Museolääketiedettä, heitteillejättöä, hoitovirheitä ja turhia kuolemia "hyvinvointiyhteiskunnassa"

Seitsemän vuotta sitten aloittelin kirjoittamista samasta aiheesta, mutta https://cutt.ly/C03bKY parodiamuodossa 31.7.2012:

"Huippulääketiede ja minä

Olen koululääkärin vastaanotolla terveyskeskuksessa, äiti on mukana. Nenästäni valuu solkenaan verta, jota ei saa tyrehtymään.

Lääkäri työntää jonkun puikon nenääni; kipu on aivan valtava eikä verentulo lakkaa.

Lääkäri pitää tiukasti päästäni kiinni ja polttaa lisää vaan. Pyörryn kivusta.

Herään vasta lattialta, kun jalkani on nostettu seinää vasten ylös."

- Kipulääkkeitä ei tunnettu tuolloin niin kuin nyt tai niitä ei haluttu käyttää, niin kuin ei aina senkään jälkeen vielä nykyäänkään. Kauhukokemuksia riittää.

Ylivoimaisesti eniten kuitenkin ihmiset jätetään kärsimään ilman hoitoa.

Jos on jokin elimellinen vaiva, jota ei haluta leikata ja ihminen jätetään sillensä kärsimään, sitä nimitetään "konservatiiviseksi hoidoksi".

Konservatiivinen hoito - kituminen siis - vaihtelee paikkakunnittain. Esimerkiksi siinä, missä pääkaupunkiseudulla minut olisi jätetty kitumaan synnytysvaurioista elämäni loppuun asti, täällä pääsin vielä leikkaukseen. Sama vaiva, eri kirurgi. Toinen jätti leikkaamatta, toinen ei.

Kun naisia huijataan korjauttamaan synnytysvaurionsa vasta synnytysiän jälkeen, tarjolla saattaakin olla vain loppuelämän kitumista konservatiivisen museolääketieteen ikeessä. Vaurioiden ollessa alapäässä naiset on helppo jättää vaivojansa häpeämään.

Kuitenkin samaan aikaan huudellaan, miksi naiset eivät synnytä enemmän lapsia. Ihan omasta kokemuksesta tiedän https://cutt.ly/zCLh3J ja kuten edeltä voi lukea, "synnytyskoneita" ei oikein arvosteta eikä jälkihoito toimi niin kuin pitäisi. Kotonakin on helppo kaataa kaikki vastuu yövalvomisesta ja hoitamisesta https://cutt.ly/UCLlqC äidin niskoille, joka voi uupua siitä sairaalakuntoon https://cutt.ly/X03Q86 niin kuin minulle https://cutt.ly/MCLzds tapahtui. Naisten syyllistämisen sijaan katseen voisi kiinnittää siihen, minkälaisia miehiä on naisille toiseksi turvattomimmassa EU-maassa. Aika vaikeaa sitä on sairaaseen kotiin mitään isoa perhettä rakentaa, jos suhde perustuu alistamiseen, kontrolliin ja väkivallalla uhkaamiseen. Turvakodit ovat suomalaista todellisuutta ja niitä tarvittaisiin lisää. Ekalla kertaa käydessäni siellä oli muun muassa perheenäiti, jota isukki oli ampunut pyssyllä alapäästä sisään, ressukan säilyessä hädin tuskin hengissä. Omissakin korvissani soi varmaan elämäni loppuun asti 1.1.1994 lausutut sanat: "Sä et tiedä, kuinka lähellä kuolemaa sä äsken kävit." Olin ottanut toiseen turvakotiin todisteeksi myös veitsen, joka oli katkennut kahteen osaan kovasta iskusta leipälautaan kuullessani vieressä sanat: "Mitähän tälläkin voisi tehdä?" Enää se on vain kaukaista historiaa, mutta oltuaan kostajan kanssa naimisissa kurjia muistoja https://cutt.ly/H08iad ei voi lakaista olemattomiin niin kuin niitä ei olisi ollutkaan, vaikka kuinka yrittäisi ajatella menneestä vain pelkkää hyvää.

Edellisessä 25.7.2019 kirjoitetussa museolääketieteen pätkässä koskien konservatiivista hoitoa - toisin sanoen heitteillejättöä - en päässyt vielä homesairauteen, sieni-infektioon, saati borrelioosiin, joissa potilaat jätetään sillensä ilman hoitoa ja tutkimuksia, joita heille ei suodakaan niin kuin monille muille tavallisempia sairauksia poteville, joka on käsittämätön ihmisoikeusrikos yhteiskunnassa, joka kehtaa pitää itseään "hyvinvointiyhteiskuntana" sisältäessään oikeasti hirveän määrän pahoinvointia.

Joutuessaan elämään tällaista elämää, kun juuri 25.7.2019 vastaisena yönä kahden maissa havahduin tietokoneen ääressä istuallani siihen, että sylki valuu leukaani pitkin alas. Sitä on tapahtunut jo aiemmin vuoden 2014 punkinpureman jälkeen nukahtaessani sängyssä, muttei tätä ennen koskaan istualtani kuten nyt alkaessani kovassa kiireessä etsiä nenäliinaa pyyhkiäkseni liman pois ennen kuin se pääsee valumaan pidemmälle. Onhan tuon vuoden 2014 punkinpureman https://goo.gl/GcokPk jälkeen tullut jo uusiakin, kun kesän 2018 punkinpuremasta en päässyt terveyskeskuksen "hyvinvointipalveluissa" https://cutt.ly/yCNahy kautta edes borrelioositestiin, jonka takia tämän kesän punkinpuremissa en olekaan vaivannut kyseistä hyvinvointilaitosta terveysongelmillani.

Päänikin on nykyään niin kipeä, ettei se arista enää pelkästään kosketusta lääkäreiden jätettyä se kokonaan "tutkimuksissaan" https://cutt.ly/bC85lw väliin - vaan myös suihkussa veden osuminen sattuu arkaan nuppiin, jossa päälaen kuumottavan ja kipeän kohdan lisäksi aristavia paikkoja on muuallakin. Vasemmalla ohimossa on syvä, kipeä ura, vaivaten oikealla puolella takaraivossakin.

Museolääketieteen uhrina tämäkin vaivani on jätetty sillensä eikä kehitystä ole tapahtunut vuosikymmentenkään jälkeen, vaikka ihmisten henki on https://cutt.ly/V03YtL vaarassa, josta CDC:kin on varoittanut https://cutt.ly/dCX2d0 opetusvideossaan.

Siitä, ettei museolääketiedettä https://cutt.ly/FCNdJo haluta päivittää, on seurauksena vain hirveä määrä kärsimystä ja turhia kuolemia.