Niin, kenelle kerroitte ensin ja miten kerroitte? Mä haluaisin kertoa tästä jollekin, niin ahdistavaa kun nyt on yksin tän asian kanssa kun kukaan ei tiedä. Mutta en vaan tiedä MITEN kertoisin.. Mitä sanoisin? Jos sanon vaan tyyliin "ai niin, mulla on muuten bulimia" niin tulee ehkä toiselle vähän turhan äkkiä. Eli ehdotuksia?
Te jotka olette kertoneet bulimiasta
Jenna
101014
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
itteeni yhellä keskustelufoorumilla... Isoveli kävi huvikseen lukemassa ja löysi tekstini... Hän kertoi äidilleni....
Isälle sanoin vaan, että "mulla on bulimia"... Iskä kysy et "anteeks, mitä?" "niin, että mulla on bulimia"... Enempää ei olla isän kanssa asiasta puhuttu... Äidin kanssa ollaan muutama kerta...
En ole kertonut kellekään muulle kuin eräälle ystävälleni jolla on sama vaiva kuin mulla. Kerroin sähköpostilla sen koska halusin purkaa ajatuksiani ja kertoa sen jollekin. En ole kasvotusten keskustellut asiasta kenenkään kanssa ja sähköpostitsekin me vaihdoimme aiheesta vain pariin kerran ajatuksiamme.
..kerroin äidille, koska olin niin ahdistunut. nyt asiasta tietää jo moni, koska äiti on vähän päässyt vauhtiin kertoessaan sitä monille tutuille. No. eipä tässä mitään. elämä (mikä elämä?) jatkuu.
En voisi kuvitellakkaan kertovani äidilleni bulimiastani, hän ei todellakaan voisi ymmärtää. On kailottanut jo monesti, kuinka anorektikot ja bulimikot ovat täysin hulluja. Mulle se vaan suuttuisi ja nalkuttaisi, eikä ymmärtäisi ollenkaan miksi muka pitää oksentaa. Tuskallista..
Oon kertonu yhelle kaverilleni messengerin kautta, kun olin niin ahdistunut. en voisi puhua hänen kanssaan kasvotuksin tästä. Joskus hän kysyy mesessä vielä että "voitko sä paremin" jne. En silti oikeen mitään kerro ja valehtelen aina et mulla menee muka paremmin. silti tuntuu hyvältä kun joku on oikeesti huolissaan musta :)
Mulla on sama homma.En pystyis kertomaan kellekään perheenjäsenistäni.Kaks tyttökaveriani tietää,mutta ei ne oikein auta asiaa mihinkään suuntaan,avautumiseni jälkeen valehtelen niillekin päivän syömisiäni,toisesta se taitaa olla lähinnä huvittavaa.Myös yks ystäväpoikana tietää tästä,se oli huolissaan,tuntu hyvälle kun se halus auttaa,yritti neuvoa.Haluaisin parantua,mutta musta tuntuu,että en oo "tarpeeks hyvä bulimikko".Saatan oksentaa 1-3 kertaa päivässä,pitää viikon taukoja,taas oksentaa,paastota pari päivää,mässätä.Mutta kun en tee tätä koko ajan..Huonoina aikoina tietysti enemmän.
Hoh,kuulostaa taas niinkun ite olisin kirjoittanu tuon sun tekstis.Olis kiva kuulla muidenkin ajatuksia,jos ne on yhtään samanlaisia.Musta tuntuu,että haluan parantua,mennä lääkäriin,jotain,mutta toisaalta taas se on askel mun salaisuuden paljastumiseen,mikä on pahin pelkoni.Raskasta :/
Itse kerroin luotettavalle ystävälleni, se oli erittäin vaikeaa mutta ystäväni otti sen hyvin vastaan ja helpotti huomattavasti kun oli joku jolle kertoa ahdistuksesta. Puhuttiin syömishäiriöistä ja sanoin suoraan että "mulla on bulimia". Ystäväni tilasi ajan terv.keskuksesta ja kävin sielä. Lääkärini oli ihana ja auttoi parhaansa mukaan, sain mahahappoa lieventävää lääkettä (ettei ruokatorvi mene ihan hajalle oksentaessa) sekä masennuslääkettä jota myös käytetään bulimia potilailla(3/4 vähenee oksentelu..itse en ole masentunut) käyn puhumassa psykiatrille, ja ruokaterapeutilta saan apua oikeanlaisessa ruokavaliossa.Tästä on kuitenkin vielä matkaa tervehtymiseen. Kenenkään muun ei tarvitse tietää sairaudesta, mutta hyvät ystävät osaa ja haluaa tukea!! Hyvät jatkot:D
Mutta mitenkä paha sairautes sitten oli,kun menit hoitoon?Tuntuu AINA,että liioittelen tätä asiaa.
Oksennan joka päivä n.2-6 kertaa. Joskus saattaa jäädä päivä väliin. Eli,vaikka saan hoitoa niin silti tää jatkuu! Ajattelin myös etten oo tarpeeks sairas, se taitaa olla tosi yleistä että aattelee noin! Mut jos ite koette tarvitsevan hoitoo,niin menkää ihmees terv.keskukseen kertomaan,vaikka se on erittäin vaikeaa!
Mut sä sentään oksennat joka päivä.Tiedän että tekiisn itekkin niin jos pystyisin,mutta täällä on melkein aina joku kotona. :( Vihaan jokaista päivää.Syömättömyys..syöpöttely.Syömättömyys..syöpöttely.Ootko sä sitten laihtunu oksennellessa?
Hmm..en nyt rohkase sua oksentelee, mut on meilläkin kaikki melkeimpä aina kotona. Mut sitä oppii tekee sen hiljaa! Jos oksentaa 3 kertaa viikossa keskimäärin niin se lasketaan bulimiaks. Eli ei se oo siitä oksennusten määrästä vaan bulimia on enemmänkin psyykkinen ongelma.