Olipa raflaava otsikko.
No, kävin tänään koeajamassa muutaman vuoden
ikäisen Xantia-farkun, 2.0-16V ja automaatti.
Siisti kuin mikä, vähän ajettu, tupakoimaton,
kolhimaton. Hintakin kohdallaan ja värikin oli
oikein sopiva. Kulki kauniisti ja oli todella
helppo ja mukava ajettava.
Mutta.
Jos en parempaa olisi päässyt maistamaan, olisin
ollut seitsemännessä taivaassa ja kauppoja
kiinni. Mutta kun takaraivossa kummittelee
edelleen se farkku-XM, jonka koeajaminen oli niin
suuri ihme, ettei siitä ylitse pääse.
Sori, ei siis Xantiaa tähän perheeseen. Harmi,
olin jo valmistautunut ajatukseen. Etsintä siis
jatkuu.
No, kävin tänään koeajamassa muutaman vuoden
ikäisen Xantia-farkun, 2.0-16V ja automaatti.
Siisti kuin mikä, vähän ajettu, tupakoimaton,
kolhimaton. Hintakin kohdallaan ja värikin oli
oikein sopiva. Kulki kauniisti ja oli todella
helppo ja mukava ajettava.
Mutta.
Jos en parempaa olisi päässyt maistamaan, olisin
ollut seitsemännessä taivaassa ja kauppoja
kiinni. Mutta kun takaraivossa kummittelee
edelleen se farkku-XM, jonka koeajaminen oli niin
suuri ihme, ettei siitä ylitse pääse.
Sori, ei siis Xantiaa tähän perheeseen. Harmi,
olin jo valmistautunut ajatukseen. Etsintä siis
jatkuu.
Vastaukset 3
Vanhimmat
.... että kun kerran on saanu, ei oikein osaa
enää olla ilman.
Hesarin vaihtoautohausta löytyy kaksi XM
farmaria. Toinen Helsingissä ja toinen Turussa.
(Hinnat n. 40000-115000).
Mentiin Kärkimerkeille siinä mielessä, että
koeajettaisiin automaatilla höystetty turbo-XM.
Myyjä pahoitteli, että siitä ei oikein saa hyvää
kuvaa, koska XM:stä oli mennyt jokin ohjaukseen
vaikuttava osa (tarkalleen en muista, mutta
ohjaustehostin se ei ainakaan ollut) ja osaa
odoteltiin ulkomailta. Pyysin myyjää ottamaan
yhteyttä, kun XM on saatu kuntoon.
Otettiin sitten alle 2.0i 16V -97 Xantia
koeajoon. Tummansininen kaunotar hurmasi ensi
metreistä lähtien. Kiihtyi turhia piiskaamatta,
vakaa, aivan valloittavan ihana ajaa. Ei ollut
niin velton pehmeä kuin oma BX, mutta silti
ihastuttavan pehmoista oli meno. Korkeudensäätö
toimi moitteettomasti, maalipinta ja sisusta
todella siistit.
160 km/h vauhdissa mentiin turhia väpättämättä -
sehän tuntui, kuin olisi ollut satanen mittarissa.
Kyllä Xantia hurmasi ihan kympillä. Pitänee
ruveta syömään näkkäriä ja leipää, että saadaan
Xantia hyvään kotiin. :)