Hiilidioksidin osuus ilmastonmuutoksessa?

Jeesuksesta, opetuslapsista tai tietäjistä ei ole mitään tieteellistä todistetta, 26% on vastaavaa roskaa.

Kyllä kai sentään Mannin lätkämailassa oli joskus kauan sitten tasan yksi lapa. Vai oliko?

kenraali kirjoitti:

Kyllä kai sentään Mannin lätkämailassa oli joskus kauan sitten tasan yksi lapa. Vai oliko?

Siinä oli muovilapa Torspo nimeltään. Sen valelavan sai kuumentamalla käyristettyä tosi kaarelle jotta kiekko lentäisi taivaisiin.
Mulla itsellänikin oli Torspo-lapa kun oikea katkesi lämätessä.

Sama asia on Mannin lätkämailanlavan kohdalla se ei ole oikea vaan väännetty Torspo

Ei perustetta ole annettu vaan Suomi 24 keskustelupalstalta löydetty.

Mikä se on jos ei ole 26% Pelkotilassa oleva kuvittelee ,että se on paljon mutta kun 0.5 C asteen lämpenemisestä sen osuus olisi vain 0,13C astetta.
Saattaa olla oikeasti vielä pienempi luku. Lähentelee jo Hiilidioksidin omaa määrää ilmasta 0,04% .Siitä ihmisen osuus on vain n 4%.

Minun vertaisarvioidun matemaattisen mallini mukaan tuohon 26 prosenttiin on päästy kun 97-prosenttisesti vertaisarvoitujen tiededemiesten määrä jaetaan neljään niinkuin korttipakka ja lukuun lisätään Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hilden ja hänen ymmärryksensä littumaan olemassaolosta.

kenraali kirjoitti:

Minun vertaisarvioidun matemaattisen mallini mukaan tuohon 26 prosenttiin on päästy kun 97-prosenttisesti vertaisarvoitujen tiededemiesten määrä jaetaan neljään niinkuin korttipakka ja lukuun lisätään Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hilden ja hänen ymmärryksensä littumaan olemassaolosta.

Lue lisää

Näillä kommenteillasi teet palstan lukijoille aika selväksi, että keskusteluissa sinulle vastaaminen on ajan tuhlausta ellei tarkoituksena ole mukahauskan vanlainerin jälkeen heittää yläfemmaa samanmielisen kanssa. Siirry asialinjalle niin sitten ehkä saat jatkossa vastauksiakin.

Voi pyhä yksinkertaisuus !

Kaasuteollisuusmies jaksaa vaan jankuttaa samaa lämpökapasiteettihorinaansa, jolla ei ole mitään merkitystä ilmastonmuutokseen, eikä lämmön säteilyyn.

Yritän vielä kerran.
Kaasuissa olevat eri molekyylit tasaavat lämpönsä liikkeensä avulla, ne siis ovat saman lämpöisiä keskenään.
Ne säteilevät lämpösäteilyään S_B- mukaan samalla teholla, kapasiteetistaan riippumatta, koska ovat samassa lämpötilassa.
Niiden energiasisältö on erilainen, mutta se ei vaikuta säteilytehoon mitään, koska lämpötilat tasaantuvat kuten edellä kerrottu.
Energiasisällöstä tärkein on ilmakehän kokonaisenergiamäärä, yksittäisten molekyylien toisistaan poikkeamat eivät merkitse mitään.
Yritän noin vertauksella esittää, mitä tarkoitan.
Jos täytät astian esim hauleilla, ei ole merkitystä, kuinka pieniä tai suuria ne ovat, astiaan mahtuu painoltaan aina sama määrä.

Toivottavasti tuo mielikuva saa sinut lopettamaan tuon jatkuvan höpinän niistä kapasiteeteista, joilla ei ilmastonmuutoksen tai ilmaston kanssa ole osuutta.

Jos olet eri mieltä, niin kerro, miten kaasujen lämpökapasiteetti vaikuttaa ilmastoon tai sen käyttäytymiseen.

Joo kiitos tiedoista vaikka ei tiedetä mistä nuo luvut ovat saatu.
9-26% tuon aion muistaa. 26% ilmoitetaan välittömästi vaikka sekin on pieni luku C asteissa mitattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Voi pyhä yksinkertaisuus !

Kaasuteollisuusmies jaksaa vaan jankuttaa samaa lämpökapasiteettihorinaansa, jolla ei ole mitään merkitystä ilmastonmuutokseen, eikä lämmön säteilyyn.

Yritän vielä kerran.
Kaasuissa olevat eri molekyylit tasaavat lämpönsä liikkeensä avulla, ne siis ovat saman lämpöisiä keskenään.
Ne säteilevät lämpösäteilyään S_B- mukaan samalla teholla, kapasiteetistaan riippumatta, koska ovat samassa lämpötilassa.
Niiden energiasisältö on erilainen, mutta se ei vaikuta säteilytehoon mitään, koska lämpötilat tasaantuvat kuten edellä kerrottu.
Energiasisällöstä tärkein on ilmakehän kokonaisenergiamäärä, yksittäisten molekyylien toisistaan poikkeamat eivät merkitse mitään.
Yritän noin vertauksella esittää, mitä tarkoitan.
Jos täytät astian esim hauleilla, ei ole merkitystä, kuinka pieniä tai suuria ne ovat, astiaan mahtuu painoltaan aina sama määrä.

Toivottavasti tuo mielikuva saa sinut lopettamaan tuon jatkuvan höpinän niistä kapasiteeteista, joilla ei ilmastonmuutoksen tai ilmaston kanssa ole osuutta.

Jos olet eri mieltä, niin kerro, miten kaasujen lämpökapasiteetti vaikuttaa ilmastoon tai sen käyttäytymiseen.

Lue lisää

Tuhlaat aikaasi tuon nimenomaisen tapauksen valistamisessa. Asioiden selittäminen yksinkertaisemmin ei ole auttanut sen kohdalla ennenkään. Sitä on yritetty niin monta kertaa aiemminkin.

Mietipä hetki tätä: Onnistuisitko selittämään kreationistille evoluutiota siten, että kreationisti muuttaisi mielipidettään asiasta selityksesi vuoksi? Vika kun ei tässäkään ole selityksessä vaan sellaisessa paikassa jossa sitä ei voi kukaan ulkopuolinen korjata.

Näinhän se onkin. Oikea lukema on 97 %. Sen ovat kaikkein tietävimmät ilmastotiedemiehet vertaisarvioineet ja oikeaksi todistaneet.

Jons on aivan sekaisin. Ilmastotiedehän se väittää, että hiilidioksidin osuus kasvihuoneilmiössä on 26 %. Tunnustatko siis viimeinkin, että ilmastotiede ja sinä olette denialisteja. Minä olen jo pitkään tiennyt, että ilmastotiede on 1800 luvun pseudotiede elikkä näennäistiede. Outoa että näennäistiede jyrää 2000 luvulla.

Olen joutunut tässä heräämään karuun todellisuuteen. Sitä oletti, että ihmiset puhuu suurinpiirtein totta. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että ihminen puhuukin sitä mihin uskoo. Totuudesta ollaan täysin piittaamattomia. Tänäänkin paasasi telkkarissa yksi professori sitä mihin hän uskoo.

Paine uskoa siihen mihin opettajat uskoo on nykyään aivan liian suuri. Riippuuhat opiskelumenestys siitä. Sitten ei myöhemminkään uskalla kyseenalaistaa opettajan opetuksia. Tieteen kehitys pysähtyy.

Eipä taida astrologia tai kristinusko nykyään kehittyä kovin hurjaa vauhtia. Miksi ilmastoteologian tai scientologian pitäisi kehittyä?

Itsehän te sitä satua rakentelette ja vastaukseksi tuli tosiaankin tuo 26 % joka 0,5 C asteen lämpenemisestä 1950 luvun jälkeen olisi vain tuo
mainittu 0,13 C astetta.
Nyt kirjoitetaan faktoja: 10-26 % Pienimmän arvion mukaan eli 10%
mukaan se tosiaankin olisi 0,05Castetta CO2n osuus kasvihuoneilmiöstä.
Mutta hämmästykää säikähtäin: Siitä olisi ihmisen polttojen osuus vain n 4% Laske Jöns ja muut tieteilijät asteissa ihmisen osuus!!

Et kuitenkaan kehdannut tai osannut laskea tuota yksinkertaista laskua??? 17% tuosta 1950 luvun jälkeisestä lämpenemisestä ei ole paljon.

1950 luvulta vasta lähti CO2 nousuun ja lämmöt ensin alas ja sitten 1980-luvulta ylös.

CO2 lla ei ole määrävää roolia, koska kylmältä kaudelta eli jääsykliltä toipuminen on aivan luonnollinen ilmiö ja johtuu erilaisista lämpösykleistä. Ilmastohistoria kertoo sen meille.


Katsoin näitä erilaisia ilmastoon liittyviä blogeja ja AGWn myrkyttämiä ns.virallisia sivustoja ja yksi oli erittäin omituinen blogi nimeltään Gaia Siinä väitettiin , että CO2 määrä ei muutu ilmassa vaikka se imeytyy kylmiin vesiin ja vapautuu lämpimistä vesistä. eli sen määrä muuttuu kovastikin johtuen ilmastosta ja säästä. Toinen Gaian omituisuus on se , että CO2n pitäytyminen ilmassa on hänen mukaansa kymmeniä tai satoja vuosia??? Joissakin asiantuntijapiireissä sekin on laskettu alle 10 vuodeksi

Akuankkalinkkiä taas tyrkyllä. Jönssi ei pysty tajuamaan, että huuhaa ja ilmastoteologia eivät kuulu luonnontieteisiin ja ne on syytä vertaisarvioida jonnekin huitsin nevadaan.

kenraali kirjoitti:

Akuankkalinkkiä taas tyrkyllä. Jönssi ei pysty tajuamaan, että huuhaa ja ilmastoteologia eivät kuulu luonnontieteisiin ja ne on syytä vertaisarvioida jonnekin huitsin nevadaan.

Lue lisää

Ilmasto.org on kerännyt yhteen tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta. Samat tiedot saat lukemalla Ilmatieteen laitoksen sivuja tai Ilmasto-opasta.

Pääasia, että tutustut asioihin ennenkuin tulet tänne takki auki lässyttämään lapsellisia juttujasi.

Nyt tapahtuvassa? mitä aikaa ajattelit?
1750-luvun kylmältä kaudelta eteenpäin vai 1900 luvun alusta kun sykli vaihtui lämpimäksi?

1950 luvultako eteenpäin kun hiilet ilmassa lähtivät kasvuun ja lämmöt laskuun 30 vuodeksi?

1980-lukuako mietit kun lämmöt ja hiilet lähtivät nousuun yhtä aikaa.?
2010 luvulta eteenpäin kun hiilet edelleenkin hieman nousevat ja ilmat kääntyvät heikkoon tai maltilliseen lämpenemiseen?

Ja höpö höpö taas.
Esim. -40 luvulla oli suuremmat määrät hiilidioksidia ilmakehässä, kuin tänä päivänä.
Ja silloin "esiteollisena" aikana 1800 luvulla oltiin jopa vielä korkeammissa lukemissa.

Tuolta Figure 11 - 14 pdf:n sivulla 15 - 18.

https://friendsofscience.org/assets/files/documents/CO2 Gas Analysis-Ernst-Georg Beck.pdf

Eikö siunua jöns yhtään hävetä suoltaa tuollaista valetta. Aivan hyvin tiedät, että ihmisen hiilidioksidipäästöt lähtivät jyrkkään nousuun vasta 1950 -luvulla. Jos ja kun lämpeneminen on alkanut aikaisemmin niin se ei ole ihmisperäisen hiilidioksidin syytä.

Anonyymi kirjoitti:

Ja höpö höpö taas.
Esim. -40 luvulla oli suuremmat määrät hiilidioksidia ilmakehässä, kuin tänä päivänä.
Ja silloin "esiteollisena" aikana 1800 luvulla oltiin jopa vielä korkeammissa lukemissa.

Tuolta Figure 11 - 14 pdf:n sivulla 15 - 18.

https://friendsofscience.org/assets/files/documents/CO2 Gas Analysis-Ernst-Georg Beck.pdf

Lue lisää

Älä viitsi ottaa esille Beckin virheelliseksi osoitettua tutkimusta kun sen virheellisyys on varsin hyvin tiedossa ja otettu esille palstalla moneen kertaan.

Asia on käsitelty keskustelussa "Hiilidioksidi on maailman tutkituin kaasu" viestissä, joka on kirjoitettu nimimerkillä beck.tehnyt.virheitä päivämäärällä 4.7.2018 klo 0:40. Ei tarvinne kopioda jo käytyä keskustelua tähän jatkoksi eli riittänee että nostan tuon vanhan esille muistutukseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Älä viitsi ottaa esille Beckin virheelliseksi osoitettua tutkimusta kun sen virheellisyys on varsin hyvin tiedossa ja otettu esille palstalla moneen kertaan.

Asia on käsitelty keskustelussa "Hiilidioksidi on maailman tutkituin kaasu" viestissä, joka on kirjoitettu nimimerkillä beck.tehnyt.virheitä päivämäärällä 4.7.2018 klo 0:40. Ei tarvinne kopioda jo käytyä keskustelua tähän jatkoksi eli riittänee että nostan tuon vanhan esille muistutukseksi.

Lue lisää

Älä taas viitsi nostella turhaan tuota jonkun mielipidekirjoittelua, joka ei ole osoittanut yhtään mitään. Ja jos sinne vastaa olet kuitenkin sormi poistonapilla, koska pelkäät keskustelua aiheesta, etkä hyväksy muiden mielipiteitä.
Voit tietenkin osoittaa, että mikä noissa yllä mainituissa kuvaajissa on väärin?
Niihin viitataan, joten varmaan tiedät, kuka on mitannut väärin, koska niin innoissasi olet meijerin mielipiteestä.
Sitä odotellessa.
Taitaa vaan olla taas melkoisen hiljaista.

Anonyymi kirjoitti:

Älä taas viitsi nostella turhaan tuota jonkun mielipidekirjoittelua, joka ei ole osoittanut yhtään mitään. Ja jos sinne vastaa olet kuitenkin sormi poistonapilla, koska pelkäät keskustelua aiheesta, etkä hyväksy muiden mielipiteitä.
Voit tietenkin osoittaa, että mikä noissa yllä mainituissa kuvaajissa on väärin?
Niihin viitataan, joten varmaan tiedät, kuka on mitannut väärin, koska niin innoissasi olet meijerin mielipiteestä.
Sitä odotellessa.
Taitaa vaan olla taas melkoisen hiljaista.

Lue lisää

Mainitussa kirjoituksessa on otettu esille kaksi tiedejulkaisussa julkaistua artikkelia, joissa molemmissa erikseen falsifioidaan Beckin väitteet ja molemmissa mainitaan että Beckin tutkimus vilisee pahoja virheitä. Kuten jo kirjoitin ei ole syytä kopioida jo käytyä keskustelua tänne kun asia on jo käsitelty.

Jos kiinnostaa asia niin tutustukaa yllä mainittuun keskusteluun. Jos ei niin jatkakaa toki kuten ennenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Mainitussa kirjoituksessa on otettu esille kaksi tiedejulkaisussa julkaistua artikkelia, joissa molemmissa erikseen falsifioidaan Beckin väitteet ja molemmissa mainitaan että Beckin tutkimus vilisee pahoja virheitä. Kuten jo kirjoitin ei ole syytä kopioida jo käytyä keskustelua tänne kun asia on jo käsitelty.

Jos kiinnostaa asia niin tutustukaa yllä mainittuun keskusteluun. Jos ei niin jatkakaa toki kuten ennenkin.

Lue lisää

Eli et pysty osoittamaan mitään virhettä kuvaajissa.
Sitähän minäkin.
Eikä se meijerin mielipide edelleenkään osoita yhtään mitään.
Asia on tosiaan käsitelty, epätoivoisesta jankkamisestasi huolimatta.

Miten teillä on asiat niin hakusessa: kirjoitetaan esiteollisesta ajasta 1750 eteenpäin ja sinä 1850 eteenpäin vaikka nämä kaudet olivat ns.kylmiä ilmastokausia eli syklejä.

Ilmasto alkoi hiljalleen lämmetä 1900 luvun alusta mutta CO2 alkoi lisääntyä vasta 1950 luvulta lähtien. Samaan aikaa hiilen lisääntymisen kanssa alkoi n 30- vuotinen kylmyysjakso.

Voitaisiin laske myös sen vajaan asteen C nousun suhde siihen 33 C asteeseen ja osittaa 17% Co2n osuus siitä ja selvittää ihmisen osuus mikä on n 4% Paljonko tulee C asteita???

Anonyymi kirjoitti:

Ja höpö höpö taas.
Esim. -40 luvulla oli suuremmat määrät hiilidioksidia ilmakehässä, kuin tänä päivänä.
Ja silloin "esiteollisena" aikana 1800 luvulla oltiin jopa vielä korkeammissa lukemissa.

Tuolta Figure 11 - 14 pdf:n sivulla 15 - 18.

https://friendsofscience.org/assets/files/documents/CO2 Gas Analysis-Ernst-Georg Beck.pdf

Lue lisää

Beckin paperin virheelliset väitteet on aikaa sitten kumottu. Jos kiinnostaa niin asiasta on enemmän tietoa keskustelussa, jonka otsikko kuuluu "Hiilidioksidi on maailman tutkituin kaasu". Katso siitä viesti, joka on kirjoitettu nimimerkillä beck.tehnyt.virheitä ajankohtana 4.7.2018 klo 0:40

Keskustelusta löytyy suomennettuna Harro A. Meijer:in kommentteja paperista, jossa hän falsifioi Beckin julkaisun Beckin tekemien karkeiden virheiden perusteella.

Mistä ihmeen lämpenemisestä?
Nythän on viileämpää, kuin lämpöisellä -30 luvulla.

Tuosta linkistäsihän näkee selvästi, että auringon aktiivisuus on noussut 1960-luvulle asti ja sen jälkeen pysynyt korkealla tasolla 2000 -luvulle saakka. Tämähän selittää hyvin tuon lämpenemisen. Tuo korkeampi auringon aktiivisuus on siis lämmittänyt meriä ja nyt nautimme siitä lämmöstä. Eihän se maapallo pienellä jääkaudellakaan jäähtynyt vuodessa tai kahdessa vaan se kestää kymmeniä jos ei satoja vuosia ihan samoin kuin nyt tämä lämpeneminen on jatkunut jo 150 vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta linkistäsihän näkee selvästi, että auringon aktiivisuus on noussut 1960-luvulle asti ja sen jälkeen pysynyt korkealla tasolla 2000 -luvulle saakka. Tämähän selittää hyvin tuon lämpenemisen. Tuo korkeampi auringon aktiivisuus on siis lämmittänyt meriä ja nyt nautimme siitä lämmöstä. Eihän se maapallo pienellä jääkaudellakaan jäähtynyt vuodessa tai kahdessa vaan se kestää kymmeniä jos ei satoja vuosia ihan samoin kuin nyt tämä lämpeneminen on jatkunut jo 150 vuotta.

Lue lisää

Ilmakehän lämpö ei korreloi Auringon säteilytehon muutosten kanssa. Huomattavasti paremmin se on korreloinut hiilidioksipitoisuuden kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmakehän lämpö ei korreloi Auringon säteilytehon muutosten kanssa. Huomattavasti paremmin se on korreloinut hiilidioksipitoisuuden kanssa.

Taidat olla sokea tai muuten vain hiilidioksidihurahtanut. Ilmakehän lämpötila korreloi huomattavan tarkkaan auringon säteilyn kanssa. Talvella on kylmää kun auringon säteily on pienimmillään ja kesällä on lämmintä kun auringon säteily on maksimissaan. Hiilidioksidi ei vaikuta sitä sun tätä lämpötilaan.

Nyt osui edes vähän, mutta 1950 -luvulta alkoikin n 30 vuoden kylmyysjakso. Aurinkosyklit ovat 22vuotta

1950-luvulla alkoi vasta CO2n nousu. silti kylmeni joten sillä ei ole suurta merkitystä eikä ihmisen osuudellakaan 4% CO2sta.

Kyllä 1950-luvullakin talvet olivat keskimäärin viileämpiä kuin kesät ihan niinkuin 1960-, 1970-, 1980- 1990-, 2000- ja 2010-luvuilla.
Tuo korreloi harvinaisen tarkkaan auringon säteilyn kanssa. Hiilidioksidilla taas ei ole tuon kanssa mitään korrelaatiota.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt osui edes vähän, mutta 1950 -luvulta alkoikin n 30 vuoden kylmyysjakso. Aurinkosyklit ovat 22vuotta

1950-luvulla alkoi vasta CO2n nousu. silti kylmeni joten sillä ei ole suurta merkitystä eikä ihmisen osuudellakaan 4% CO2sta.

Lue lisää

Auringon aktiivisuusjaksoja on hahmoteltu kerrostumista tehtyjen isotooppimuutosten, maan ilmaston muutosten ym. mukaan. Beryllium-10 ja Hiili-14 ovat tutkittavia isotooppeja. Aktiivisuusjaksot vaikuttavat olevan pituudeltaan vaihtelevia eli auringon aktiivisuus vaihtelee kvasijaksollisesti.

11 v: Auringonpilkkujakso 9–13 v
22 v Halen jakso 8–25 v, joka on 273 kk, ja jolla on muun muassa 7, 13 ja 39 kk alajaksoja.
88 v: Gleissbergin jakso (heikko, noin 80–90 v tai 70–100 v).
200 v tai 190 v[3] Suessin jakso c.
2300 vuotta: Hallstattin jakso (Landscheidtin jakso, eri tutkimusten mukaan 2240–2500)
Ja tässä vielä kuva auringon aktiivisuuden vaihtelusta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Auringon_aktiivisuus#/media/Tiedosto:Carbon-14_with_activity_labels.png

Anonyymi kirjoitti:

Auringon aktiivisuusjaksoja on hahmoteltu kerrostumista tehtyjen isotooppimuutosten, maan ilmaston muutosten ym. mukaan. Beryllium-10 ja Hiili-14 ovat tutkittavia isotooppeja. Aktiivisuusjaksot vaikuttavat olevan pituudeltaan vaihtelevia eli auringon aktiivisuus vaihtelee kvasijaksollisesti.

11 v: Auringonpilkkujakso 9–13 v
22 v Halen jakso 8–25 v, joka on 273 kk, ja jolla on muun muassa 7, 13 ja 39 kk alajaksoja.
88 v: Gleissbergin jakso (heikko, noin 80–90 v tai 70–100 v).
200 v tai 190 v[3] Suessin jakso c.
2300 vuotta: Hallstattin jakso (Landscheidtin jakso, eri tutkimusten mukaan 2240–2500)
Ja tässä vielä kuva auringon aktiivisuuden vaihtelusta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Auringon_aktiivisuus#/media/Tiedosto:Carbon-14_with_activity_labels.png

Lue lisää

Aurinkosyklit eivät olekaan niin selviä vaan aika monimutkaisiakin niin kuin kaikki ilmastoon vaikuttavat syklitkin.


Noissa auringontehovaihtelu käyrissä on selvät yhtymäkohdat ilman lämpöihin ja nimenomaan kesiajan lämpökausi on ollut erittäin pitkä ja tasainen , eikä ihme koska kasvillisuus muuttui aika radiaalisti tuona aikana.

kenraali kirjoitti:

Taidat olla sokea tai muuten vain hiilidioksidihurahtanut. Ilmakehän lämpötila korreloi huomattavan tarkkaan auringon säteilyn kanssa. Talvella on kylmää kun auringon säteily on pienimmillään ja kesällä on lämmintä kun auringon säteily on maksimissaan. Hiilidioksidi ei vaikuta sitä sun tätä lämpötilaan.

Lue lisää

Paikkansapitämätön väite: "Talvella on kylmää kun auringon säteily on pienimmillään ja kesällä on lämmintä kun auringon säteily on maksimissaan. "

Pohjoisen pallonpuoliskon talven aikana Maapallo on radallaan lähimpänä Aurinkoa joten silloin Auringon Maapalloon osuva säteilyteho on suurimmillaan. Pohjoisen pallonpuoliskon kesän aikana Maapallo on kauimpana Auringosta joten säteilyteho on pienimmillään. Talvella kohtisuora säteilyteho on suurimmillaan noin 7% enemmän kuin kesällä. Auringon aktiivisuudesta aiheutuvat muutokset ovat tuohion verrattuna hyvin pieniä.

Googleen hakusanoiksi: vuodenajat Maan etäisyys Auringosta

Tuo Maapallon ja Auringon välisen etäisyyden vaihtelu on kylläkin ihan peruskoulun oppikirja-asiaa, mutta sitä ei ilmeisesti voi olettaa tänne kirjoittavien tietävän.

Anonyymi kirjoitti:

Auringon aktiivisuusjaksoja on hahmoteltu kerrostumista tehtyjen isotooppimuutosten, maan ilmaston muutosten ym. mukaan. Beryllium-10 ja Hiili-14 ovat tutkittavia isotooppeja. Aktiivisuusjaksot vaikuttavat olevan pituudeltaan vaihtelevia eli auringon aktiivisuus vaihtelee kvasijaksollisesti.

11 v: Auringonpilkkujakso 9–13 v
22 v Halen jakso 8–25 v, joka on 273 kk, ja jolla on muun muassa 7, 13 ja 39 kk alajaksoja.
88 v: Gleissbergin jakso (heikko, noin 80–90 v tai 70–100 v).
200 v tai 190 v[3] Suessin jakso c.
2300 vuotta: Hallstattin jakso (Landscheidtin jakso, eri tutkimusten mukaan 2240–2500)
Ja tässä vielä kuva auringon aktiivisuuden vaihtelusta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Auringon_aktiivisuus#/media/Tiedosto:Carbon-14_with_activity_labels.png

Lue lisää

Tuosta Wikipedian käyrästä puuttuu viimeiset 80 vuotta, jolloin Auringon säteily on ollut laskussa.

Anonyymi kirjoitti:

Paikkansapitämätön väite: "Talvella on kylmää kun auringon säteily on pienimmillään ja kesällä on lämmintä kun auringon säteily on maksimissaan. "

Pohjoisen pallonpuoliskon talven aikana Maapallo on radallaan lähimpänä Aurinkoa joten silloin Auringon Maapalloon osuva säteilyteho on suurimmillaan. Pohjoisen pallonpuoliskon kesän aikana Maapallo on kauimpana Auringosta joten säteilyteho on pienimmillään. Talvella kohtisuora säteilyteho on suurimmillaan noin 7% enemmän kuin kesällä. Auringon aktiivisuudesta aiheutuvat muutokset ovat tuohion verrattuna hyvin pieniä.

Googleen hakusanoiksi: vuodenajat Maan etäisyys Auringosta

Tuo Maapallon ja Auringon välisen etäisyyden vaihtelu on kylläkin ihan peruskoulun oppikirja-asiaa, mutta sitä ei ilmeisesti voi olettaa tänne kirjoittavien tietävän.

Lue lisää

Alarmisti pillastui kun osoitettiin että ilmaston lämpötila seuraa hyvin tarkkaan auringon säteilyä ja myönsi ihan itse olevansa väärässä. Tuo auringon säteilyn vaikutus on todellakin ihan perustavanlaatuinen tosiasia toisinkuin hiilidioksidin vaikutus, joka on tunnetusti mitätön.

kenraali kirjoitti:

Alarmisti pillastui kun osoitettiin että ilmaston lämpötila seuraa hyvin tarkkaan auringon säteilyä ja myönsi ihan itse olevansa väärässä. Tuo auringon säteilyn vaikutus on todellakin ihan perustavanlaatuinen tosiasia toisinkuin hiilidioksidin vaikutus, joka on tunnetusti mitätön.

Lue lisää

Lue oppikirjoja niin luulet vähemmän. Provosointitarkoituksessa tuo voi toimia eli jotkut erehtyvät tuhlaamaan aikaansa vastaillen sinulle ennenkuin huomaavat sen hyödyttömäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Lue oppikirjoja niin luulet vähemmän. Provosointitarkoituksessa tuo voi toimia eli jotkut erehtyvät tuhlaamaan aikaansa vastaillen sinulle ennenkuin huomaavat sen hyödyttömäksi.

Lue lisää

Näinhän se on. Kun alarmisti puhuu itsensä pussiin, niin sitten siirtyy vastuu lukijalle.

Anonyymi kirjoitti:

Paikkansapitämätön väite: "Talvella on kylmää kun auringon säteily on pienimmillään ja kesällä on lämmintä kun auringon säteily on maksimissaan. "

Pohjoisen pallonpuoliskon talven aikana Maapallo on radallaan lähimpänä Aurinkoa joten silloin Auringon Maapalloon osuva säteilyteho on suurimmillaan. Pohjoisen pallonpuoliskon kesän aikana Maapallo on kauimpana Auringosta joten säteilyteho on pienimmillään. Talvella kohtisuora säteilyteho on suurimmillaan noin 7% enemmän kuin kesällä. Auringon aktiivisuudesta aiheutuvat muutokset ovat tuohion verrattuna hyvin pieniä.

Googleen hakusanoiksi: vuodenajat Maan etäisyys Auringosta

Tuo Maapallon ja Auringon välisen etäisyyden vaihtelu on kylläkin ihan peruskoulun oppikirja-asiaa, mutta sitä ei ilmeisesti voi olettaa tänne kirjoittavien tietävän.

Lue lisää

Tästä näemme miten suuri vaikutus merillä on lämpötilan tasauksessa:
Vaikka auringon säteilyn määrä on heinäkuun alussa 7 % pienempi kuin tammikuun alussa on maapallo n. 2,3 astetta lämpimämpi heinäkuun alussa kuin tammikuun alussa.

"Tammikuun alussa Maa on Aurinkoa lähinnä (radan periheli) ja heinäkuun alussa kauimpana (radan apheli). Keskimäärin koko Maan vastaanottaman Auringon säteilyn määrä on aphelissa noin 7 % pienempi kuin perihelissä.[2]

Maa on kuitenkin lämpimämpi sen ollessa kauimpana aphelissa: koko Maan keskilämpötila on noin 2,3 °C astetta korkeampi kuin perihelissä. Tämä johtuu siitä, että Maan pohjoisella pallonpuoliskolla, joka on aphelissa kääntyneenä kohti Aurinkoa, on enemmän maata kuin merta. Mantereet lämpiävät helpommin kuin vesi, koska niillä on pienempi lämpökapasiteetti kuin vedellä.[2] Tämä tarkoittaa sitä, että pohjoisella pallonpuoliskolla on lämpimämpi kesä kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Vastaavasti pohjoisessa on kylmempi talvi kuin etelässä, koska mantereet luovuttavat nopeammin lämpöä kuin meret. Tämän vuoksi pohjoispuoliskon lämpötilanvaihtelut ovat eteläpuoliskon lämpötilanvaihteluja suuremmat."

Anonyymi kirjoitti:

Paikkansapitämätön väite: "Talvella on kylmää kun auringon säteily on pienimmillään ja kesällä on lämmintä kun auringon säteily on maksimissaan. "

Pohjoisen pallonpuoliskon talven aikana Maapallo on radallaan lähimpänä Aurinkoa joten silloin Auringon Maapalloon osuva säteilyteho on suurimmillaan. Pohjoisen pallonpuoliskon kesän aikana Maapallo on kauimpana Auringosta joten säteilyteho on pienimmillään. Talvella kohtisuora säteilyteho on suurimmillaan noin 7% enemmän kuin kesällä. Auringon aktiivisuudesta aiheutuvat muutokset ovat tuohion verrattuna hyvin pieniä.

Googleen hakusanoiksi: vuodenajat Maan etäisyys Auringosta

Tuo Maapallon ja Auringon välisen etäisyyden vaihtelu on kylläkin ihan peruskoulun oppikirja-asiaa, mutta sitä ei ilmeisesti voi olettaa tänne kirjoittavien tietävän.

Lue lisää

Mistä sä oikein kirjoitat? maapallo on asennossa jossa pohjolan talven aikana ei edes valoa tule aivan pohjoiseen osaan.
Eteläinen pallonpuolisko saa sen ylimääräisen osan auringon energiasta. Antarktis ei silti sula kuin aivan rannikolta.

Ei näy mitään (error page)?
Ja miksi vain 2000 vuoteen asti?
Etkö ole kauemmin elänyt?

Varmaan tuossa on syynä Mannin lätkämailan kadonneen lavan korvaamisesta upouudella kumivalmisteella jonka voi sopivasti käsissä hieromalla taivutella ihan kuinka jyrkkään ja käyrään yläkulmaan tahansa.

Voi jönssi parka. Tuossa linkaamassasi kuvassa tuo käyrähän lähtee nousuun 1900-luvun vaihteessa ja nousu jatkuu korkealle 1960-luvulle pysyen korkealla 2000 luvulle saakka. Niin korkealla, että sellaista ei ole nähty vuosisatoihin. Ei ihme, että on hieman lämmennyt. Viimeinen auringonpilkkujakso on jo vaisumpi, mutta sekin huomattavasti vahvempi kuin mikään jakso ennen 1940 -lukua. Jos seuraava jakso on hiljainen niin ehtivät meretkin vähitellen jäähtyä ja lämpötila kääntyy laskuun. Saattaa olla että jo 10-20 vuoden päästä näemme, ettei hiilidioksidilla ollut mitään vaikutusta maapallon lämpötilaan.

Anonyymi kirjoitti:

Voi jönssi parka. Tuossa linkaamassasi kuvassa tuo käyrähän lähtee nousuun 1900-luvun vaihteessa ja nousu jatkuu korkealle 1960-luvulle pysyen korkealla 2000 luvulle saakka. Niin korkealla, että sellaista ei ole nähty vuosisatoihin. Ei ihme, että on hieman lämmennyt. Viimeinen auringonpilkkujakso on jo vaisumpi, mutta sekin huomattavasti vahvempi kuin mikään jakso ennen 1940 -lukua. Jos seuraava jakso on hiljainen niin ehtivät meretkin vähitellen jäähtyä ja lämpötila kääntyy laskuun. Saattaa olla että jo 10-20 vuoden päästä näemme, ettei hiilidioksidilla ollut mitään vaikutusta maapallon lämpötilaan.

Lue lisää

Höpsis. Jos 10-20 vuoden kuluttua ilmasto viilenee, niin se nimenomaan tulee johtumaan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen estämiseksi tehdyistä äärimmäisistä toimenpiteistä.
Emme saa unohtaa Mannin lämpötilantodistavaa lätkämailaa, jossa on helposti uudelleenmuokattava ja adjustoitava kumipatukka alkuperäisen lavan kadottua jonnekin matkan varrelle.
Malediivien uppoamattomuus on ehdottomasti tärkeiden ilmastopoliittisten ratkaisujen saavutus. Samoin se, että haikalat ja alligaattorit eivä kuljeskele New Yorkin kaduilla ja Pohjoisnavan jääpeite säilyi sittenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Voi jönssi parka. Tuossa linkaamassasi kuvassa tuo käyrähän lähtee nousuun 1900-luvun vaihteessa ja nousu jatkuu korkealle 1960-luvulle pysyen korkealla 2000 luvulle saakka. Niin korkealla, että sellaista ei ole nähty vuosisatoihin. Ei ihme, että on hieman lämmennyt. Viimeinen auringonpilkkujakso on jo vaisumpi, mutta sekin huomattavasti vahvempi kuin mikään jakso ennen 1940 -lukua. Jos seuraava jakso on hiljainen niin ehtivät meretkin vähitellen jäähtyä ja lämpötila kääntyy laskuun. Saattaa olla että jo 10-20 vuoden päästä näemme, ettei hiilidioksidilla ollut mitään vaikutusta maapallon lämpötilaan.

Lue lisää

Uskon että tullaan huomaamaan jo paljon aiemmin, ettei hiilidioksidilla ollut tekemistä lämpenemisen suhteen.
Luonnollinen ilmaston käyttäytyminen vain kyseessä.
Maapallo on fiksu planeetta ja osaa itsenäisesti suojella elämää täällä, voi olla ettemme koskaan tule ymmärtämään luonnon ja ilmaston täydellistä kiertokulkua.

1,5 triljoonaa dollaria. Ei se kumma että itsekkäät rahan ahneet ovat asialla tässäkin asiassa.