Puun kantohinnat perseestä

Miksi metsänomistajien pitää pitää metsäteollisuutta pystyssä ja tukea sitä kehnoilla kantohinnoilla vuodesta toiseen. Tukin hinnan tulisi olla 150 euron luokassa kiinnolta. jotta edes vähän vastaisi palkansaajien euron ostovoimaa.

"MTK:n tutkimusjohtajan Erno Järvisen mukaan puun hinnat alkoivat jäädä yleisestä ansiotason kehityksen vauhdista 1990-luvun alussa. Siihen saakka hinnat seurasivat elinkustannusindeksiä.

Puumarkkinoita seuraaville puun heikko hintakehitys ei ole uutinen, vaikka puuta jalostava teollisuus jatkuvasti valittaa korkeista kantohinnoista. Jonkinasteinen yllätys on, kuinka paljon eroa neljän vuosi­kymmenen aikana muuhun hintakehityksen on tullut.

Esimerkiksi nimellispalkat ovat nousseet vuodesta 1978 lähtien noin seitsemänkertaisiksi. Samaan aikaan mäntykuitupuun nimellishinta on noussut kaksinkertaiseksi. Puun hintakehitys on ollut hitaampaa kuin inflaatio.

Muutoksen huomaa vertaamalla, kuinka paljon enemmän puuta pitää nyt myydä asunnon ostoon nyt verrattuna vuoteen 1978. Järvisen mukaan asunnon ostamiseen metsänomistajan pitää myydä mäntykuitupuuta nelinkertainen määrä verrattuna 1970-luvun lopun hintoihin. Mäntytukkia tarvitaan lähes kolminkertainen määrä.

Työmarkkinaneuvotteluissa pää­paino on perinteisesti ollut palkan­saajien ostovoiman kehityksessä. Osto­voima tarkoittaa sitä, kuinka paljon hyödykkeitä käytettävissä olevalla rahalla voi ostaa.

Jos palkkaneuvotteluissa näyttää siltä, ettei ostovoima kehity riittävästi, on valtio tullut apuun alentamalla verotusta. Näin toimittiin myös kilpailukykysopimuksen yhteydessä. Työn­tekijöiden nousevia sosiaaliturvamaksuja kompensoitiin keventämällä verotusta.

Puun myyjän ostovoima sen sijaan on neljässä vuosikymmenessä romahtanut."

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/artikkeli-1.223710
Ilmoita


72 Vastausta

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.


Kaada niitä mäntyjä ja tee tyhjälle alueelle taloja. Tienaat paremmin.

Kilpailutilanne vaikuttaa hintaan. Puu tuodaan muualta tai korvataan muilla materiaaleilla, jos raaka-ainekulut nousevat liiaksi.

Myös metsähommissa palkat ovat nousseet ja puun hankinnan kokonaiskulut nousevat vaikka pystypuun hinta pysyisi samana.

Metsän omistus on suhdannevaikutteinen sijoitus eikä inflaatiokorjattu palkka.
2 VASTAUSTA:
Just ja verottaja rokottaa pääomaveron vielä päältä. Törkeää kusetusta koko homma. Metsää ei kannata uudistaa eikä omistaa tämänvertaisilla korvauksilla joita siitä saa. Klapikaupallakin tienaa paremmin kuin puuta metsäyhtiölle myymällä. Metsäyhtiöt ovat saamattomia surkimuksia, jotka myyvät vain matalan jalostusarvoin bulkki tuotteita, joista ei saa maailmalta kunnon hintaa. Ja sitten nämä valittavat, että ne ostaa muualta jos me ei myydä halvemmalla kuin muut. Jalostuastetta tulee nostaa ja keksiä tuotteita, joista saa rahaa ja katetta maksaa myös raaka-aineesta. Saamattomia ja vanhoihin kaavoihin (lautaa/sellua) kangistuneita muinaisjäänteitä.
Yhtiöt takovat julmaa tulosta suomen kartelli puulla, kaikki voitot vain piilotetaan ulkomaan tappiohin. Tämä peli vie pääomat kolmansiin maihin missä rahanpesu ei näy.
+Lisää kommentti
Metsä myös vääristynessä kilpailussa, missä sijoittajilla ja yhtiöillä on edullisempi verotus ja kikkailu mahdollisuus tappiostaan. Suomi ab oy on kohta myytyä maata ulkomaille.
Ilmoita
Saattehan te vapaasti keksiä puillenne parempaa tuottoa tai olla hoitamatta metsää. Ei se ole muiden vika jos oman sijoituksen tuotto ei miellytä.
3 VASTAUSTA:
Mutta sepä on, että verotus on yksityisellä ja yhtiöllä eri. Molemmissa on sama metsä mitä verotetaan.
Aika sama idea kuitenkin. Kulujen ja vähennysten jälkeen jääväst voitosta maksetaan verot.

Voithan myös perustaa firman jos kaikki on sen kanssa helpompaa.
Tästä lähte kyllä kantelu eu:lle lähiaikoina. Eiköhän se verotus korjaannu.
+Lisää kommentti
Vapaassa markkinataloudessa hinnat määräytyvät vapaasti, joten turha tuosta on ruikuttaa. Jos tuotto ei ole riittävän hyvä, voi aina myydä koko metsän pois ja siirtyä toisiin sijoituksiin. On mielikuvituksen puutetta, jos vain yksi sijoitusmuoto kelpaa. Ja, kyllä, metsä on sijoitustuote siinä kuin sijoitusasunto tai osakkeet.
2 VASTAUSTA:
On se vähän erilainen sijoitus, sitä pitää hoitaa, vaalia siinä on helevetisti työtä jos ryhtyy ohjeiden mukaan joka hehtaarin hoitamaan. Se ei kasva kuten osakkeen tuotto tikkua ristiin laittamatta. Työvaltainen sijoittaminen on täysin eri juttu kuin muut sijoitusmuodot. Työstä pitää saada palkka ja mistä muusta saat palkkaa kuin metsää myymällä. Tässä taas ei kohtaa järki eikä mikään muukaan. -90 luvun hinnoilla pitää metsää myydä kun parempia ei saa. Täysin tolkutonta touhua, metsän omistajia kustaan silmään, niin että silmät punottaa kun kaupungilla käydään. Verottaja vie kerman metsärahoista ja sillä vähällä mikä jää pitäisi palkka itselleen maksaa.
Eli harrastat kannattamatonta liiketoimintaa omasta vapaasta tahdosta. Tee jotain muuta.
+Lisää kommentti
Niinpä niin...perin metsää joka arvioitiin 300 000 euron arvoiseksi josta mätkäistiin muhkeat perintövero...

Nyt minut täytyy kaataa metsät jotta voin maksaa nämä perintövero ja metsän puun myynnistä menee päältä 34 prosenttia veroa j pystykupppana en edes saa sitä pottia mistä perintövero mennee maksuun..

Aika lihkai jäi tämä suueprintö kun suurimmat potit vei verottaja.
6 VASTAUSTA:
Jos puut myymällä metsästä saisi reilusti yli tuon 300 000€ niin sen arvo olisi tietysti reilusti enemmän. Jos saisit metsän myytyä kokonaan puineen ja pohjineen 300 000€:llä niin se on sen arvo.

Nyt saat puiden myynnillä esim sen 300 000€ - verot ja 40vuoden päästä saman verran eli vuosituotto on n.2,5%.
Anonyymi kirjoitti:
Jos puut myymällä metsästä saisi reilusti yli tuon 300 000€ niin sen arvo olisi tietysti reilusti enemmän. Jos saisit metsän myytyä kokonaan puineen ja pohjineen 300 000€:llä niin se on sen arvo.

Nyt saat puiden myynnillä esim sen 300 000€ - verot ja 40vuoden päästä saman verran eli vuosituotto on n.2,5%.
Sulla lienee sitten hieman parempaa maaperää puun kasvulle jos meinaat, että metsästä riipastaan tili 40:nen vuoden välein. Huomioitko laskelmissasi metsäverot ym hoitokulut, jotta sille uudelle tilille päästään? Olitko vakuuttanut metsäsi niin, että lasahtaa kerrasta laariin se 40:nen vuoden tuotto jos vaikka sattui palsta myrskyn silmään tai tuli puut nielemään? Jos metsän tuotto olisi takuuvarma 2,5% niin kaikilla olisi metsää.
300 000 metsästä mennee perintövero 16 prosenttia eli 48 000 euroa..

Myytävän puuston arvo on n. 225000 loput metsäpohjaa

Puun myynnistä menee korjuukulut mutta jos laskee 34 pääomaveron summasta niin se on 76500 euroa

Mitä jää 300 000 perintömetsästä jäljelle..

Sitten pitäisi vielä kustantaa metsän istutus 1000euroa /ha x 30=30000

225000-76500-48000-30000=75000euroa.
Eli verottaja vei suurimman tilin kuin peinnönsaaja.
Mutta perijälle jää edelleen se metsä, joka kasvaa takaisin ja jää seuraavalle perinnöksi...

300 000e perinnöstä ei mene 48000€ perintöveroa vaan 37700€.
Mistä metsäsästä voidaan hakata puustona sen kokonaisarvo? Siellä on taimikoissa ja metsissä nuorta metsää josta tuloja ei irtoa vaikka ne kuutioina on sinne laskettu. Huomaa täysin tiettämättömän kaupunkilaisen kommenteiksi.
+Lisää kommentti
Ja hyvä esimerkki yllä; Yhtiöt ei koskaan maksa perintöveroa metsästä. Tämän eriarvoisen kohtelun on loputtava.
14 VASTAUSTA:
Yhtiöt eivät koskaan peri metsää. Perintövero maksetaan mikäli joku perii yhtiön jolla on metsää.
Metsällä on pitkä kiertoaika hallitusministerit..hyvässä lykyssä sitä joutuu maksamaan perintövero kahteen kertaan yhdestä sadosta...

Perintövero on pitkälle vietyä sosialismia
Mitä kierretään yhtiöillä. Kiina oy ab omistaa kohta Suomen,
Niin mutta ongelmahan on, että puusta ei makseta sille kuuluvaa hintaa. Puun hinta on polkenut paikallaan 30 vuotta, kun kaikki muu tulo on moninkertaistunut. Metsä ja puun hinta on maaseudun ostovoimalle elintärkeä elementti. Tässä näkyy kaupungistumisen suosiminen ja siihen pakottaminen. Kaupungeissa ihmiset pakotetaan työhön tai sossun asiakkaaksi ja tämä on ihanneyhteiskunnan malli. Haistakaa paska koko valtiovalta, kuten joku entistajan laulaja totesi. Haisevissa kaupungeissa asuminen ei sovi suomalaiselle metsäläiselle...... ongelmia tulee. Eikä se sovi kenellekään. Kaupunkimalli on tehokas tavaroiden ja palveluiden jakelumalli ja tietenkiin liikenteellisesti edullinen, kun kukaan ei tarvitse omaa autoaan vaan voi käyttää julkisia liikennevälineitä. Eli ihminen alistetaan yhteiskuntakoneiston osaksi, tätäkö tässä ajetaan.
Sekin on ongelma, mutta kilpailu vääristyy verotuksen epäoikeuden mukaisuudella. Hullu veroetu yritykselle, tai näille on luotava oma perintöverotus keskiarvolla, minkä yksityiset maksavat. Tästä on lähdössä eu:lle kantelu.
Eihän tuo liity mitenkään metsään, kilpailuun tai yritykseen. Jos saat perinnön, maksat perintöveron. Jos perit firman, maksat koko firmasta perintöveron, jos perit metsän, maksat siitä veron ja jos perit rahaa maksat siitä.

Siinä on monta veroa ja kulua vielä välissä ennen kuin ne on firman tililtä yksityishenkilön tilillä.
Anonyymi kirjoitti:
Niin mutta ongelmahan on, että puusta ei makseta sille kuuluvaa hintaa. Puun hinta on polkenut paikallaan 30 vuotta, kun kaikki muu tulo on moninkertaistunut. Metsä ja puun hinta on maaseudun ostovoimalle elintärkeä elementti. Tässä näkyy kaupungistumisen suosiminen ja siihen pakottaminen. Kaupungeissa ihmiset pakotetaan työhön tai sossun asiakkaaksi ja tämä on ihanneyhteiskunnan malli. Haistakaa paska koko valtiovalta, kuten joku entistajan laulaja totesi. Haisevissa kaupungeissa asuminen ei sovi suomalaiselle metsäläiselle...... ongelmia tulee. Eikä se sovi kenellekään. Kaupunkimalli on tehokas tavaroiden ja palveluiden jakelumalli ja tietenkiin liikenteellisesti edullinen, kun kukaan ei tarvitse omaa autoaan vaan voi käyttää julkisia liikennevälineitä. Eli ihminen alistetaan yhteiskuntakoneiston osaksi, tätäkö tässä ajetaan.
Osalle tuntuu hinta olevan sopiva kun kauppa käy riittävän hyvin jatkuvasti ja raaka-ainetta löytyy. Muutenhan hinta olisi toinen. Se ei tietysti poista sitä, että haluaisit olla metsämiljonääri olematta sitä.
Anonyymi kirjoitti:
Eihän tuo liity mitenkään metsään, kilpailuun tai yritykseen. Jos saat perinnön, maksat perintöveron. Jos perit firman, maksat koko firmasta perintöveron, jos perit metsän, maksat siitä veron ja jos perit rahaa maksat siitä.

Siinä on monta veroa ja kulua vielä välissä ennen kuin ne on firman tililtä yksityishenkilön tilillä.
Kyllpä se nyt liittyy, jos omistaja yhtiö on veroparatiisin alla ja mitä enenemässä määrin metsää siirtyy ulkomaille. , niistä osakkeista ei makseta perintö veroja koskaan Suomeen. Suomalaiset yhtiöt jos omistus on suomessa, olet oikeassa, verottaja sosialisoi huolella.
Metsäyhtiön talutusnuorassa on valtaosa metsänomistajista. Kiltisti ne myy puuta ja vielä jälkihoidonkin antavat metsäyhtiölle joka saa tuottoja vielä tästäkin. Eivät ne hyvän hyvyyttään tee mitään kaikesta laskuttavat raskaimman jälkeen. Metsäalalla ei ole "vapaata kilpailua" nähtykään, kaikki hinnat on sovittu yhtiöiden kesken, kuten yhtenevä hinnoittelu kertoo. Ja mitä sopimista hinnoissa on kun saman hinnat olleet 30 vuotta. Maailma on vaan muuttunut ympärillä ja kaikki kallistunut. Metsärahan ostovoima puuttuu kokonaan. Metsätuloilla ei elvistele enää kuin jälkeenjääneet idiootit jotka eivät pysty yhtiöiden talutuksesta irtoamaan. Muutosta kaivataan ja suurta sellaista. Eikä amerikan malliin eikä Ruotsin malliin, jospa tehtäisiin oma malli kerrankin.
Miksi valtio estää ulkomaisten yritysten pääsyn suomeen? Vedotaan puun riittämättömyyteen, pelkona linee kolmen suuren kartellin kaatuminen.
Metsäteollisuus on kuoleva ala, joka tekee vain lautaa ja sellua kuten 100 vuotta aiemminkin. Ei siinä auta vaikka ulkomaisia firmoja tulisi hoitamaan......kaatamaan Suomen metsiä. Voitot ne kotiuttaisivat emämaahan kuitenkin ja Suomi jäisi näppejä nuolemaan. Samoin kuten ulkomaiset kaivosyhtiötkin kaivavat suuren montun, pilaavat ympäristön/vesistön ja sitten pois maasta ja veronmaksajat maksaa kaiken kuntoon. Tämä on eräänlaista siirtomaataloutta, nyt vaan Suomi on siirtomaa jota ryöstöhyödynnetään. Herroja ei näytä kiusaavan vaikka koko Suomesta tehtäisiin suuri kaivosmonttu, kunhan Arkadian mäki jää koskematta.
Puun kantohinta on edelleenkin surkea. Montako vuosikymmentä vielä mennään näillä hinnoilla. Lopulta metsäeuron ostovoima on sadasosa palkansaajan ostovoimasta. Metsätulo on palkkaa metsänomistajalle ei pääomatuloa. Metsä ei ole sijoitus vaan kauppatavaraa josta metsänomista saa toimeentulonsa. Metsä ei ol mikää yksiö johon voi ottaa vuokralaisen ja maksattaa sillä asunnon omaksi. Tällainen kiinteistökeinottelu on halpamaista ihmisten hyväksikäyttöä. Kenenkään ei kannata asua vuokralla vaan ostaa asunto itselle ja maksaa sitä niin kauan kun saa pankilta omaksi. Idioottimaista maksaa vuokralla toisen asuntoa.
Anonyymi kirjoitti:
Puun kantohinta on edelleenkin surkea. Montako vuosikymmentä vielä mennään näillä hinnoilla. Lopulta metsäeuron ostovoima on sadasosa palkansaajan ostovoimasta. Metsätulo on palkkaa metsänomistajalle ei pääomatuloa. Metsä ei ole sijoitus vaan kauppatavaraa josta metsänomista saa toimeentulonsa. Metsä ei ol mikää yksiö johon voi ottaa vuokralaisen ja maksattaa sillä asunnon omaksi. Tällainen kiinteistökeinottelu on halpamaista ihmisten hyväksikäyttöä. Kenenkään ei kannata asua vuokralla vaan ostaa asunto itselle ja maksaa sitä niin kauan kun saa pankilta omaksi. Idioottimaista maksaa vuokralla toisen asuntoa.
Metsä on aina ollu sosiaalihuollettavien pankki kaupunkeihin verotus on kestämätöntä.
Oikaisu äskeiseen kommenttiin, maalla asuvat tulevat toimeen ilman yhteiskunnan apua yleensä. Sosiaalireppanat asuvat kaupungeissa vuokralla, jota eivät pysty maksamaan ja syövät leipää johon ei omat varat riitä johtuen sika kalliista ruoan hinnasta jonka EU: on saanut aikaan. Näin kallista ruokaa ei ole ollut ennen EU:ta eikä EU:n jälkeen ole.
+Lisää kommentti
Maaseudun tyhjentäminen on taustalla tässäkin. Kaikki halutaan kaupunkeihin kuluttamaan. Maaseutu voidaan sitten antaa ulkomaiselle kaivosyhtiölle tongittavaksi ilmaiseksi. Valtiohan on niin avokätinen, ettei raski edes verottaa näitä ulkomaisia saalistajia, lähtevät vielä pois ja sitten itku tulee, kun monttu on vallan kauhia ja vesistöt pilattu, luonto turmeltu. Tällaista kehitystäkö suomalaiset haluaa. Kuka kannattaa moista?
1 VASTAUS:
Minä kannatan!
+Lisää kommentti
Tyhjennetään maaseutu vaan niin pääsevät tänne helposti uusia kaivoksia perustamaan. Ulkomaiset firmat varmaan kärkkyvät tuossa rajan takana, että pääsevät ilmaiseksi viemään kaikki rikkaudet mitä maaperä sisällään pitää. Tämähän pitäisi olla meidän suomalaisten yhteistä omaisuutta, eikä jonkun ulkomaisen kaivelijan ilmaisetu.
Ilmoita
Puun kantohinnat eivät muodostu vapailla markkinoilla, vaan metsäyhtiöt päättävät ne omissa kokouksissaan. Kolmen suuren kesken ne hinnat määräytyvät, eikä niitä ole nähty tarpeelliseksi nostaa 30 vuoteen. Tällä on vaikutus metsäteollisuuden kilpailukykyyn tietenkin ja metsänomistajien köyhymiseen. Herrat kun näkivät viisaaksi liittyä Eu-puljuun ja Euroon ja näin menettivät devalvaation edun. Suomen taloutta buustattiin hienosti ennen Eu:ta. Kaikki on kallistunut, hinnat ovat kuusinkertaistuneet monissa tuotteissa Eu liittymisen jälkeen. Saa sitä sitten ihmetellä, miksei rahat riitä mihinkään.
1 VASTAUS:
Tottakai ne on kartellissa, kun valtio suojelee eikä anna tehdä tehtaita Suomeen.
+Lisää kommentti
Näin se homma toimii Eu Suomessa.
Ilmoita
Eikö puuta osata jalostaa pidemmälle, kuin joksikin parruksi tai selluksi. On aika alkukantaista touhua. Pidemmälle jalostettu puu tietää myös raaka-aineelle parempaa hintaa. Surkealla hinnalla sellua ja lautaa maailmalle, ei siitä lohkea tuloa metsänomistajalle.
Ilmoita
Lehtipuumetsät alkavat menestyä Suomessa, kun ilmasto muuttuu. Lehtipuiden puuaines on lähtökohtaisesti parempaa ja tiheämpää kuin havupuiden. Eikö näitäkin kannattaisi hyödyntää muussakin, kuin sellun keitossa.
Ilmoita
Laudoista ja parruista kannattaisi rakennelle jotain ja viedä se ulkomaille. Lautoja ja parruja ei kannata sellaisenaan viedä minnekään. Täysin idioottimaista touhua.
Ilmoita
Metsäteollisuus on vitsi.
Ilmoita
Paljonko olisi hyvä kantohinta puulle?
Ilmoita
Haloo ei täällä taida olla metsänomistajia ensinkään. Pitäisi tuohon edelliseen arvio löytyä melko kivuttomasti jos metsää on rasitteena. Paljonko on hyvä kantohinta puulle?
Ilmoita
Tukille 130 euroa ja pinotavaralle 80 euroa.
Ilmoita
Ei se kiinnosta, kun on kytköksiä mhy/metsäyhtiö jotka sanelevat hintatason palveluille ja puulle. Tähänkö tyydytään...niin varmaan? Aivopesun uhreja kaikki.
Ilmoita
Mitäkäkö sitäkäkö tätäkö pannaan
Ilmoita
Miksi metsäyhtiöt riistävät suomen metsänomistajia naurettavilla hinnoillaan? Tarvitseeko tuota todistaa, kun katsoo hintatilastot vuosikymmenten ajalta. Siellä on todisteet.
Ilmoita
Suomen tapa hoitaa metsätaloutta. Tuodaan venäjältä puuta ja poljetaan sillä kotomaan hintatasoa. Venäjälläkin pitäisi kiinnostusta olla saada hintaa puulle eikä myydä sitä ale hintaan.
Ilmoita
Se puu on raaka-aine josta pitää vielä jalostaa hinnaltaan kilpailukykyinen lopputuote. Kannattaa itse ryhtyä jalostamaan jos haluaa paremman hinnan.

Valmiista laudoista, moottorisahalla tehdyistä karhuista ja ruumisarkuista saa heti paremman kilohinnan, kuin pystyssä olevasta tukkipuusta.

Kannattaa muistaa, että valmiiseen jonkun arvoiseen tuotteeseen on monia työvaiheita ja rahan jakajia matkalla. Kannattaa tehdä kaikki itse niin saa parhaan hinnan. Silloin voidaan puhua palkitsevasta työstä.

Pelkkä metsän periminen ei vielä ole ammatti.
Ilmoita
Suomen tapa hoitaa metsätaloutta on ostaa puuta venäjältä. Venäjältä saa puuta alehintaan ja tämä pitää suomalaisen puun hinnan alhaalla. Todella isänmaallista toimintaa ostaa puuta ulkomailta, kun sitä kotimaastakin olisi saatavilla jos maksettaisiin kunnon hintaa. Neukkujen puu kelpaa niin kauan kuin sitä saa alle suomen hintojen. Milloin neukut tajuaa ruveta rahastamaan puillaan. Sitä päivää odotellessa.
Ilmoita
Ruumisarkut on hyvä idea, niissä puulle tulee mahtava kilohinta. Taitaa olla sata kertaa parempi hinta kuin metsäyhtiöillä. Jep puuarkkuja ja hintaa 500 euroa viedään käsistä ja hinta on vielä puulle moninkertainen.
2 VASTAUSTA:
Kohta niile arkuille on käyttöä kkunhan kansanvaihto alkaa ja suomalaiset tapetaan niin 5 miljoonalle arkulle on käyttöä. Alkakaapa naputtelemaan niitä valmiiksi tarvis voi pian tulla.
Jee kansanvaihto sehän passaa, mustia ja ählyjä tilalle. Ovat sen verran helpompia hallita, että herrat tietää miksi? Valkoiset tietävät ja tuntevat asiat ja herrat paremmin ja suhtautuvat varauksella heidä systeemeihinsä.
+Lisää kommentti
Metsäteollisuus pitää tahallaan kantohinnat matalalla, niiden kannattavuus riippuu halvasta puun hinnasta ja Venäjän puusta. Venäjän puu on vaa'ankieli asemassa puun hinnassa. Se pitää hinnat alhaalla, koska venäläiset eivät tajua puun todellista arvoa.
1 VASTAUS:
Metsäteollisuus on suomen kivijalka vai puujalka vai kainalosauva vai kävelykeppi?
+Lisää kommentti
Puuta ennen muuta ja oikealla hinnalla. Ei pilipali rahaa enää metsänomistajille ja verotus pois metsäkaupoista. Siinä ratkaisu jolla pattitilanne oikenee.
1 VASTAUS:
Verotus on todellakin ylimääräinen osa metsätaloudessa. Sitä ei tarvitse, koska ei ennenkään tarvittu. Tietenkin, jos puusta saisi kolminkertaisen hinnan kuin nyt, niin kai sitä vähän veroakin voisi maksaa. Näillä hinnoilla kaikki maksut on liikaa.
+Lisää kommentti
Uusi
Puun kantohinnat ovat todellakin matalat, jos niitä ei ole nostettu noin 30 vuoteen. Mikä tuote/tavara/palvelu on pysynyt samanhintaisena noin kauan? Keksiikö kukaan? Ei sellaista taida olla, kyllä ne kaikki on moninkertaisia hinnaltaan lähtöaikaan verrattuna.
4 VASTAUSTA:
Uusi
Silti metsistä maksettava hinta on kohonnut nelin (4) kertaiseksi.
Uusi
Tuohon voisit laittaa vähän täsmennystä. Vai voitko? Mistä moinen arvio?
Uusi
On varmaan nelinkertaistunut, koska nyt pitää hakata nelinkertainen määrä puuta samanlaisen asunnon ostoon kuin -70 luvun lopussa. Hienosti ymmärsit asina ytimen.
Uusi
Ette nyt tajuneet, 90 luvulla sai metsää noin 1000e/ha nyt siitä maksetaan samalla pustolla 4000e/ha. Kysymys milloin kupla puhkeaa?
Puunhitahan on samalla ajalla inflaatio ja palkka taso huomioiden mennyt ostovoimaltaan pakkaselle eli ei edes samassa tasossa mitä sen ostovoima oli 90 luvulla.
+Lisää kommentti
Uusi
Jee kantohinnat nousee..yippee!!!! Kuulin varmalta taholta, korotus on tulossa ja suuri.
Ilmoita
Uusi
Kyllähän se hinta millä kauppa käy on oikea hinta. Kaikki muu on haavetta tai spekulointia. Miksi pitäisi maksaa enemmän, jos raaka-aine riittää nykyhinnoilla? Jos kukaan ei myisi halvalla, niin hinta nousisi tai kysyntä loppuisi kokonaan.

Kuten tuolla ylempänä luki niin jos asiaan on valmis näkemään vaivaa ja tekemään työtä, niin parempaankin hintaan on mahdollisuus. Kyllähän osa myy valmiita polttopuitakin ja kauppa käy.
Ilmoita
Uusi
" Puun myyjän ostovoima on romahtanut.

Metsäteollisuudesta kuuluvat viestit ovat viime aikoina olleet poikkeuksetta hyviä, ja alalla vallitsee vahva myönteinen vire. Sen huomaa myös metsäyhtiöiden viime vuoden tuloksista.

Metsäteollisuuden nousu näkyy myös puukaupassa. Viime vuonna puukauppa kävi ennätyksellistä vauhtia, ja sama tahti on säilynyt myös alku­vuoden aikana. Sen lisäksi, että puu käy kaupaksi, puun hinta on viimein lähtenyt nousuun.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä havukuitupuun kantohinta on ensiharvennusleimikoissa noussut metsän­hoitoyhdistyksen johtajan Jari Yli-Talosen mukaan 10–17 prosenttia. Myös tukin hinta on noussut viitisen prosenttia. (MT 7.2.)

Yli-Talosen mukaan nykyisen kaltaista tilannetta, jossa kaikki ostavat ja kaikki käy kaupaksi, ei ole nähty kymmeneen vuoteen.

Hintojen nousu on hyvä asia, mutta pidempiaikainen tarkastelu osoittaa, että puun hinta on pudonnut selvästi muun hinta- ja palkkakehityksen kelkasta.

MTK:n tutkimusjohtajan Erno Järvisen mukaan puun hinnat alkoivat jäädä yleisestä ansiotason kehityksen vauhdista 1990-luvun alussa. Siihen saakka hinnat seurasivat elinkustannusindeksiä.

Puumarkkinoita seuraaville puun heikko hintakehitys ei ole uutinen, vaikka puuta jalostava teollisuus jatkuvasti valittaa korkeista kantohinnoista. Jonkinasteinen yllätys on, kuinka paljon eroa neljän vuosi­kymmenen aikana muuhun hintakehityksen on tullut.

Esimerkiksi nimellispalkat ovat nousseet vuodesta 1978 lähtien noin seitsemänkertaisiksi. Samaan aikaan mäntykuitupuun nimellishinta on noussut kaksinkertaiseksi. Puun hintakehitys on ollut hitaampaa kuin inflaatio.

Muutoksen huomaa vertaamalla, kuinka paljon enemmän puuta pitää nyt myydä asunnon ostoon nyt verrattuna vuoteen 1978. Järvisen mukaan asunnon ostamiseen metsänomistajan pitää myydä mäntykuitupuuta nelinkertainen määrä verrattuna 1970-luvun lopun hintoihin. Mäntytukkia tarvitaan lähes kolminkertainen määrä.

Työmarkkinaneuvotteluissa pää­paino on perinteisesti ollut palkan­saajien ostovoiman kehityksessä. Osto­voima tarkoittaa sitä, kuinka paljon hyödykkeitä käytettävissä olevalla rahalla voi ostaa.

Jos palkkaneuvotteluissa näyttää siltä, ettei ostovoima kehity riittävästi, on valtio tullut apuun alentamalla verotusta. Näin toimittiin myös kilpailukykysopimuksen yhteydessä. Työn­tekijöiden nousevia sosiaaliturvamaksuja kompensoitiin keventämällä verotusta.

Puun myyjän ostovoima sen sijaan on neljässä vuosikymmenessä romahtanut.

Puun lisääntyvä kysyntä on kärjistänyt puun ostajien ja metsänomistajia edustavien MTK:n ja metsänhoito­yhdistysten välejä. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo moittii MTK:ta muun muassa metsänhoito­yhdistysten suosimisesta ja muiden alan toimijoiden halveeraamisesta. Salo kaipaa puumarkkinoille reilua kilpailua, tasapuolisuutta ja läpinäkyvyyttä. (MT 5.2.)

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan ja MTK:n metsäjohtajan Juha Hakkaraisen mielestä Salon pitäisi aloittaa markkinoihin sekaantuminen suoristamalla omien jäsentensä rivit hyvän kauppatavan mukaiseksi (MT 7.2.).

On selvä, että etujärjestöt pyrkivät ajamaan omien jäsentensä etuja. Toimiva puukauppa on kuitenkin kaikkien osapuolien yhteinen etu, mutta sen toteutuminen edellyttää yhteistyötä puolin ja toisin.

Epäilyksistä huolimatta metsänomistajat ovat vastanneet teollisuuden lisääntyneeseen puuntarpeeseen, vaikka puun reaalihinta on neljässä vuosikymmenessä romahtanut.

Metsäteollisuuden peräänkuuluttaman reilun pelin henkeen ja tasa­puolisuuteen kuuluu, että puun myyjät saavat puustaan oikeudenmukaisen hinnan."
Ilmoita
Uusi
Niinpä miksi pitäisi maksaa enemmän, kun raaka-ainetta riittää(tyhmät metsänomistajat myy halvalla). Ei pitäisi riittää näillä hinnoilla.
Ilmoita
Uusi
Jos omaa tiedot ja taidot puunjalostukseen, niin silloin saa ok hinnan.

Metsäteollisuus on pörssissä. Osta halvalla myy kallilla plus osingot.
3 VASTAUSTA:
Uusi
Metsäteollisuus on katoavaa kansanperinnettä, vain hullut sijoittaa noin jälkeenjääneeseen toimialaan, jonka menestys perustuu halvalla ostettuun raaka-aineeseen. Todellinen kilpailykyky on myytti joka perustuu valheeseen ja huijaukseen.
Uusi
Eipäs nyt muuteta puheenaihetta, kantohinnasta on kysymys ja sen riittämättömyydestä.
Uusi
Näperrellä voi, mutta puusta ei saa tuotteita aikaiseksi ilman mittavia investointeja. Metsäteollisuuteen sijoittamalla tukitaan turvat, kukahan moittisi omistamaansa firmaa???
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Puun kantohinnat perseestä

Miksi metsänomistajien pitää pitää metsäteollisuutta pystyssä ja tukea sitä kehnoilla kantohinnoilla vuodesta toiseen. Tukin hinnan tulisi olla 150 euron luokassa kiinnolta. jotta edes vähän vastaisi palkansaajien euron ostovoimaa.

"MTK:n tutkimusjohtajan Erno Järvisen mukaan puun hinnat alkoivat jäädä yleisestä ansiotason kehityksen vauhdista 1990-luvun alussa. Siihen saakka hinnat seurasivat elinkustannusindeksiä.

Puumarkkinoita seuraaville puun heikko hintakehitys ei ole uutinen, vaikka puuta jalostava teollisuus jatkuvasti valittaa korkeista kantohinnoista. Jonkinasteinen yllätys on, kuinka paljon eroa neljän vuosi­kymmenen aikana muuhun hintakehityksen on tullut.

Esimerkiksi nimellispalkat ovat nousseet vuodesta 1978 lähtien noin seitsemänkertaisiksi. Samaan aikaan mäntykuitupuun nimellishinta on noussut kaksinkertaiseksi. Puun hintakehitys on ollut hitaampaa kuin inflaatio.

Muutoksen huomaa vertaamalla, kuinka paljon enemmän puuta pitää nyt myydä asunnon ostoon nyt verrattuna vuoteen 1978. Järvisen mukaan asunnon ostamiseen metsänomistajan pitää myydä mäntykuitupuuta nelinkertainen määrä verrattuna 1970-luvun lopun hintoihin. Mäntytukkia tarvitaan lähes kolminkertainen määrä.

Työmarkkinaneuvotteluissa pää­paino on perinteisesti ollut palkan­saajien ostovoiman kehityksessä. Osto­voima tarkoittaa sitä, kuinka paljon hyödykkeitä käytettävissä olevalla rahalla voi ostaa.

Jos palkkaneuvotteluissa näyttää siltä, ettei ostovoima kehity riittävästi, on valtio tullut apuun alentamalla verotusta. Näin toimittiin myös kilpailukykysopimuksen yhteydessä. Työn­tekijöiden nousevia sosiaaliturvamaksuja kompensoitiin keventämällä verotusta.

Puun myyjän ostovoima sen sijaan on neljässä vuosikymmenessä romahtanut."

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/artikkeli-1.223710

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta