Yksinhuoltajuus

Voiko hakea yksinhuoltajuutta ilman pätevää syytä. Siis pelkästään sen takia että haluaa tehdä kiusaa toiselle osapuolelle vaikka ei ole mitään näyttöä mistään. Miten pitää puolustautua, onko lukuisista todistajista apua jos kyseenalaistetaan lapsen hoito ja hyvinvointi. Esim päivähoitaja, naapurit, isovanhemmat ym. Onko merkitystä sillä että toinen osapuoli on pahasti veloissa holtittoman rahankäytön takia. Kyseinen henkilö on vielä muutenkin "hankalan" ihmisen maineessa. On riidoissa melkein kaikien kanssa. Ja vaatii vielä yksinhuoltajuutta. Ympäristö on huolissaan lapsen puolesta, eikä aiheetta.
4658
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Sopimattomuus vanhemmaksi ei ainakaan suoraan tule siitä, onko pahasti veloissa tai onko hankalan ihmisen maineessa.

Jos huoli on aiheellinen, niin toki viranomaisilla on mahdollisuus huostaanottaa lapsi.

Äänestä
  • Eikö yksinhuoltajuuden vaatimiselle pidä olla kuitenkin perusteet, ei kai lapselta voi riistää toista vanhemmista tai lapselta vanhempaa ilman syytä/perustetta. Miten puolustautua tällaista perusteetonta hakemusta vastaan?

    Äänestä

  • aihetta kirjoitti:

    Eikö yksinhuoltajuuden vaatimiselle pidä olla kuitenkin perusteet, ei kai lapselta voi riistää toista vanhemmista tai lapselta vanhempaa ilman syytä/perustetta. Miten puolustautua tällaista perusteetonta hakemusta vastaan?

    Ensin perussäännökset:
    Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

    "1 §
    Lapsen huolto

    Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

    Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.

    Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää."

    "4 § 1 mom.
    Huoltajan tehtävät

    Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin 1 §:ssä säädetään. Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista."

    "5 § 1 mom.
    Huoltajien yhteistoiminta

    Lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty."

    "10 §
    Huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen

    Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Tässä tarkoituksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, miten huolto ja tapaamisoikeus parhaiten toteutuvat vastaisuudessa."

    "11 §
    Lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittäminen

    Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on selvitettävä lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista, jos vanhemmat eivät ole asiasta yksimieliset, jos lapsi on muun henkilön kuin huoltajansa hoidettavana taikka jos tätä muutoin on pidettävä lapsen edun kannalta aiheellisena.

    Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti ja ottaen huomioon lapsen kehitysaste sekä siten, että tästä ei aiheudu haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa välisille suhteille."

    "12 §
    Sopimuksen ja päätöksen muuttaminen

    Sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta."

    Päätöstä (yhteishuoltajuus) siis voidaan muuttaa, jos tähän on aihetta. Aihe voi olla vaikkapa se, että on todettu yhteishuollon toimimattomuus. Kun tässä, kuten muussakin, lapsen etu asetetaan etusijalle (ks. 10 §), voidaan päätellä, ettei lapsen yhteishuoltajuuteen perustuvan huollon toimimattomuus ole lapsen edun mukaista, jolloin sitä saatetaan muuttaa. Se, ettei yhteishuolto toimi, voi johtua vaikkapa huoltajien jatkuvista riidoista, jotka estävät neuvonpidon ja sopimisen huoltajien tehtäviin kuuluvista asioista. Toisaalta toisessa vaakakupissa on se, että yhteishuoltajuus sinänsä saattaisi olla lapsen edun mukaista, koska yksinhuoltajuus ehkä saattaisi johtaa toisen vanhemman jättäytymiseen pois kanssakäymisestä lapseen.

    Huoltajuuskysymys on kuitenkin erotettava lapsen tapaamisoikeudesta. Vaikka yhteishuoltajuus muuttuisi yksinhuoltajuudeksi, tällä ei ole mitään vaikutusta tapaamisoikeuden laajuuteen (ellei sitäkin sitten erikseen muuteta.) Huoltajan tehtävät määritellään edellä lainatuissa säännöksissä, niiden toteuttamiseen huoltopäätös vaikuttaa, mutta ei, kuten sanottu, tapaamisoikeuteen.

    Äänestä

  • P. P. kirjoitti:

    Ensin perussäännökset:
    Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

    "1 §
    Lapsen huolto

    Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

    Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.

    Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää."

    "4 § 1 mom.
    Huoltajan tehtävät

    Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin 1 §:ssä säädetään. Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista."

    "5 § 1 mom.
    Huoltajien yhteistoiminta

    Lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty."

    "10 §
    Huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen

    Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Tässä tarkoituksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, miten huolto ja tapaamisoikeus parhaiten toteutuvat vastaisuudessa."

    "11 §
    Lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittäminen

    Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on selvitettävä lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista, jos vanhemmat eivät ole asiasta yksimieliset, jos lapsi on muun henkilön kuin huoltajansa hoidettavana taikka jos tätä muutoin on pidettävä lapsen edun kannalta aiheellisena.

    Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti ja ottaen huomioon lapsen kehitysaste sekä siten, että tästä ei aiheudu haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa välisille suhteille."

    "12 §
    Sopimuksen ja päätöksen muuttaminen

    Sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta."

    Päätöstä (yhteishuoltajuus) siis voidaan muuttaa, jos tähän on aihetta. Aihe voi olla vaikkapa se, että on todettu yhteishuollon toimimattomuus. Kun tässä, kuten muussakin, lapsen etu asetetaan etusijalle (ks. 10 §), voidaan päätellä, ettei lapsen yhteishuoltajuuteen perustuvan huollon toimimattomuus ole lapsen edun mukaista, jolloin sitä saatetaan muuttaa. Se, ettei yhteishuolto toimi, voi johtua vaikkapa huoltajien jatkuvista riidoista, jotka estävät neuvonpidon ja sopimisen huoltajien tehtäviin kuuluvista asioista. Toisaalta toisessa vaakakupissa on se, että yhteishuoltajuus sinänsä saattaisi olla lapsen edun mukaista, koska yksinhuoltajuus ehkä saattaisi johtaa toisen vanhemman jättäytymiseen pois kanssakäymisestä lapseen.

    Huoltajuuskysymys on kuitenkin erotettava lapsen tapaamisoikeudesta. Vaikka yhteishuoltajuus muuttuisi yksinhuoltajuudeksi, tällä ei ole mitään vaikutusta tapaamisoikeuden laajuuteen (ellei sitäkin sitten erikseen muuteta.) Huoltajan tehtävät määritellään edellä lainatuissa säännöksissä, niiden toteuttamiseen huoltopäätös vaikuttaa, mutta ei, kuten sanottu, tapaamisoikeuteen.

    Tämä oli tieto jonka halusinkin.
    Tapauksessa on kyse häiriköivästä äidistä joka käytää lasta kiristyskeinona törkeällä tavalla:
    Jos et tee siä tai tätä niin et näe taas lastas kuin tietyn ajan jälkeen. Sovitut tapaamiset ovat
    köykäistä tavaraa silloin. Elatusmaksut on hoidettu täsmällisesti eikä kenelläkään ole ollut mitään huomauttamista isän elämästä.

    Uhkailu yksinhuoltajuudesta on kauhistuttanut jo ympäristöäkin kun tiedetään äidin epäsosiaalinen käyttäytyminen. Ei auta kuin toivoa että järki voittaisi....

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Voiko kirjoitti:

Voiko hakea yksinhuoltajuutta ilman pätevää syytä. Siis pelkästään sen takia että haluaa tehdä kiusaa toiselle osapuolelle vaikka ei ole mitään näyttöä mistään. Miten pitää puolustautua, onko lukuisista todistajista apua jos kyseenalaistetaan lapsen hoito ja hyvinvointi. Esim päivähoitaja, naapurit, isovanhemmat ym. Onko merkitystä sillä että toinen osapuoli on pahasti veloissa holtittoman rahankäytön takia. Kyseinen henkilö on vielä muutenkin "hankalan" ihmisen maineessa. On riidoissa melkein kaikien kanssa. Ja vaatii vielä yksinhuoltajuutta. Ympäristö on huolissaan lapsen puolesta, eikä aiheetta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu