Jäähyväiset palstalle.

Sydänsurua tämä palsta onnistui hetkittäin jopa lievittämään, kun omaan tilanteeseen sopivia viestejä tuli luettua. Mukavahan sitä oli kuvitella, että juuri hän ne viestit kirjoitti. 😊

Toki valhetta, mutta joskus kun on yksin eikä kenellekään voi kertoa sisäisestä tuskasta, pitää turvautua jopa anonyymeihin viesteihin.
Mutta liika oleilu näillä palstoilla ei tee hyvää kenellekään, saati sitten minulle.

Joten on aika ryhdistäytyä, ja lähteä näiltä palstoilta.
Aika näyttää, kohtaanko enää hänet. Ja milloin suru loppuu, jos niin ei käy.
Elämään kuuluu suru ja tuska; siispä täysillä päin.

Olisi sitä kiva joskus tuntea onneakin.
Ja rakkaus....mysteeri.

Muistakaa: the truth is out there.

T: Epäröivä ja puhekyvytön Mmies.