Perinnön saajat

Höpöhöpö! Isän puoleinen suku perii osan joka olisi tullut isälle, siis isän kumpikin vanhempi, jos ovat elossa tai sitten isän kummankin vanhemman lapset, siis isän sisarukset ja puolisisarukset. Nämä toissijaiset perilliset on kutsuttava aikanaan myös perunkirjoitukseen, vaikka testamentti muille olisikin tehty. Samalla tavalla isän äiti sukuinen on perillinen.

Nyt olisi tosiaan syytä tehdä testamentti. Huomaa, että kaikkea ei tarvitse antaa avopuolisolle, myös äitiään tai ketä tapansa muuta voi muistaa, samoin, omistusoikeuden sijaan voi antaa myös hallintaoikeuden, määräajaksi tai eliniäksi. Suosittelen testamentin tekijää ja ehkä yrittäjäavopuolisoitakin yhdessä käymään lakimiehen luona, erityisesti jos mahdollisessa yhtiösopimuksessa ei ole pykäliä kuolemantapauksen varalle.

Anonyymi kirjoitti:

Höpöhöpö! Isän puoleinen suku perii osan joka olisi tullut isälle, siis isän kumpikin vanhempi, jos ovat elossa tai sitten isän kummankin vanhemman lapset, siis isän sisarukset ja puolisisarukset. Nämä toissijaiset perilliset on kutsuttava aikanaan myös perunkirjoitukseen, vaikka testamentti muille olisikin tehty. Samalla tavalla isän äiti sukuinen on perillinen.

Nyt olisi tosiaan syytä tehdä testamentti. Huomaa, että kaikkea ei tarvitse antaa avopuolisolle, myös äitiään tai ketä tapansa muuta voi muistaa, samoin, omistusoikeuden sijaan voi antaa myös hallintaoikeuden, määräajaksi tai eliniäksi. Suosittelen testamentin tekijää ja ehkä yrittäjäavopuolisoitakin yhdessä käymään lakimiehen luona, erityisesti jos mahdollisessa yhtiösopimuksessa ei ole pykäliä kuolemantapauksen varalle.

Lue lisää

"Isän puoleinen suku perii osan joka olisi tullut isälle, siis isän kumpikin vanhempi, jos ovat elossa tai sitten isän kummankin vanhemman lapset, siis isän sisarukset ja puolisisarukset."

VÄÄRIN! Mistä näitä itsevarmoja höpisijöitä riittääkin, kuten edellä oleva höpöhöpö?!

Kun perittävän isä on kuollut ja äiti elää, isän vanhemmat tahi sisarukset eivät peri, vaan koko perinnön saa elossa oleva äiti. Mitään toissijaisia perillisiä tässä tapauksessa ei ole.

Olisi "tietäväisten" syytä lukea perintökaaren alusta oikeaa tietoja ennen kuin tulevat tänne höpötietoa oikeana jakamaan!

PK 2:2.2
"Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. ->Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön<-."

Anonyymi kirjoitti:

"Isän puoleinen suku perii osan joka olisi tullut isälle, siis isän kumpikin vanhempi, jos ovat elossa tai sitten isän kummankin vanhemman lapset, siis isän sisarukset ja puolisisarukset."

VÄÄRIN! Mistä näitä itsevarmoja höpisijöitä riittääkin, kuten edellä oleva höpöhöpö?!

Kun perittävän isä on kuollut ja äiti elää, isän vanhemmat tahi sisarukset eivät peri, vaan koko perinnön saa elossa oleva äiti. Mitään toissijaisia perillisiä tässä tapauksessa ei ole.

Olisi "tietäväisten" syytä lukea perintökaaren alusta oikeaa tietoja ennen kuin tulevat tänne höpötietoa oikeana jakamaan!

PK 2:2.2
"Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. ->Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön<-."

Lue lisää

Vaikuttaako asiaan, että vanhemmat ovat eronneet kauan sitten? Eikö erossa erota kuin aviopuolisosta? Muu aviopuolison suku säilyy edelleen samana sukuna kuin avioliiton aikanakín?
Entä jos eronnut isä olisi avioitunut uudelleen ja hänellä olisi ollut siitä aviosta lapsia, olisivatko hekin perillisiä?

No ei, kun se perintö menee kokonaan elossa olevalle vanhemmalle, jos sisaruksia ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

No ei, kun se perintö menee kokonaan elossa olevalle vanhemmalle, jos sisaruksia ei ole.

Voi tätä pöhköjen määrää!

Jos isävainajalla on lapsi, saman tekevää, kuka on äiti, niin tuo isän lapsi on isän sijaantuloperillinen (ja perittävän puolisisarus) ja perii sen, mikä olisi isälle tullut. Tällöin elossa oleva äiti perii vain oman osansa eli puolet perittävän jäämistöstä, toinen puoli menee isän lapselle.

PK 2.2.3
"Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen."

Jaa, en ollutkaan lukenut tuota jatkokysymystä loppuun. Toki ne sisar- ja velipuolet perivät, jos sellaisia on. Eli heille menisi puolet perinnöstä ja äidille puolet.

Mutta tässä tapauksessa ei aloituksen perusteella ollut sisaruksia. Silloin äiti perii kaiken, paitsi jos on testamentti.

"Mikäli kyseinen henkilö tahtoo luovuttaa osan, tai koko omaisuutensa avopuolisolle, niin heidään kannattaa mennä naimisiin. Muuten perintövero on n. kolme kertaa korkeampi, avopuolison kun ei lasketa olevan missään sukulaisuussuhteessa perinnönjättäjään. "

(1) Veroluokkia on nykyään vain kaksi: a) puoliso ja rintaperilliset, b) muut. Ennen vuoden 2008 uudistusta luokkia oli kolme: b) muut sukulaiset, c) vieraat. Tuolloin avopuoliso (lähtökohtaisesti) kuului kolmanteen veroluokkaan, missä veroon jo kohtalaisesta perinnöstä meni puolet.

(2) Perintöveron määrään vaikuttaa oleellisesti aviopuolison puolisovähennys 90.000 euroa. Esimerkki veroista:
- perintö 100.000, aviopuoliso 0 , avopuoliso 20.500 = 20,5 %
- perintö 200.000, aviopuoliso 10.000 = 5 %, avopuoliso 49.500 = 24,8 %
- perintö 300.000, aviopuoliso 23.300 = 7,8 %, avopuoliso 80.500 = 26,8 %

200.000 euron perinnöstä avopuoliso siten maksaa perintöveroa jopa viisinkertaisesti aviopuolisoon verrattuna.

(3) Vieläkin oleellisempi merkitys perintöveroon voi olla aviopuolison avio-oikeudella (jollei avioehtoa ole). Jos leski on varaton, hän vaikkapa puolison 300.000 euron jäämistöstä saa verottomana tasinkona 150.000 euroa ja maksaa lopusta 150.000 eurosta perintöveroa 3.500 euroa, mikä 300.000 eurosta on 1,2 prosenttia.

Vihkiminen siis kannattaa!

"Mikäli kyseinen henkilö tahtoo luovuttaa osan, tai koko omaisuutensa avopuolisolle, niin heidään kannattaa mennä naimisiin. Muuten perintövero on n. kolme kertaa korkeampi, avopuolison kun ei lasketa olevan missään sukulaisuussuhteessa perinnönjättäjään. "

(1) Veroluokkia on nykyään vain kaksi: a) puoliso ja rintaperilliset, b) muut. Ennen vuoden 2008 uudistusta luokkia oli kolme: b) muut sukulaiset, c) vieraat. Tuolloin avopuoliso (lähtökohtaisesti) kuului kolmanteen veroluokkaan, missä veroon jo kohtalaisesta perinnöstä meni puolet.

(2) Perintöveron määrään vaikuttaa oleellisesti aviopuolison puolisovähennys 90.000 euroa. Esimerkki veroista:
- perintö 100.000, aviopuoliso 0 , avopuoliso 20.500 = 20,5 %
- perintö 200.000, aviopuoliso 10.000 = 5 %, avopuoliso 49.500 = 24,8 %
- perintö 300.000, aviopuoliso 23.300 = 7,8 %, avopuoliso 80.500 = 26,8 %

200.000 euron perinnöstä avopuoliso siten maksaa perintöveroa jopa viisinkertaisesti aviopuolisoon verrattuna.

(3) Vieläkin oleellisempi merkitys perintöveroon voi olla aviopuolison avio-oikeudella (jollei avioehtoa ole). Jos leski on varaton, hän vaikkapa puolison 300.000 euron jäämistöstä saa verottomana tasinkona 150.000 euroa ja maksaa lopusta 150.000 eurosta perintöveroa 3.500 euroa, mikä 300.000 eurosta on 1,2 prosenttia.

Vihkiminen siis kannattaa!