Miehelle on tärkeintä saada jotain vastakaikua, oli se sitten ihailua tai jopa raivoa, pääasia, että vastakaikua tulee jatkuvasti. Hän saattaa hetkessä muuttua ystävällisestä ilkeäksi todetessaan saavansa tällä tavalla enemmän vastakaikua, joskin täysin erilaista. Sitten, yhtäkkiä, hän muuttuu taas ystävällisiksi. Tämä sama on toistunut vuosien ajan. Tiedän, että kohta hän jättää minut kuin käytetyn esineen, koska en enää reagoi. Minulle se olisi helpotus!
"Narsisti elää muista ihmisistä jotka valkokankaan lailla heijastavat hänelle sen kuvan jota hän projisoi heihin. Tämä on hänen maailmassaan heidän ainoa tehtävänsä: heijastaa, ihailla, taputtaa, inhota ja vihata - sanalla sanoen, vakuuttaa hänelle että hän on olemassa. Muussa tapauksessa heillä ei ole oikeutta kuluttaa hänen aikaansa, energiaansa eikä tunteitaan - siltä hänestä tuntuu."
"Narsisti elää muista ihmisistä jotka valkokankaan lailla heijastavat hänelle sen kuvan jota hän projisoi heihin. Tämä on hänen maailmassaan heidän ainoa tehtävänsä: heijastaa, ihailla, taputtaa, inhota ja vihata - sanalla sanoen, vakuuttaa hänelle että hän on olemassa. Muussa tapauksessa heillä ei ole oikeutta kuluttaa hänen aikaansa, energiaansa eikä tunteitaan - siltä hänestä tuntuu."
Vastaukset 1
Vanhimmat
100%:sti narsisti. Mikä rautasydän täällä tarvitsisi olla? Minä ainakin tarvitsen muita ihmisiä juuri siihen, että olen olemassa, se on ihmisyyden tarkoitus ja voin pahoin, jos minua ei huomioida mitenkään.
"Muussa tapauksessa heillä ei ole oikeutta kuluttaa hänen aikaansa, energiaansa eikä tunteitaan".
- Ei kukaan halua olla mikään esine, jota käytetään ilman, että huomioidaan ihmisenä, jolla on omat tarpeet ja tunteet.
Eivätköhän kaikki sosiaaliset olennot tarvitse sitä vastakaikua, milloin mitäkin. Onko se joku vika, jos haluaa tuoda tunteensa julki ja niille oikeutusta? Hän tekee kaikkensa, jotta reagoisit edes jotenkin, ja sinä et reagoi enää yhtään mitenkään. Viha ei ole rakkauden vastakohta, vaan välinpitämättömyys. Tuollainen miehen käytös on ennemminkin hätähuuto, huomaa minut ja rakasta minua. Hän voi olla sisimmältään hirveän yksinäinen ihminen ja siksi hän voi käyttäytyä noin. Ja sinä et enää kuule, et huomaa ja rakasta, vaikka hän käyttäytyisi miten, odotat vain että hän jättäisi sinut. Mitä sinä siitä saisit itsellesi?
Mitä enemmän hän yrittää, sitä enemmän sinä pakenet, ja sen voimakkaammin hän reagoi, huomaatko? Sinä tiedät, että hän jättää sinut ja olet siitä helpottunut. Miksi? Odotatko siis sitä ja käyttäydyt itse sen mukaan? Mitä itse ajattelisit jos miehesi ei reagoisi mihinkään sinun yritykseesi mitenkään? Yrittäisitkö kaikin tavoin?
Vaikuttaa enemmän siltä, että sinä et jostain syystä tarvitse/halua miestäsi. Parisuhde on ennenkaikkea vuorovaikutussuhde. Haluatko sinä sitä vastakaikua? Miten sinä itse ilmaiset omat tarpeesi, vai ilmaisetko niitä ollenkaan? Kun tunnistaa omat tarpeensa, ne on helpompi hyväksyä muissakin.