Kaikenlaista kysellään, mutta millaiset asiat sitten olisivat sellaisia, jotka ratkaisivat jotakin?
Ne kynnyskysymykset
Anonyymi
20<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Rakastatko niin paljon että otat yhteyttä irl etkä rakastele ventovieraita palstoilla 10 vuotta mielikuvitus aktissa?
En ole palstalla rakastellut kenenkään kanssa, lähinnä vitsiä heittänyt. En ole rakastunut täällä kehenkään, vaan kaivannut kaivattujani, joiden kanssa olen ollut reaalielämän puolella suhteessa, Ensimmäisestä voi aika olla jättänyt jo niin kauas etten muistele enää mitenkään, toisesta lämmin muisto sydämen syrjässä ja tätä kolmatta mietin edelleen, että voitasko me kuitenkin olla me vielä.
Voitais me olla. Anna meille mahdollisuus.
En usko että voimme ikinä olla me.
Olet ilkeästi kirjoitellut meille kaikille täällä. Tarjaa haukut jatkuvasti. Lienee tämä ex-vaimo nro 1 , Susania ja minua olet samanlailla paikannut mielenterveysongelmaisiksi ...
Kohtelet kaikkia meitä huonosti. Suhteemme ei olisi onnellinen
Voi teitä naisparkoja täällä, menkää palstalta pois, niin ei ole kyseinen mies teitä enää haukkumassa palstankaan kautta. Nainen olen ja miestä mietin.
En hyväksyisi salasuhteita joten luottamus toiseen on se tärkein asia!
Mun kynnyskysymykset olisi helppo ratkaista, jos osaisin/uskaltaisin kysyä asioita ihan irl ja saan kyllä kaivattuuni myös yhteyden ja ollaan ”tekemisissä”, mut en osaa aina puhua/kysyä suoraan asioita, joten näillä mennään eteenpäin!
Kynnyskysymykset:
-Väkivalta
-Rikostausta (arvomaailma tuskin kohtaa, jos on kyseessä huijari, varas, raiskaaja tms.)
-Päihdeongelmat ja riippuvuudet
-Bipolaarisuus, skitsofrenia, keskivaikea-vaikea masennus, psykoosit, persoonallisuushäiriöt (ex-puolison mt-ongelmat koettu, hyvin harvoin tilanne poistuu. Puoliso on usein pahanolon nyrkkeilysäkki ja sairaanhoitaja ja äiti, joka hoitaa käytännössä hoitaa kaiken yksin)
- Asperger (ei pysty vastaamaan toisen tunnetarpeisiin vastavuoroisesti, kommunikaatio haastavaa, empatia ja tunteiden ilmaisu voi olla vaikeaa)
-Aseksuaalisuus tai heikko lipido, varsinkin yhdistettynä vähäisen läheisyyden tarpeeseen (ei vaan ole oikea pari minulle)
-Kemian puute. Jos tutustumisen jälkeen molemminpuolinen rakastuminen ja vahvat tunteet ei ole syttynyt. Ihannetilanteessa vahva tunne on jo ennen kuin suhde aloitetaan. Järkisyillä solmitut liitot jätän niille, jotka sitä arvostaa.
Jos oikeasti kolahtaa, ei sitten paljon muulla ole niin väliä. Esim. ennen olisin sanonut ikä, varsinkin alaspäin, mutta ei sillä ole loppupeleissä mitään väliä.
Olen periaatteessa kanssasi tuosta listasta samaa mieltä mutta osa noista mainitsemistasi sairauksista ellei kaikki on parannettavissa. Lääketieteen mielestä ainoastaan persoonallisuushäiriöt ovat parantamattomia. Itse en ole samaa mieltä lääketieteen tästä kanssa, koska olen nähnyt "paranemisia".
Monella ihmisellä on jotain mielenterveysongelmia jossakin vaiheessa elämää. Toisaalta lääketieteen/psykiatrian parissa tehdään myös lääkäreiden toimesta virheellisiä diagnooseja mm. lääkäreiden ammattitaidottomuuden vuoksi. Usein virheitä tehdään lyhytaikaisten diagnoosien kanssa, koska kuka tahansa lääkäri voi ne (ammattitaidottomasti) tehdä mutta tiedän myös tapauksia, joissa myös pitkäaikainen diagnoosi on annettu väärin ja korjattu jälkikäteen. Psykiatria ei ole myöskään aukoton tiede; sillä on omat sokeapisteensä eikä se kaikkia ilmiöitä tunne/ymmärrä. Koska usein psykiatriset diagnoosit ovat luonteeltaan määräaikaisia, niissä myös on takana ajatus siitä, että niistä voi parantua.
Pieni lisäys vielä. Usein terveen ihmisen määritelmä on kyky hoitaa itseään ja kotiaan, työkyky, kyky muodostaa terveitä ja rakentavia ihmissuhteita (myös ystävyyssuhteet lasketaan näihin), kyky pyörittää normaaliarkeen kuuluvia palikoita (opiskelu/työ, ihmissuhteet, harrastukset). Kysymys on siis kyvystä säilyttää tasapaino eri asioiden ja arjen keskellä. Toki elämäänkin kuuluu erilaiset haasteet, vastoinkäymiset ja surut, toisilla enemmän kuin toisilla. Tällöin myös se tasapaino luonnollisesti järkkyy. Ihmisessä on kuitenkin valtavasti potentiaalia haasteidenkin keskellä. Usein ihminen, joka ei ole kokenut tasapainon järkkymistä, ei kestä sitä myöskään toisen elämässä. Elämässä ja parisuhteessa voi tapahtua mitä vain. Usein myös parisuhteet menevät rikki, jos ei ole halua eikä kykyä venyä, jos puoliso alkaa voimaan huonosti. Se voi sattua kenelle vain. Elämä ja kriisit eivät valikoi. Toisten elämä on toki vaikeampaa ja haasteellisempaa kuin toisilla. Toisilla myös se ymmärrys erilaisuutta ja elämän karua puolta kohtaan on laajempi kuin toisilla.
Kuten sanoin, olen kokenut puolison sairastumisen vakaviin mielenterveysongelmiin. Kestin sitä 7v ennen eroa, käytännössä hoidin monta vuotta kaiken ja hän jaksoi lähinnä istua suljetussa työhuoneessa. Siinä kohtaa hän kun erosimme olikin masennus oli vaihtunut maniaan. Hukkasi koko omaisuutensa ja melkein minunkin asunnon takia, sai raivokohtauksia johon ei pystynyt reagoimaan mitenkään oikein, sain osakseni paljon aiheetonta vihaa, naisia oli kierroksissa käden joka sormelle, saattoi ostaa urheiluauton tai 20te stereot hetken ideasta jne.
Se, joka sanoo ettei kaikki kestä puolison sairastumista voi etsiä itsellensä vaikka bipolaarisen puolison ja katsoa miten kauan tuota jaksaa tuota itse sekoamatta. Itse lähdin ennen. Ja kun tuo viha alkoi kohdistua lapsiin, on moraalisestikin parempi pelastaa lapset kuin ymmärtää sairasta puolisoa. Vakavasti mt-ongelmaisen puolisona ei tosiaankaan ole helppoa.
Jos ei ole kyseessä lievistä mt-ongelmista tai ohimenevistä esim. trauman aiheuttamasta itsensä korjaamisesta, ei noita kyllä kovinkaan usein korjata. Sairaalla ei välttämättä ole sairauden tunnetta (niin kuin ex-puolisollekaan), eikä hoitomyöntyvyys ole itsestään selvää. Aika mini jättää lääkkeet syömättä ja toimivia lääkkeitä saatetaan hakea monta vuotta (nähty). Ja kun olo normalisoituu, potilas luulee olevana terve ja sitten taas mennään seuraava 3-5v kierre. Aika moni sortuu päihteisiin tai päätyy työkyvyttömäksi.
Olen nähnyt ystävien ex-puolisojen kautta mt-ongelmien ryöstäytyvän terveyttä uhkaavaksi hakkaamiseksi, itsemurha kierteeksi, työkyvyyttömyydeksi, narkkaukseksi, sekakäytöksi Ketä voi velvoittaa jatkamaan noissa oloissa ja samalla pitäisi suojella pieniä lapsia traumoilta. Kaikki ongelmat ei vaan ole ratkaistavissa.
Lievä masennus, vaikka masennus tai työstressi on ihan eriasia kuin vakavat ongelmat. Noista parantuminen onnistuu usein lääkkeillä tai ilman.
Ymmärrän, että olet kestänyt paljon. En vähättele kokemustasi ollenkaan. Ymmärrän myös sen, että kullakin ihmisellä on rajalliset voimavarat ja että kukaan ei voi toimia puolisonsa terapeuttina. Olen lukenut tuosta sairaudesta sekä tiedän sekä omasta tuttavapiiristäni että julkisuuden henkilöistä vastaavia tapauksia.
Jos ihmisen ongelma/sairaus on kuuluu lääketieteen ymmärryksen piiriin, pystytään diagnosoimaan oikealla lääketieteellisellä vastineella/diagonoosilla ja jos ihminen on diagnosoitu oikein, toki se diagnoosi ja sen hoitosuositus voi auttaa ihmistä elämään tasapainoista elämää. Näin siis vain siinä tapauksessa, että nuo edellä mainitut kohdat täyttyvät.
Toki traumoista tai vastaavasta toipuminen riippuu niiden syistä, kestosta ja vakavuudesta. Niin ikään se riippuu usein myös niistä psyykenvälineistä, joita yksilöllä itsellään on. Toiset ihmiset kestää enemmän kuin toiset. Toisten kyky selviytyä, mukautua ja nousta ylös on parempi kuin toisten. Toisten kyky ymmärtää monimutkaisia asioita ja itseään kokonaisvaltaisesti on parempi kuin toisilla. Siispä elämänkolhuista ja haasteista selviäminen (olipa ne lääketieteellisesti diagnosoitavissa tai ei) vaihtelee yksilöstä riippuen ja tuohon yksilön selvitymiseen voi vaikuttaa geenit, kokemus, koko henkilöhistoria, jopa älykkyys.
Uskon, että myös se, kuinka tilanteeseensa suhtautuu, vaikuttaa selviämiseen. Toisille päihteet, itsemurha ja luovuttaminen ei ole koskaan mikään vaihtoehto. Toisille selviäminen ja mukautuminen ainoa vaihtoehto. On totta, että kaikki eivät ymmärrä sairauttaan tai sitten lääketiede ei välttämättä ymmärrä kaikkia ilmiöitä, joita se voi joko diagnosoida vääriin tai ei tunnista ollenkaan tai jossa sen välineet loppuu. Monia vuosia lääketieteessä esimerkiksi uupumus diagnosoitiin suoraan masennukseksi eikä välttämättä katsottu potilaan kanssa yhdessä, mistä syistä uupumus johtuu. Tästäkin on ollut jonkin verran lehtijuttuja ja tutkimusta viime aikoina.
Koska lääketiede toimii kiinteästi lääketeollisuuden kanssa, koska eri lääkefirmat järjestävät säännöllisiä kutsuiltoja, joissa lääkäreille maksetaan kaikki ja joissa uusia lääkkeitä esitellään ja toivotaan myös lääkäreiden niitä potilailleen määrävän, lääketiede on hyvin lääkekeskeinen, vaikka lääketieteen tulisi olla eri asia kuin farmasia.
Ymmärrän, että tilanteissa on eroja ja että jokaisen ihmisen tilanne on hyvin yksilöllinen. Ei ole häpeä etsiä apua, johon voi kuulua terapia, lääkitys, vertaistuki yms. Tärkein asia on, että saa oikeanlaisen avun oikeasta lähteestä ja kykenee jatkamaan elämää.
Tätä miettinyt aika paljon... Jos hän nyt varattuna kaipailee muita, niin sitä samaahan se olisi jatkossakin. Eipä hänelle varmaan koskaan yksi riitä.
Ei se välttämättä noin mene. Jos liitto on rakkaudeton kulissi ilman läheisyyttä ja seksiä, mutta joku asia (esim. lapset) pitää kulissia yllä, voi olla tilanne on ainut kertainen.
Aika paljon kertoisi parisuhdehistoria, suhteiden pituus ja onko ollut aiemmin uskollinen, ja miksi kulissia ylläpidetään.
No jos nyt ei olisi huumekauppaan sekaantunut ja rahanpesuhommatkin olisi jääneet vähemmälle. Tai olisi ainakin tehnyt sitä salaa, eikä somessa esitellen.
Tärkeintä naisessa on että uskoo Jeesukseen. Kaiken muun hyvän hän saa kun etsii Jumalan valtakuntaa. Siis on rakastava, uskollinen, hellä, huolehtivaineen, huomaavainen, lempeä, rehellinen. En halua rakastua kuin semmoseen ja Jumala pitää siitä huolen. Olisimme toisillemme kuin lahjat Jumalalta. Tai hän siis olisi oma enkelini kun kyllä tarvitsisin semmosta höpönassua.
Minä en elä kulisseissa. Minä olen onnellinen aviovaimo. Haluaisin vain olla onnellinen. Miehellä ja minulla pitäisi nyt olla seesteistä aikaa. Liittoamme ovat vaivanneet minun mielenterveysongelmani mutta vihdoin pitäisi olla helpompaa. Kunnioitan ja arvostan miestäni. Anna minun olla onnellinen ja vain jätä minut rauhaan...!
Anteeksi, että vaikutan vähän kärttyiseltä mutta ymmärrätkö mitä ajan takaa. Minulla ei enää ole niin paljon ongelmia kuin 15 vuotta sitten. Saan lääkitystä ja olen saanut terapiaa. Vieläkin minulla on eräitä ongelmia mutta työstän niitäkin.
Voin tällä hetkellä elää kohtalaisen onnellista elämää jaelänkin. Haluat auttaa minua, se on ihan ok mutta sen pitäisi tapahtua taka-alalla. Se ei saa häiritä muuta elämääni.
Annan sinun edelleen auttaa minua, koska syystä a) sinulla on tarve auttaa b)auttaa juuri minua. Ehkä sinulla on tekemisen puutetta ja kaipaat olla avuksi. Ymmärrän sen. Olisiko sinulla kuitenkin lähempänä henkilöitä, jotka ehkä tarvitsivat enemmän apuasi? Kysyn vaan.
Jatketaan siis samalla lailla ainakin vielä jonkin aikaa. Me molemmat yritämme hankkia myös muuta elämää. Hyödyksihän tämä on minulle...
Oma ehdoton lista on rehellisyys.
Sanoin nykyiselleni että puhu aina totta. Jos et voi jostain syytä puhua totta, sano että et halua kertoa, hyväksyn sen.
Vuosi sitten taatusti minulla oli masennus ja mielenterveyshäiriökin. Olin loppuun kiusattu ja kiristetty. Erosta harkinta-aika päällä ja vaimo juoksi pettämässä minkä kerkesi. Jokainen sana oli valetta jokainen lupaus oli kuin horsmankukka. Olin varma että sattuminen loppuu vaan kun elämä loppuu.
Nettitreffeillä tapasin ujon ja kiltin oloisen naisen. Todellisuudessa hän olikin vain kiltti.... jos ymmärrätte. Hän taas näennäisen hyvästä elämästään huolimatta poti hirveää yksinäisyyttä. Alaisilleen pomo ja pomoilleen alainen. Hierarkia on yksiselitteinen. Vaikka kaveerasikin alaistensa kanssa, hän koki olevansa ulkopuolinen.
Parissa kuukaudessa, me pääsimme molemmat omista ongelmistamme, toisiimme tukeutuen. Itse vaihdoin parempaan työhönkin, kun taas elämä maistuu.
Exälle ja hänen suvulleen on onnellisuuteni tullut järkytyksenä.
Kuten rakkaani sanoi: Meidän pitäisi kiittää exiä jokaisesta satuttamisesta koska, emme muuten osaisi arvostaa yhteistä onneamme.
Tarkoitus oli kertoa että, joskus ne vajavaisuudet ovatkin vahvuuksia.
Listallani:
1. Väkivalta (taloudellinen kontrolli noin niiku kärjessä ja fyysinen)
2. Päihde ja mt ongelmat
3. Osaa hahmottaa asioita kokonaisvaltaisesti ja jäsennellä ne eli puhua jaelää.
4. Luottamus ja puhuminen
5. Itsestään ja ympäristöään huomiointi. Äiti on sitä varte.
6. Finanssi puoli kunnossa osaa huolehtia taloudestaan ns. Omillaan toimeen tuleva.