Voisiko joku asioihin perehtynyt vastata, onko tuollainen tiedemiesten havainto mielestänne ristiriidassa Raamatun kanssa? Raamatussahan viitataan ymmärtääkseni maailman olleen olemassa paljon lyhyemmän ajan. Vuodet siellä lienevät tosin usein "kuvainnollisia", joku henkilö eli 900 vuotta jne.
Tulipahan vain mieleen tällainenkin kysymys, johon tavallinen kaduntallaaja tuskin osaa vastata, uskoipa hän Raamattuun tai ei.
Tulipahan vain mieleen tällainenkin kysymys, johon tavallinen kaduntallaaja tuskin osaa vastata, uskoipa hän Raamattuun tai ei.
Vastaukset 10
Vanhimmat
uskon, että Raamatussa on ns. virheitä. Se on kulttuurisidonnainen kirja, jossa näkyvät aina oman aikakauden käsitykset asioista. Siellä näkyy ihmisen kädenjälki monessa asiassa. Silti se ei vähennä Raamatun merkitystä. Vaikka se on ihmisen kirjoittama "virheineen kaikkineen" sieltä löytyy pohjimmainen Jumalan sana, mikä on tärkein.
Ja eikö jossain ole laskettu, että ihminen on ollut olemassa Raamatun mukaan vain joitain tuhansia vuosia? Nykyään tiedetään ettei se pidä paikkaansa. Mutta mielestäni se ei olekaan oleellista, vaan tärkeintä on löytää se "punainen lanka", jonka Jumala haluaa kertoa.
Käsittääkseni vanhan testamentin alkuajan ihmiset todellakin elivät raamatun ilmoittaman ajan. En jaksa alkaa selittämään, miten pidän sitä täysin mahdollisena. Heidän ikäänsä puolustavat täysin myös kertomukset heidän elinaikanaan tulleista jälkeläisistä, vaikka tuolloin mentiinkin verrattain vanhana naimisiin.
Dinosauruksista en tiedä, mutta luulen, että nimenomaan tiedemiesten selitykset heittävät vielä joskus melkoista kuperkeikkaa, kun "salaisuudet korkeimman ja aivoitukset Jumalan näin heille avataan". Toki noita hirmuliskoja ja muitakin kummajaisia on maa päällään kantanut, kun Jumala on valmistellut luomakuntaansa ihmiselle sopivaksi, mutta ajat ovat pelkkiä arvioita. Kaikki kunnia sille tieteelle kuitenkin.
Raamatun aikoina ihmisillä itsellään ei ollut mitään tietoa ihmiskunnan iästä, hyvä jos omasta iästään, saati sitten dinosauruksista ja muista esihistoriallisista asioista. Tiede ja historiantutkimus ei ollut silloin vielä kehittynyt tarpeeksi pitkälle, arkeologiaa tieteenlajina ei ollut tuolloin olemassakaan ja esim. radiohiiliajoituksista ei ollut mitään hajua.
Jani tässä ei ole ihan jalat maassa väittäessään, että tiede olisi tulevaisuudessa se, joka joutuisi tarkistamaan näkökulmiaan. Näin toki käy jatkuvasti jossain määrin, koska koko ajan tiedetään yhä enemmän historiasta ja siitä miten maailma ja universumi toimii. Tiede edistyy ja kehittyy, Raamattu sen sijaan on kirjoitettu joskus ammoisina aikoina ja on mikä on.
Kertauksena vielä asia, jota täällä on jo aiemminkin useaan otteeseen ja aiheesta jankutettu: Raamattu ei todellakaan ole, eikä edes pyri olemaan, mikään tieteen- tai historian oppikirja. Tämän olisi hyvä jokaisen uskovaisenkin tiedostaa ja ymmärtää.
Raamatussa on lueteltu kaikki sukupolvet Adamista Jeesukseen ja heidän ikänsä vuoden tarkkuudella. Siinä mielessä raamattu on kaikista tarkin ja luotettavin tietolähde ihmiskunnan historiasta. Ihmiskuntaa edeltäneestä ajasta raamattu sen sijaan kertoo vain muutamalla jakeella eli luomiskertomuksella. Siihen saattaa mahtua miljardejakin vuosia, mene ja tiedä.
Kun täällä tarkastellaan elettävää aikaa, turmeltunut ihmisjärki voi ymmärtää sitäkin vain vähän reunasta. Kuka sanoo, että edes kaikkia ulottuvuuksia on löydetty? Universumiakin on koluttu vain aivan pihapiiristä, vaikka amerikkalaiset kävisivät Marsissakin, kuten suunnittelevat. No, onhan dokumentteja paljon kauempaakin.
Tieteen ja raamatun suhteesta totean vielä sen verran, että raamatussa on tallella ns. olennainen ja sitä selitetään Pyhällä Hengellä. Tiede palvelee ihmisen uteliaisuutta kaikkea ajallista kohtaan ja on kokonaan järjen tuotetta ja tutkimisen sekä päättelyn tulosta. En väitä tieteen olevan joka asiassa väärässä, mutta en jaksa uskoa, että raamatussa olisi väärää tietoa asioissa, jotka ovat aivan yksiselitteisiä.
Ei se raamattu kovin tarkka kuvaus ihmiskunnan historiasta ole. Raamatun mukaan ihminen luotiin Mesopotamian tietämillä n. 6000 vuotta sitten. Oikeasti nykyihminen kehittyi afrikassa n. 150000 vuotta sitten.
Yksi päivä vastaa on kuin tuhat vuotta tai tuhat vuotta kuin yksi päivä tai ei mitään.
Yksi päivä voi Raamatun teksteissä tarkoittaa vaikka miljoonaa vuotta ja niin se todennäköisesti onkin.. Raamatun teksti on myös jonkin verran kulttuurisidonnaista eikä sitä ole tarkoituskaan tulkita fundamentalistisen tarkasti... silloin ollaan kyllä pahasti eksyksissä...
Varmaan ihminen joskus Raamatun aikoihin tajusi mitään miljoonista tai miljardeista vuosista. Aika varmaan he ymmärsivät kuuden päivän olevan oikeasti ne pelkät kuusi päivää.
Raamattuhan on ristiriidassa ympäröivän todellisuuden kanssa lähes joka asiassa. Ei saa liikaa ajatella. :)
Raamattua voidaan tarkastella filosofis-eettisenä kertomuskokoelmana, jonka eri osat ovat peräisin hyvinkin eri aikakausilta, alkujuuret ovat varhaisessa juutalaisuudessa ja sikäläisen paimentolaisuuden uskomuksissa ja myyteissä. Sieltä nousevat esimerkiksi uhrin ja esikoisaseman teemat, kun taas tuonpuoleisuuden ajatuksen arvellaan olevan peräisin muinaisesta Egyptistä.
Raamatun eri osiin on otettu aineksia ympäröivistä ja sitä vanhemmista kulttuureista. Sellaisena se on kinnostava tutkimuskohde mutta ei tietenkään maailmankaikkeuden eikä luonnontieteen nykytieteellinen selitys. Joskus myyteillä ja uskonnollisilal selityksillä on ollut sellainenkin tehtävä, ennen tieteen kehittymistä.
Tästä käy erinomaisena esimerkkinä yhäkin Vanhassa Testamentissa oleva tarunomainen ja hyvin kiehtova selitys sille miksi näemme sateenkaaren taivaalla. Selityksen tuntiessaan voi moderni ihminen asettua muinaisen paimentolaisen asemaan ja kuvitella mitä tämä tunsi nähdessään sateenkaaren värikkän kaaren kohoavan näkyviin.
Toisaalta Raamatusta tuli historiallisen kehityksen tuloksena kristinuskon pyhä kirja ja sellaisena sillä on luovuttamaton asema eri uskontojen pyhien tekstien rinnalla. Se on vaikuttanut kuvaamattoman laajasti kaikkeen kulttuuriin länsimaisen sivistyksen ekspansiossa. Suomen kieleen sana raamattu on omaksuttu lainana muinaisvenäjästä, jossa se merkitsi kirjaimia, kirjoitusta, asiakirjaa ja kirjettä.
Raamatun synnyn ja kehityksen tuntemus ei vähennä sen syvällisiä ja yleispäteviä elämänviisauksia. Vaikka tiede kehittyy, se ei ihmiselle riitä. Raamattu tarjoaa tulkintamahdollisuuksia asioille joille tieteen selitykset eivät riitä tai eivät lainkaan voi ulottua. Siinä on uskonnon voima kauneimmillaan.
"Tieto on väkevämpi kuin tietämättömyys."
Waltari: Sinuhe
VT:n alussa mainitaan jotenkin jättiläisistä tai muinaisen ajan sankareista. Mitä tämä lauseet syvästä menneisyydestä voisi merkata. Tarkistakaa kohta.
On myös arveltu sitä että raamatun kuvaukset henkilöistä viittaisivat etupäässä henkilösukuihin, joka johtuu juuri minätietoisuuden silloisesta rakenteesta.