taas tietenkään et maininnut että muiden rikkakasvi aineiden käyttö vähenee radikaalisti. Tosin mulla nyt ole mitää käsitystä mitä aineita soijalla käytettiin ennen gmo.n yleistymistä.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Mikä ihmeen jalostusmoka? Jalostus ei näytä kehittävän yhtään mitään. Tiedemiesten on pitänyt turvautua siemenpankkeihin säilyttääkseen edes jotain siitä biologisesta informaatiosta, mikä on rappeutunut jalostuksen seurauksena.

Edes se, että tiedemiehet ovat leikkineet jumalaa yrittämällä tunkea viljelykasveihin uutta geneettistä materiaalia, ei näytä johtavan geneettisen monimuotoisuuden kasvuun.

100 vuoden aikana tapahtunut viljelykasvien häviäminen on enimmäkseen evoluutioteorian syytä, koska populaatiogeneetikot kuvittelevat, että DNA sanelee eliön ominaisuudet. Kelkka alkaa kääntyä ja vähitellen siirrytään turvallisempiin menetelmiin, eli epigeneettiseen jalostukseen. Mutta epigenetiikkakaan ei pelasta kuolevaa evoluutioteoriaa, koska myös epigeneettiset mekanismit johtavat genomin vähittäiseen rappeutumiseen, aivan kuten luonnossakin tapahtuu.

Lue lisää

voisit viimein kertoa miksi holsteinilla siemennetty ay tekee aina mustavalkoisen vasikan?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Itseasiassa GMO:n käyttö on lisännyt mm. Roundupin käyttöä:

https://enveurope.springeropen.com/articles/10.1186/2190-4715-24-24

Lue lisää

Tietynlainen geenimanipulaatiohan tehtiinkin että joku vilja (oliko se maissi?) saatiin sietämään enemmän glyfosaattia (Roundupissa oleva myrkky), että voitiin käyttää enemmän glyfosaattia tuhoamaan enemmän rikkaruohoja.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Mikä ihmeen jalostusmoka? Jalostus ei näytä kehittävän yhtään mitään. Tiedemiesten on pitänyt turvautua siemenpankkeihin säilyttääkseen edes jotain siitä biologisesta informaatiosta, mikä on rappeutunut jalostuksen seurauksena.

Edes se, että tiedemiehet ovat leikkineet jumalaa yrittämällä tunkea viljelykasveihin uutta geneettistä materiaalia, ei näytä johtavan geneettisen monimuotoisuuden kasvuun.

100 vuoden aikana tapahtunut viljelykasvien häviäminen on enimmäkseen evoluutioteorian syytä, koska populaatiogeneetikot kuvittelevat, että DNA sanelee eliön ominaisuudet. Kelkka alkaa kääntyä ja vähitellen siirrytään turvallisempiin menetelmiin, eli epigeneettiseen jalostukseen. Mutta epigenetiikkakaan ei pelasta kuolevaa evoluutioteoriaa, koska myös epigeneettiset mekanismit johtavat genomin vähittäiseen rappeutumiseen, aivan kuten luonnossakin tapahtuu.

Lue lisää

"Jalostus ei näytä kehittävän yhtään mitään."

Niin, ei se saa lehmiä kävelemään vetten päällä tai lentämään (jonka sinä saattaisit hyväksyä "kehitykseksi"), mutta se on saanut lehmien maidontuotannon palttiarallaa kolminkertaistumaan.

Kasvipuolella jalostus tarkoittaa käytännössä sitä että suurin osa maailman ruuasta tuotetaan
nykyään jalostetuilla lajikkeilla. Myös geenimanipuloitujen lajikkeiden osuus on suuri. Kyllä luokanopettajan tuollainen pitäisi tietää, mutta usko on saanut sinut niin sekaisin että kirjoittelet nettiin tiedon sijaan luulonvaraista paskaa.

75 vuotta sitten hiffattu DNA:n perimää siirtävä mekanismi, on ollut jo sata vuotta ohjaamassa jalostusta väärään suuntaan.
Kovin merkillisiä teitä kulkee uskovaisen ajattelu. Tällainen materialistinen maallikko on aivan ymmällään.

"populaatiogeneetikot kuvittelevat, että DNA sanelee eliön ominaisuudet.' "

Yksi esimerkki löytyy mehiläisistä, joissa DNA ei sanele, vaan epigenetiikka ohjaa DNA:ta.

Työläinen ja kuningar ovat geneettisesti identtisiä.
Kuningattareksi kasvatettavaa toukkaa ruokitaan erikoisravinnolla, joka sammuttaa geenin, joka estää kuningargeenien toiminnan.
Ravinto epigenetiikan välityksellä vaikuttaa siis ratkaisevasti mehiläisten kehitykseen ja toimintaan sekä käyttäytymiseen.

Esim:
Kucharski R., Maleszka J., Foret S., Maleszka R. Nutritional Control of Reproductive Status in Honeybees via DNA Methylation (2008). Science, 319: 1827-1830

"Missä mielessä jalostus rappeuttaa biologista informaatiota?"

Kaventamalla ominaisuuksia.

Siksi on geenipankit ovat äärimmäisen tärkeitä.
Niistä voidaan hakea laajempaa materiaalia jalostukseen.

Anonyymi kirjoitti:

"populaatiogeneetikot kuvittelevat, että DNA sanelee eliön ominaisuudet.' "

Yksi esimerkki löytyy mehiläisistä, joissa DNA ei sanele, vaan epigenetiikka ohjaa DNA:ta.

Työläinen ja kuningar ovat geneettisesti identtisiä.
Kuningattareksi kasvatettavaa toukkaa ruokitaan erikoisravinnolla, joka sammuttaa geenin, joka estää kuningargeenien toiminnan.
Ravinto epigenetiikan välityksellä vaikuttaa siis ratkaisevasti mehiläisten kehitykseen ja toimintaan sekä käyttäytymiseen.

Esim:
Kucharski R., Maleszka J., Foret S., Maleszka R. Nutritional Control of Reproductive Status in Honeybees via DNA Methylation (2008). Science, 319: 1827-1830

Lue lisää

>>Työläinen ja kuningar ovat geneettisesti identtisiä.<<

Onkos kuhnurikin, eli mehiläiskoiras, geneettisesti identtinen noiden kanssa, onkos?

Lukemisen epigenetiikasta voi aloittaa täältä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Epigeneettinen_periytyminen

Tieteen termipankista löytyy epigenetiikasta seuraavaa:
-Ihmisen solujen dna on samanlaista, mutta samalla dna-koodistolla syntyy noin 200 erilaista solua/solukkkoa.

Määritelmä: Epigenetiikka tutkii geenien toiminnan säätelijöitä, jotka voivat muuttua ympäristön vaikutuksesta ja ovat perinnöllisiä, mutta eivät muuta DNA-sekvenssiä.

Selite: Etuliite “epi”- tulee kreikan kielestä ja voidaan suomentaa “päällä”. Epigeneettinen säätely ei vaikuta geenien emäsjärjestykseen eli sekvenssiin, vaan siihen milloin ja kuinka paljon geeniä luetaan jättämällä DNA-juosteen tai histoniproteiinien ”päälle” epigeneettisiä merkkejä. Epigeneettiset merkit muodostavat yhdessä epigenomin, joka säilyy solujen uusiutuessa, toisinaan myös sukupolvelta toiselle.

Epigeneettinen informaatio on yksilönkehityksen, solujen normaalin kasvun ja erilaistumisen edellytys. Ihmiskehon kaikkiin 3.72 × 1013 soluun sisältyy identtinen genomi, mutta epigeneettinen informaatio on mahdollistanut sen, että hedelmöittyneestä munasolusta on syntynyt kehon noin 200 erilaista solutyyppiä. Epigeneettisen informaation periytyvyys takaa sen, että jakautuva ihosolu tuottaa ihosolun eikä esimerkiksi maksasolua. Epigeneettistä muuntelua voi kuitenkin tapahtua missä tahansa vaiheessa elämää ja se voi periytyä seuraavalle sukupolvelle.

Epigenomi on huomattavasti herkempi ympäristön muutoksille ja muuntuu nopeammin kuin genomi. Epigeneettiset muutokset voivat helpottaa huomattavasti kasvien ja eläinten selviytymistä muuttuvissa oloissa kuten vuodenaikojen vaihtuessa tai ilmastonmuutoksessa. Toisaalta epigeneettisten muutosten on havaittu olevan syy myös monien sairauksien kuten tyypin 2 diabeteksen ja syöpien syntyyn ja periytymiseen.

Epigenetiikasta kooste suomeksi

Häkkinen, Hanna ym.: Epigenetiikka haastaa käsityksiämme periytymisestä ja evoluutiosta. Tieteessä tapahtuu, 2015, 33. vsk, nro 2, s. 13–19.
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/49578/14670

Utahin yliopiston sivuilla monipuolinen ja helppotajuinen esittely epigenetiikasta
http://learn.genetics.utah.edu/content/epigenetics/

Epigenetiikan mekanismista lukemista
Audergon, ym. 2015. Restricted epigenetic inheritance of H3K9 methylation
Science 03 Apr 2015: Vol. 348, Issue 6230, pp. 132-135
http://www.sciencemag.org/content/348/6230/132

"mitä ihmeen menetelmiä nämä epigeneettiset menetelmät on? "

Kasvien jalostamisessa epigenetiikan hyväksikäyttö on vauhdilla etenemässä:

Epigeneettinen jalostus on välttämätöntä hyödyntää, jotta voidaan saada monipuolisesti vaihteleviin olosuhteisiin sopeutuneita, viljelyvarmoja lajikkeita aikaiseksi.
Kaikki kasvinjalostuksen vaiheet tulisi tehdä niissä olosuhteissa, joissa ko kasveja tullaan viljelemään.
Koeputki ja laboratorio ei voi korvata olosuhteita pellolla.
Tulee siirtyä tällaiseen ekologiseen kasvinjalostukseen, jossa epigenetiikka nostetaan keskeiselle sijalle.

Messmer M. Epigenetics and organic plant breeding
https://www.researchgate.net/publication/265241572_Epigenetics_and_organic_plant_breeding

Gallusci ym. 2017. Epigenetics for Plant Improvement: Current Knowledge and Modeling Avenues
Trends in Plant Science Volume 22, ISSUE 7, P610-623, July 01, 2017
https://www.cell.com/trends/plant-science/fulltext/S1360-1385(17)30089-4