Onko tietoa aurinkopaneelin toiminnasta osittain varjostettuna.
Esim. jos paneelin yli kulkee köysi laskeeko teho enemmän kuin mitä köyden peittämä pinta-ala edellyttäisi vai putoaako tehot peräti nollaan koska sarja "katkeaa" köyden kohdalta ?
Onko siis parempi että on pienempi paneeli täysin varjottomassa paikassa kuin isompi paneeli jonka yli kulkee köysi (tai varjo) ?
Esim. jos paneelin yli kulkee köysi laskeeko teho enemmän kuin mitä köyden peittämä pinta-ala edellyttäisi vai putoaako tehot peräti nollaan koska sarja "katkeaa" köyden kohdalta ?
Onko siis parempi että on pienempi paneeli täysin varjottomassa paikassa kuin isompi paneeli jonka yli kulkee köysi (tai varjo) ?
Vastaukset 21
Vanhimmat
"vai putoaako tehot peräti nollaan koska sarja "katkeaa" köyden kohdalta ?"
Ei aivan nollaan, mutta niin alas, ettei latauksella enää ole käytännön merkitystä. Syynä juuri tuo, että kennon lohkot ovat sarjaan kytkettyjä. Yhden lohkon peittäminen kädellä pimentää koko kennon.
Isompi paneli on tietysti tehonsa puolesta parempi. Sijoitteluongelmaan yksi hyvä ratkaisu on kaiteessa tai mantookissa riiputtaminen. Kenno antaa enemmän virtaa, kun siihen osuu auringon lisäksi vedestä heijastuva 'aaltovälke'.
Käytännössä siis yksi iso paneli molemmille kyljille, panelin siirtelyyn kyllästyy yleensä ennen juhannusta.
pelkäsinkin, että kun sarja katkeaa niin virta loppuu. Riittääkö sen sarjan katkaisuun köysi, vai pitääkö kokonainen solu/lohko peittää ?
Kaide sinänsä hyvä sijoituspaikka, mutta matalassa veneessä tuppaa naapurivene nojailemaan kaidetolppiin jolloin paneeli on turhan arvokas fendari...
Sarja ei katkea 'nollaan' jos sarjakytkentä tässä menee tavallaan ns. katki, vaan kyllä muut vapaana olevat ns. kiteet tekee duunia. Ja taas riippuu siitä millaiset kiteet on. Paikalliskenno ei käy, se on hyvä muistaa.
Mutta pääsääntöisesti on sanottava, että Suomessa a-paneeli ei ole kovin kannattava, koska parhaimmassakin tapauksessa saat arskaa paneeleihin vain 3-4 tuntia päivässä. Siis ihan maksimi, sillä muut ajat arska tulee niin epäedullisesta kulmasta että ei taida tuoda ameereja. Eräs tuttu kirjoitti artikkelin Monirunkovene -lehteen tästä aiheesta, ja jos halusi kuitata koko sähkötarpeen kennoilla, pitäisi olla noin 4m2 kennopintaalaa.
Kokeilin kerran kämmentä eteen, latausvirta putosi 2A:sta kymmenesosaan
on olemassa eri tyyppejä, ne toiset on rakennettu niin että osittainen varjostus ei aiheuta noin dramaattista vaikutusta - ovat myös kalliimpia.
mulla on sellanen, 40W, kävelynkestävä venemalli (= vielä kalliimpi!)- siinä se on ruffin katolla puomin alla horisontaaliasennettu - hupiakut on aina reissuun lähdettäessä täynnä sähköä 150Ah kun ne reissusta tultaessa on liki tyhjät.
en antais poies "mistään hinnasta", mikä parasta - koskaan ei panelia tarvi olla suuntaamassa minnekään - jos on varjossa niin olkoon kyllä se sitten taas aurinkoakin saa.
2x40W olis tuplasti parempi - suosittelen!!
Paljonko tuollainen 40W käveltävä malli maksaa, onko siis kyseessä "matto" joka muotoutuu alustan mukaan?
Miten olet vetänyt piuhat?
sehän se huono puoli on että ei nuista amppeeritunneista saa millään ainakaan halpoja, paneli maksoi karvan yli 400euroa muutama vuosi sitten mutta hinta ei käsittääkseni juurikaan ole muuttunut.. mutta eipä tuollainen kävelyn kestävä kiinteästi asennettuna juuri rikkikään mene ja 30v käyttöikä voi olla mahdollinen.
ne joustavat taivuteltavat eivät ole hyviä - antavat vähän virtaa suhteessa pinta-alaan vaikka muuten käteviä ovat ja luullakseni vieläkin kalliimpia.
paneli yleensäkin antaa paremmin tehoa mitä viileämpänä se käy eli jos saa kiinnityksen niin että alusta voi jäähtyä niin erinomaista.
johdot listojen ynnämuun alle - vähän piti kattoverhoiluja avata että kaapelin sai piiloon, sekin kannattaa ottaa 2x1,5 tai mieluummin 2x2,5 neliöistä (kuten itselläni) mahdollisimman pienen jännitehäviön vuoksi joka taas riippuu matkasta akulle - säädin väliin niin paneli ei yöaikaan pura akkua - se on järkevämpi kuin diodi jännitehäviöineen.
Kennot joissa osittainen varjostue ei aiheuta suurta virran pudotusta ovat paljon tehottomampia kuin täyttä paistetta vaativat. Kävelynkestävät pehmeät mallit ovat vielä entisestäänkin tehottomampia.
Eli paljon tehoa = vaatii suoran paisteen.
TRehottomapi kestää vähän varjoa. Tosin maston tai puomin varjo pudottaa siitäkin tehot lähes nollille.
..jos ymmärsin esität mielipiteitä miksi sinä et hanki värkkiä, niinkö??
paljonko sulla on käyttökokemuksia aiheesta??
omat käyttökokemukseni ovat pelkästään positiivisia - en luopuisi panelistani, panelin perusidea on siinä että se lataa akut täyteen sähköä veneen maatessa laiturissa ja kompensoi jossain määrin myös kulutusta, jääkaappi, hellepäivänä - mutta yksi vaatimaton paneli ei koskaan täysin!
kotisatamassa puomi oikeassa asennossa se saa tuntikausia varjotonta paistetta joka päivä jos yleensä paistaa, paneli lataa myös pilvisenä päivänä - vähän mutta lataa joka tapauksessa ja aamuvarhaisesta aika myöhäiseen iltaan kohtuu hyvän tuloksen varmistaa horisontaaliasennus, targa-kaaren päällä se toimisi vieläkin paremmin.
oma kävelyn kestäväni ei todellakaan ole mikään "pehmeä" se on paksun teräslevyn päälle tehty kalvo koko n. 70cmx45cm. Painaa 4kg!!
hankkisitte oikeaa tietoa mieluummin kuin luulopuheita kertoilette - toki mielipiteensä saa esittää sitä vartenhan tämä palsta on mutta jos tuon enempää ei aiheesta tiedä niin hei - älä viitsi.
Pakko oli aiheeseen vihkiytyä hieman tarkemmin kun vastausten kirjo oli aika laaja.
Toden totta, malleja ja etenkin valmistusmenetelmiä on monenlaisia eikä valinta olekaan enää itsestäänselvä.
Piipaneelit menettävät nopeasti tehonsa pienenkin varjon osuessa paneeliin (ja veneissähän varjoja riittää, miksi näitä edes myydään venekäyttöön?), ohutkalvotekniikka taasen tehottomampaa pinta-alaan suhteutettuna mutta toimii todennäköisesti paremmin suomen olosuhteissa ja etenkin venekäytössä.
Ihmetyttää paneelin myyjien tieto-taito; esim. venenäyttelyssä yksikään paneelien myyjä ei kertonut millä tekniikalla paneeli on tehty tai mitkä ovat edut/haitat.
Enköhän loppujen lopuksi päädy CIS ohutkalvopaneeliin, rapakon takaata näyttäisi 40 wattinen irtoavan noin 180 eurolla.
myyjän homma on vaan saada tavarat varastosta ulos hyvään hintaan.
hänen ei tarvitse nykyaikana "tietää" yhtään mistään yhtään mitään, venetarvikeasioissa ei edes %laskua tarvi osata kun alennuksia ei tunneta, aina "oikea hinta".
ihan sama ostatko koti- tai mitä muuta hyvänsä elektroniikkaa tahi muuta hyödykettä! katso tekniset tiedot "netistä" ole hyvä, kiitos - on kommentti!
panelilöytösi on mielenkiintoa herättävä - mikä verkkokauppa tuollaista myy ja tuollaiseen hintaan, muistat kai huikeat postikulut + alv + lähinnä muodollinen tulli USA ostoksille??
Verkkokauppoja paneeleille tuli eteen pienellä selailulla kymmeniä, hakusanaksi googleen esim "Solar Panel".
Tässä yksi http://www.affordable-solar.com/shell-st-40-watt-solar-panel.html
Ominaisuuksien perusteella käsittääkseni paras paneeli venekäyttöön, etenkin suomen olosuhteisiin kun tuo aurinko ei niin taajaan täysin kirkkaalta taivaalta paista.
Paneelin nimellä hakemalla löytyi muitakin vaihtoehtoja ( /- 20 taalaa), olin jo tilaamassa mutta 110 taalan postikulut (UPS) panivat hankkeelle tilapäisen stopin. Osa myyjistä ei lisäksi hyväksy luottokorttia usa:n ulkopuolelle toimitettaessa.
Täytyy koettaa metsästää EU:n alueelta jälleenmyyjä.
Itselläni on tällä hetkellä kaksi kennoa. Toinen on sellainen varjostusta kestävä ja toista ei saa peittää juuri lainkaan. Molemmat ovat kovia kennoja. Kennoista on kokemusta 10 vuoden ajalta. Ensi kaudeksi vaihdan ne 100W 24V kennoon.
50W kennolla saa 10 tunnin aurinkoisena päivänä 20Ah sähköä, jos sitä ei yhtään varjosteta ja pidetään suunnattuna aurinkoon. Jos kennoa makuutetaan kannella putoaa virrantuotta 10Ah/päivä. Jos sattuu sopivasti johonkin vierasvenesatamaan ja lukuisat mastot varjostavat kennoa, niin päivän mittaan ei paljon yli 5Ah saa.
Jos vertaat kahta ulkonitoiltaan samankokoista pehmeää ja kovaa kennoa toisiinsa, on niiden tehoissa 20% etu kovan kennon hyväksi.
Ohutkalvopaneeliin päädyin pitkän pohdinnan jälkeen. Sen olen asentanut targakaareen kiinteästi, ilman kallistusmahdollisuutta.
Miksi päädyin juuri tähän tyyppiin, johtuu sen varjonsietokyvystä. Pois tuotannosta on vain varjon suuruinen alue, ja varjojahan purjeveneessä syntyy aina. Se tarvitsee ladatakseen kolme spektrin väriä ja toimii näinollen myös pilvisellä säällä. Pinta-alaa tarvitaan enemmän kuin vastaavan tehoiseen kidepaneeliin, mutta arvostin toimivuutta.
Koko viimekesän seitsemän viikon purjehduksen ajan oli kompresorijääkaappi päällä ja käytimme myös automaattiohjainta ja VHF:ää, sisävalaistusta ( ei led ), lämmitintä Ardic (joka ihmekyllä toimii). Latasimme kännyköitä ja navigointimittareita on useita. Emme olleet kertaakaan kinni laiturisähköissä. Koko ajan oli akuissa (2x80 Ah ) virtaa riittävästi kaikkeen toimintaan. Aurinkoisella säällä säädin näytti, että virtaa olisi tullut enemmän kuin akkuihin tarvittiin. Paneeli on 64 W. Sen laskennallinen tuotto 4,5 A/h ja säädin elektroninen nestekidenäytöllä. Paketin hinta oli 600 euroa. Kytkentään käytin 4:n neliömm:n johtoa ja työ oli yksinkertainen.
Hintaahan sille paketille kertyi, mutta eiköhän se jollain aikavälillä maksa itsensä, koska ei mene satamien sähkömaksuja. Tärkeimpänä koen kuitenkin varmuuden ja riippumattomuuden ulkoisesta sähköstä.
Tässä kokemus viimekesältä, joka ei ollut kaikkein aurinkoisin.
Akkujen koosta voisi keskustella tietysti, mutta mielestäni akut täytenä kestävät pitempään kuin puolityhjänä.
Mistä näitä ohutkalvopaneeleja saa? Mainoksissa kun ei puhuta halaistua sanaa paneelin tyypistä eikä vene-näyttelyssäkään tästä (varsin oleellisesta) tekijästä puhuttu. Ulkonäöstä päätellen kaikki markkinoilla olevat ovat kidepaneeleja...
Keskustelin myöskin venemessuilla paneelikauppiaiden kanssa ohutkalvopaneelista, mutta eivät ottaneet senkummemmin kantaa asiaan. Kertoivat kyllä, että saman tehon saavuttamiseen kuin kidepanneeleilla tarvitaan suurempi pinta-ala, joka todellisuudessa ei ole ratkaisevasti suurempi, tai asennuspaikastahan se riippuu.
Luin jostain, että tutkijat ovat löytäneet uuden kiteen, jolla saadaan mullistavat energiantuotto-ominaisuudet nykyisiin verrattuna, mutta ennenkuin se saadaan teolliseen tuotantoon, niin menee useita useita vuosia.
Tällä palstalla ei saa mainostaa, mutta ostopaikkani puhelinnumero on 03-7142666.
>>> 50W kennolla saa 10 tunnin aurinkoisena päivänä 20Ah sähköä
Tuon ajan jos annat arskan tehdä duunia, olet Välimerellä. Täällä on ihan aikuisten oikeesti mahdollista saada noin 50W kennolle 2Ah virtaa vain noin max 4 tuntia (siis ka. Suomen kesäpäiväle). Muulloijn arska tulee niin huonossa kulmassa että joku 2,2Ah max lataus leinee alle 1Ah.
Mitattu ja todettu parillakin merkillä. Mutta jos on tuo puhuttu 2 x 35W taikka 2 x 40W niin ihan hyvä apu. JA pysyy bakutkin kivammassa tikissä.
Ns. venemallia oleva kenno voi olla - ja onkin - muuta kuin pehmeä!
50W kenno tuottaa suorassa auringonpaisteessa noin 2,5 A virran. Kenno kannattaa pitää irtonaisena ja siirtää sitä aina auringon mukaan. Esim. illalla satamassa kenno kannattaa suunnata itään aamuaurinoa varten, herättyä kulmaa vähän muutetaan, päivälle pistetään vaateriin kannelle , iltapäivällä lännen suuntaan ja illalla imetään viimeiset säteet lännestä. Auringon heijastuessa aamulla tai illalla vedenpinnasta saadaan samat teho kuin keskipäivän porotuksessa. Kesällä aurinko paistaa 6-22, jona aikana sähköä saa ihan kiitettävästi...tietenkin jos paistaa.
Veneeni vuorokausikulutus on noin 20Ah ja pelkillä kennoillla olen hyvin tullut toimeen. Jos oikein on oikein huono sää ollut, niin vierasvenesatamassa maasäköllä akut täyteen ja taas pärjää muutaman päivän vaikka sataisi kaatamalla. Hyvin on kyllä jopa suomen kesässä paneleilla pärjännyt.
Kiinteällä kennolla ei hommaa oikein edes kannata yrittää, ellei kennoja ole useita.
Osaatko sanoa, miten joustavan Solarex MSX monikidepaneelin kanssa on, että toimiiko se, jos tulee varjo, vai katkeaako kennojen toiminta?
Kyseessä paneeli, jonka päältä voi myös kävellä.
saisi aikaseksi tarvittavat sähköt purjeveneen hupikäyttöön? Itsellä sähköntarve rajoittuisi lähinnä sisävalaistukseen (LEDit), kännykän latailuun, ja muuhun pieneen.. Olen punninnut aurinko- ja tuulivoiman hyviä/huonoja puolia. Tuulimyllyssä ei tarvitse huolehtia varjostuksista ja kyllähän purjeveneissä aina tuulee ;-), joskaan läheskään aina ei paista.. Ja kuka myy ruuhkaSuomessa edullisesti pikkutuulivoimaloita?
veneilijä pyrkii hakeutumaan suojaiseen satamaan, siellä tuuligenis ei juuri saa tuulta = huono tuotto, aurinko kyllä paistaa porottaa ;)
purjehtiessa myötäiseen, suhteellinen tuuli on aika olematon ja taaskaan genis ei oikein toimi, aurinko paistaa ;)
kryssillä sitten tuulee ja silloin tulee tehoja mutta nykyveneilijähän ajaa ne koneella eikä ole tarvetta tuuligenikalle ;)
kryssillä on aina pilvistä ja kylmä silloin tuuligenis voittaa 10-0 aurinkopanelin.
satamassa jos sattuu tuulemaan - generaattori pitää ääntä joka etenkin runkoäänenä kuuluu hyvin veneen sisätiloissa jolloin se pitää pysäyttää että saisi nukutuksi = taaskaan ei virtaa ;)
aurinko paistaa aamuvarhaisellakin
mutta kyllä se on ns. pitkänmatkan veneissä yleensä vakiovaruste tai laahusgeneraattori - sähkön tuottaminen, jotenkin, on tarpeellista.
pieniä irrallisia generaattoreitakin, aggregaatteja, harrastetaan suuressa maailmassa isommissa veneissä - mutta niissä onkin jo ilmastointilaitteetkin tavallisia.
lisäksi - tuulisähkö on vieläkin kalliimpaa kuin aurinko..
vertikaaliroottori maston nokkaan olisi ajatuksena hyvä mutta painon sijoituksena aivan järjetön purjeveneen fysiikkaa ajatellen - jossain puolivälissä ehkä vielä - siellä se saattaisi vielä saada tuulta.
ainoa malli jonka olen "nähnyt" oli jotain 0,3A tuottava ja kallis sekin - sehän kyllä periaatteessa äkkiä voittaa 40W panelin pitkässä juoksussa jos vaan saisi sitä tuulta..