Virtaako siinä vesi ja onko vesi kirkastunut. Viime kesänä oli myös kuiva kausi ja suntissa oli vähän vettä, kasvillisuutta kasvoi ja muovipussit ja tyhjät oluttölkit kelluivat suntin pinnalla. Miltä se nyt näyttää, en ole ehtinyt käydä katsomassa. Onko havaintoja, mielipiteitä.? Jääkö se meiltä Kokkolalaisilta suntin huomio huomaamatta kun joka arkipäivä suntin vierusta kuljemme, jalan tai pyörällä?
Kuiva kausi meneillään, miltä ruopattu suntti näyttää?
Anonyymi
1569
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Maa kohoaa joka vuosi ja vanha merenlahti pienenee. Ruoppaaminen on turhaa sillä kohta Suntti on kasvanut umpeen ja saamme sen tilalle ihanan puiston joka halkoo koko kaupunkia. Vesipiiri esitti 1970-luvulla tekojärven kaivamista tai putkella veden ohjaamista Perhojoesta. Kumpaakaan suunnitelmaa ei toteutettu sillä tekojärven kaivaminen ei onnistunut yksityisille maille ja putken vetäminen oli liian kallis. Lisää asiasta voi lukea Kokkola ryhmän facebook sivuilta, missä kirjoitukset ovat asiallisia koska tämä yksi herra ei pääse sinne osallistumaan.
Maankohoaminen ei vaikuta paskankaan vertaa jokien ja purojen virtaamiin. Sillä teorialla Lestijoki, Perhonjoki, Kokkojoki, Kruunypyynjoki, Lapuanjoki, Kyrönjoki ymt Pohjanlahden ja Suomenlahden joet olisivat kuivuneet jo tuhansia vuosia sitten.
Päin vastoin. Mitä enemmän maa kohoaa (esim Perhossa), niin sitä suuremmalla voimalla vedet virtaavat kohti merta. Kukaan ei ole koskaan eikä missään suunnitellut tekojärveä Kokkolaan, Kaustarin soille, kaupungin omistamille maille; rämeikköön, jossa pohjavesi - lähellä pintaa oleva, valtavan suuri ja ehtymätön maanalainen järvi sijaitsee... Hah hah haaa!!!...
JK Joten jatkakaa vain vittuiluanne. En siitä ota "nokkiini"...
Joki on eri asia kuin lahti. Katsoppas googlesta mitä eroa niillä on. Suntti on nimittäin entinen merenlahti. Hahhah.
Reijo vain jaksaa tuota vesipiirin vanhaa ideaa lämmittää omanaan. Merenlahdet kuivuu ja jokien suistot laajenevat sekä joet lyhenevät maankohoamisen seurauksena.
Hah, vai merenlahti. Anna minun nauraa. Merenlahti ei virtaa edes "takaisin mereen", ja salmi on kahden suuren vesialueen välissä oleva kapeahko vesialue. Kokkojoki on joki, ja se on yksi Perhonjoen suistouomista, joka syntyi aikanaan, kun meri "vetäytyi nykyiselle paikalleen. Tämä ilmiö ajoittui 1700-1800- luvuille...
Kokkojoessa virtaa vesi tänäänkin. Tosin se on lapsenpaskan väristä, eikä siitä muuksi muutu, ennen kuin Linnusperä viemäröidään, ja tekokjärvi - Kokkojärvi kaivetaan Kaustarin suorämeikköön, hah hah haaa!!!...
Hulevedet siellä Suntissa reijo virtaa noin puoli kuutiota sekunnissa jos ei ole näin kuivaa jolloin ei virtausta ole vanhassa merenlahdessa lainkaan.
Tuolla perusteella kaikki mereen virtaavan joet ovat entisiä merenlahtia.
Perhon nauruturpa vois mennä uimaan merenlahteen, niin tietäisi millaista on uida merenlahdessa.
IHANAA, IHANAA! Kyllä siitä vielä tulee helmeilevä Kokkojärvi ja lähtee kirkas Kokkojoki, kun ajetaan tarpeeksi hiekkaa!
Surkea näky on Suntti nykyisin.On siinä turistilla ihmettelemistä
Hienoa että on tarjolla jotain ihmettelemistä turistille.
Reijo voisi vaikka tanssia sadetanssin, niin tulisi virkistävä ukkosmyrsky ja sunti täyttyisi. Varo kuitenkin, ettei salama iske ja boottaa aivojasi vielä kovemmille hahhaakierroksille.
Afrikkalaiset vieraat ihailivat Sunttia sillä heidänkin kotikaupungin läpi virtaa avoviemäri mutta haju on paljon pahempi ja enempi kärpäsiä.
Miksi ruoppaustyömaan hommat on jätetty kesken.
Hirveät maakasat on maanneet pyörätiellä koko kesän ja työ miehen painuneet huitsin nevadaan.
Pato on susi jo syntyessään.Täysin turha rakennelma.Rahan olisi voinut käyttää Sundin pohjaputkeen.Virtausta,virtausta.
Totta, että kaikki joet, suntti mukaanlukien ovat mereen virtaavia joenlahtia, niitä ovat myös pienemmät virtaamat, korpilahden oja, silakkapuro jne... Kaikki edellä mainitsemani ovat mereen virtaamia joenlahtia ja paljon muitakin, joilla on ollut leveyttä moninkertaisesti aikaisemmin, kun maankohoaminen oli alkutekijöissään. Merenlahtea oli Tervaholma, kaustarinlahti. Kun ajelee valtatietä Kälviälle päin, niin siinä välissä on vitsarinsuora huoltoasemineen, siinä on yksi merenlahdenpaikka ja siitä päin valtatietä pitkin ajaessa huomaa kumpuolevat maastot, Perhonjoki, rimmi ja laskua entisen Koutosen huoltoaseman kohdalla virtaa korpilahden oja, perhojoesta haarautuva. Tällä välillä maastoista huomaa Kälviälle tullessa maastojen muutokset, nousua ja laskua, jonka moni polkupyöräilijä on huomannut Kälviälle ajaessaan, että siinä on merenlahtia ollut vuosisatoja sitten.