Koulupäivät uskonnollisesti sitouttamattomiksi

Jos uskonnollisia tilaisuuksia koulun työsuunnitelmassa kuitenkin on, samaan aikaan pitää olla tarjolla vastaavaa ei-uskonnollista ohjelmaa. Tämä on kai selvä, mutta se, miten asiasta tiedotetaan ja kysytään huoltajilta, ei ole ollut selvä. Siitä on tehty jopa kymmeniä kanteluita viime vuosina.

Koulun pitää kertoa, millaista ei-uskonnollista ohjelmaa on, ja tehdä selväksi, että myös uskonnonopetuksessa olevat voivat osallistua ei-uskonnolliseen ohjelmaan, koska uskonnolliset tilaisuudet eivät ole pakollista opetusta.

Kysymyksen pitää olla muodoltaan neutraali: kumpaan ohjelmaan oppilas osallistuu?

Oppilaanhan pitää OSALLISTUA johonkin ohjelmaan. Kysymyksen ei siten pidä enää olla usein käytetty virheellistä muotoa, ”osallistuu” tai ”ei osallistu” uskonnollisiin tilaisuuksiin. Sitouttamattomaan, ei-uskonnolliseen ohjelmaan osallistuvat eivät ole mitään ”ei-osallistujia”.

Syrjintä stop!

Opetushallituksen ohjeet uskonnollisista tilaisuuksista tulee jälleen uusia ottaen huomioon perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden linjaukset uskonnollisesta ja katsomuksellisesta sitouttamattomuudesta.

Opettajajohtoinen ruokarukoiluttaminen ei ole tätä päivää, joten sellaista ei enää pidä voida järjestää. Päivittäinen uskonnollinen rituaali koulun henkilökunnan toimesta on sitouttavaa jos jokin.

Uskonnottomuus-uskonnon julistajilla on kyllä sanat ja käsitteet menneet solmuun siinä määrin, ettei saa enää mitään tolkkua, mihin he oikein jutuillaan loppujen lopuksi pyrkivät.

Juuri nyt, elokuun alussa, lukuvuoden vaihteessa on aika, jolloin mainiosti ehtii vaikuttaa myös katsomusaineen valintaan. Jos ja kun lapsi on erotettu kirkosta tai hän ei ole siihen kuulunutkaan, juuri nyt on hyvä aika siirtää uskonnonopetuksessa oleva lapsi elämänkatsomustiedon ryhmään. Tämä onnistuu kaikilla luokkatasoilla 1-9 lk.

Lähipäivinä voi koulusta tulla peruskoululaisen kotiin uskonnollisia tilaisuuksia koskeva kysely. (Osa kouluista on tosin jo luopunut niistä, mutta suurin osa ei.)

Kannattaa valita uskonnollisesti sitouttamaton vaihtoehto. Sellainen on myös opetussuunnitelman mukaista toimintaa.

Mitä useammat valitsevat ei-uskonnollisen vaihtoehdon tyrkytettävän uskonnollisen tilaisuuden sijaan, sitä nopeammin loppuu jumalanpalvelusten ja srk aamuhartauksien ymppääminen lukuvuoden ja koulupäivien ohjelmaan.

Kannattaa myös jutskata lapsen koulukaverien huoltajien kanssa, josko he päätyisivät samaan. Kimpassa kivempaa.

Toki me uskontokriitikot kaikkikin voisimme varovasti kysellä koululaisten vanhemmislta, vaikka ei olisi omia lapsia koulussa, että mitenkäs tämän asian kanssa tätä nykyä on. Kysyähän aina saa, mutta valinta on tietysti lapsen huoltajien.

Asian on erinomaisen akuutti.

Ps. Tietenkin lapsen ehtii vielä ennen lukuvuoden alkua siirtää koulun uskonnonopetuksesta elämänkatsomustietoon. Ja ehtiipä ensin laittaa maistraattiin kirkostaerottamispaperinkinkin.

Julkisuudessa on keskusteltu koulun yhteisistä joulujuhlista, mutta vähemmän ”joulukirkosta” ja muista uskonnollisista, tunnustuksellisista tilaisuuksista, vaikka niitä yhä liitetään monien koulujen lukuvuoden ohjelmaan. Niinpä kannattaa muistuttaa, että koulu ja päiväkoti voivat aivan hyvin olla liittämättä ”joulukirkkoa”, ”pääsiäiskirkkoa” tai ”kevätkirkkoa” koulu- tai tarhapäivän aikaiseen toimintaansa.
Tämä mahdollisuus mainitaan myös Opetushallituksen eli OPHn ohjeessa koulun tilaisuuksista. Oppilaiden ”kirkottamisesta” luopuminen olisi perusteltu, hyvä ratkaisu, sillä uskonnonharjoitukset eivät kuulu koulun lakisääteisiin tehtäviin ja opetussuunnitelman sekä varhaiskasvatuksen perusteissa linjataan opetuksen ja lukuvuoden päättäjäisten ”uskonnollinen ja katsomuksellinen sitouttamattomuus”.
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2019/11/19/koko-toiminta-sitouttamattomaksi/