litteän maan auringosta kyssäri

just joo
ja
auringon on pakko olla tämmöinen mutta paaljoo isompi

https://discoland.fi/valot-ja-efektit/valaisimet-valonheittimet/teatterivalaistus/fs-600-spots/eurolite-led-pfe-50-3000k-profile-spot


¨ja god is the dj

joka sitä kääntelee tai on tehnyt sen automaaattiseksi kun kehitys kehittyy

Anonyymi kirjoitti:

just joo
ja
auringon on pakko olla tämmöinen mutta paaljoo isompi

https://discoland.fi/valot-ja-efektit/valaisimet-valonheittimet/teatterivalaistus/fs-600-spots/eurolite-led-pfe-50-3000k-profile-spot


¨ja god is the dj

joka sitä kääntelee tai on tehnyt sen automaaattiseksi kun kehitys kehittyy

Lue lisää

Kukaan ei ole kertonut, kuka, mikä voima ja miten sitä aurinkoa ohjaa.
Sillä on erittäin hienostunut automatiikka ja moottori. Sen nopeus vaihtelee tasaisen liukuvasti ja äänettömästi 1940 km/h - 3300 km/h ja se kiertää tarkasti kierroksen vuorokaudessa koko ajan muuttuvaa kehää pitkin, vaeltaen kääntöpiirien välillä kerran vuodessa edes takaisin. Se osaa kääntyä takaisin täsmälleen seisauspäivinä ja oikeaan aikaan. Kummallista on, että se noudattaa kääntöpiirejä, ja - 24, 435° joka on tasan pallomaan akselin kallistumiskulma. Eikö olekin ihan satumaisen ihmeellinen sattuma?

Mikä sen nopeutta ja liikkumissuuntaa kääntöpiirien välissä säätää, ei kukaan tiedä.
Miten se pysyy pyöreällä radallaan eikä sinkoudu kuin moukari häkistä, ei kukaan tiedä;
Miten se laskee horisontin taakse, ei kukaan osaa selittää; kuulemma se ei laskekaan, vaan vain pienenee kunnes katoaa.
Miten kuu voi sen pimentää auringonpimennyksessä, ei kukaan osaa selittää.
Millä korkeudella se kiertää, ei kukaan tiedä.
Kuinka suuri se on, ei kukaan tiedä.
Miksi auringon havaittu korkeuskulma ei ole missään, millään kiertoradan korkeudella koskaan sama kuin litteän maan auringon, ei kukaan tiedä.
Miten on mahdollista, että se Etelämantereella talvipäivän seisauksen aikoihin näkyy kaikissa paikoissa koko vuorokauden taivaalla saman kokoisena, vaikka se on puolet vuorokaudesta toisella puolella litteää maata, ei kukaan tiedä.
Ja niin edespäin. Kukaan ei tiedä siitä mitään.

Paitsi että se <jumalauta> kiertää sillai siellä litteän maan päällä.
.

Lue joskus Raamattua niin tiedät.

Anonyymi kirjoitti:

Lue joskus Raamattua niin tiedät.

Älä viisastele. Olen vuosikymmeniä lukenut sitä mutta ei siellä ole näihin vastauksia.
Jospa sinä nyt laittaisit minulle tähän sieltä raamatustasi vastaukset noihin yllä oleviin kysymyksiin, kun kerran tiedät, missä ne siellä on.
Ei tarvitse copypeistata tekstejä, kirja, luku ja jakeet riittää. Kiitos jo etukäteen.
.

Fat_Earth kirjoitti:

Kukaan ei ole kertonut, kuka, mikä voima ja miten sitä aurinkoa ohjaa.
Sillä on erittäin hienostunut automatiikka ja moottori. Sen nopeus vaihtelee tasaisen liukuvasti ja äänettömästi 1940 km/h - 3300 km/h ja se kiertää tarkasti kierroksen vuorokaudessa koko ajan muuttuvaa kehää pitkin, vaeltaen kääntöpiirien välillä kerran vuodessa edes takaisin. Se osaa kääntyä takaisin täsmälleen seisauspäivinä ja oikeaan aikaan. Kummallista on, että se noudattaa kääntöpiirejä, ja - 24, 435° joka on tasan pallomaan akselin kallistumiskulma. Eikö olekin ihan satumaisen ihmeellinen sattuma?

Mikä sen nopeutta ja liikkumissuuntaa kääntöpiirien välissä säätää, ei kukaan tiedä.
Miten se pysyy pyöreällä radallaan eikä sinkoudu kuin moukari häkistä, ei kukaan tiedä;
Miten se laskee horisontin taakse, ei kukaan osaa selittää; kuulemma se ei laskekaan, vaan vain pienenee kunnes katoaa.
Miten kuu voi sen pimentää auringonpimennyksessä, ei kukaan osaa selittää.
Millä korkeudella se kiertää, ei kukaan tiedä.
Kuinka suuri se on, ei kukaan tiedä.
Miksi auringon havaittu korkeuskulma ei ole missään, millään kiertoradan korkeudella koskaan sama kuin litteän maan auringon, ei kukaan tiedä.
Miten on mahdollista, että se Etelämantereella talvipäivän seisauksen aikoihin näkyy kaikissa paikoissa koko vuorokauden taivaalla saman kokoisena, vaikka se on puolet vuorokaudesta toisella puolella litteää maata, ei kukaan tiedä.
Ja niin edespäin. Kukaan ei tiedä siitä mitään.

Paitsi että se <jumalauta> kiertää sillai siellä litteän maan päällä.
.

Lue lisää

"Kukaan ei ole kertonut, kuka, mikä voima ja miten sitä aurinkoa ohjaa."

Kukaan ei myöskään ole näyttänyt miten virallinen tarina toimisi tosielämässä. Selitys toimii ehkä matemaattisesti, mutta mistä tietää että se olisi totta ? Kahdella toisiaan vetävällä magneetilla ei pystytä demonstroimaan miten pienempi magneetti alkaisi pyöriä ympyrää isomman ympärillä. Kuulostaa aivan sadulta.

"...Kummallista on, että se noudattaa kääntöpiirejä, ja - 24, 435° joka on tasan pallomaan akselin kallistumiskulma. Eikö olekin ihan satumaisen ihmeellinen sattuma?"

Ei ole mitään yhteensattumaa että palloteoria on kehitetty matemaattisesti auringon liikkeistä. Jos kääntöpiirien väli olisi isompi, siis se Auringon kulkuväli litteän Maan yllä, niin siitä havainnosta olisi laskettu sitten maapallolle sopiva kallistus ja päiväntasaaja olisi niiden kääntöpiirien puolvälikohta.

Oikeasti ne satumaisen ihmeelliset yhteensattumat on sellaisia joita ei voi sanoa miksikään muuksi kuin puhtaiksi sattumiksi, kuten se että Aurinko olisi niin iso että sen sisään mahtuisi 63 miljoonaa Kuuta, mutta auringonpimennyksessä ne menee satumaisesti päällekkäin kuin olisivat saman kokoisia. Todennäköisyys juuri oikealle etäisyyserolle on satumaisen pieni. Eikä siinä vielä kaikki, niiden zeniitissä kulkema reittikin on sattumalta aivan sama, vain niiden matkaaika eroaa.
Silmän erottelukyky pienentää ulapalla olevan soutuveneen näkymättömiin sattumalta juuri maapallon kaarevuuden mukaan ja perspektiivi laskee pilvet taivaalta sattumalta kuin ne kiertäisi kaarevaa maanpintaa, mutta pilvien päältä lentokoneesta näkee, että pilvimatto jatkuu suorassa silmänkantamattomiin.

Polariz- kirjoitti:

"Kukaan ei ole kertonut, kuka, mikä voima ja miten sitä aurinkoa ohjaa."

Kukaan ei myöskään ole näyttänyt miten virallinen tarina toimisi tosielämässä. Selitys toimii ehkä matemaattisesti, mutta mistä tietää että se olisi totta ? Kahdella toisiaan vetävällä magneetilla ei pystytä demonstroimaan miten pienempi magneetti alkaisi pyöriä ympyrää isomman ympärillä. Kuulostaa aivan sadulta.

"...Kummallista on, että se noudattaa kääntöpiirejä, ja - 24, 435° joka on tasan pallomaan akselin kallistumiskulma. Eikö olekin ihan satumaisen ihmeellinen sattuma?"

Ei ole mitään yhteensattumaa että palloteoria on kehitetty matemaattisesti auringon liikkeistä. Jos kääntöpiirien väli olisi isompi, siis se Auringon kulkuväli litteän Maan yllä, niin siitä havainnosta olisi laskettu sitten maapallolle sopiva kallistus ja päiväntasaaja olisi niiden kääntöpiirien puolvälikohta.

Oikeasti ne satumaisen ihmeelliset yhteensattumat on sellaisia joita ei voi sanoa miksikään muuksi kuin puhtaiksi sattumiksi, kuten se että Aurinko olisi niin iso että sen sisään mahtuisi 63 miljoonaa Kuuta, mutta auringonpimennyksessä ne menee satumaisesti päällekkäin kuin olisivat saman kokoisia. Todennäköisyys juuri oikealle etäisyyserolle on satumaisen pieni. Eikä siinä vielä kaikki, niiden zeniitissä kulkema reittikin on sattumalta aivan sama, vain niiden matkaaika eroaa.
Silmän erottelukyky pienentää ulapalla olevan soutuveneen näkymättömiin sattumalta juuri maapallon kaarevuuden mukaan ja perspektiivi laskee pilvet taivaalta sattumalta kuin ne kiertäisi kaarevaa maanpintaa, mutta pilvien päältä lentokoneesta näkee, että pilvimatto jatkuu suorassa silmänkantamattomiin.

Lue lisää

Pöljäriz voi myös lukea tuosta alempaa mitä seuraisi siitä jos lätyn päällä kiertäisi; ja mitenkä SILMIN NÄHTÄVÄT HAVAINNOT (joita et ole uskaltanut itseä lähteä tekemään) ei vastaa tätä mallia.

Kohtaa sinäkin vain se todellisuus.

Polariz- kirjoitti:

"Kukaan ei ole kertonut, kuka, mikä voima ja miten sitä aurinkoa ohjaa."

Kukaan ei myöskään ole näyttänyt miten virallinen tarina toimisi tosielämässä. Selitys toimii ehkä matemaattisesti, mutta mistä tietää että se olisi totta ? Kahdella toisiaan vetävällä magneetilla ei pystytä demonstroimaan miten pienempi magneetti alkaisi pyöriä ympyrää isomman ympärillä. Kuulostaa aivan sadulta.

"...Kummallista on, että se noudattaa kääntöpiirejä, ja - 24, 435° joka on tasan pallomaan akselin kallistumiskulma. Eikö olekin ihan satumaisen ihmeellinen sattuma?"

Ei ole mitään yhteensattumaa että palloteoria on kehitetty matemaattisesti auringon liikkeistä. Jos kääntöpiirien väli olisi isompi, siis se Auringon kulkuväli litteän Maan yllä, niin siitä havainnosta olisi laskettu sitten maapallolle sopiva kallistus ja päiväntasaaja olisi niiden kääntöpiirien puolvälikohta.

Oikeasti ne satumaisen ihmeelliset yhteensattumat on sellaisia joita ei voi sanoa miksikään muuksi kuin puhtaiksi sattumiksi, kuten se että Aurinko olisi niin iso että sen sisään mahtuisi 63 miljoonaa Kuuta, mutta auringonpimennyksessä ne menee satumaisesti päällekkäin kuin olisivat saman kokoisia. Todennäköisyys juuri oikealle etäisyyserolle on satumaisen pieni. Eikä siinä vielä kaikki, niiden zeniitissä kulkema reittikin on sattumalta aivan sama, vain niiden matkaaika eroaa.
Silmän erottelukyky pienentää ulapalla olevan soutuveneen näkymättömiin sattumalta juuri maapallon kaarevuuden mukaan ja perspektiivi laskee pilvet taivaalta sattumalta kuin ne kiertäisi kaarevaa maanpintaa, mutta pilvien päältä lentokoneesta näkee, että pilvimatto jatkuu suorassa silmänkantamattomiin.

Lue lisää

Vetovoimajärjestelmiä ei voi simuloida voimakkaassa vetovoimakentässä kuten maassa. Simulointi edellyttää, että vain tutkittavat vetovoimat ovat läsnä.
Magneettikentät taas käyttäytyvät täysin eri tavalla kuin vetovoimakentät, ne ei kelpaa missään vetovoimien mallintamiseen. Esimerkiksi niiden vetovoiman heikkeneminen etäisyyden funktiona on toisenlainen.

On näytetty 4.10.1957 alkaen ihan tosielämässä, miten se toimii. Siitä päivästä alken on ihmisen tekemä pienempi pyörinyt ympyrää isomman ympärillä.
Näitä demoja ei tee olemattomiksi se, että eräät poikkeusyksilöt eivät usko niitä todeksi. Sellaisilla epäilijöillä ei ole oikeutta vaatia todisteita niiden olemassaolosta vain siksi että heillä on tällainen ongelma. Heillä kylläkin on oikeus todistaa ne valeeksi, jos haluavat ja siihen kykenevät.

Erittäin pienikään todennäköisyys jollekin ei ole sama kuin mahdoton. Se kertoo vain tavoitteen toteutumistodennäköisyyden lopuutoman pitkässä yritysten sarjassa. Nyt täytyy pitää mielessä, että tällaiset keskinäiset etäisyydet eivät ole olleet kenenkään tavoitteena, joten pieneen todennäköisyyteen vetoaminen todenperäisyyden arvioinnissa ei ole mielekästä.

Aurinko ja kuu eivät ole taivaalla edes näennäisesti saman kokoisia, joten "juuri oikea etäisyysero" ei edes toteudu. Molempien taivaankappaleiden etäisyys Maasta vaihtelee niidne elliptisen kiertoradan vuoksi. Ero pienimmän ja suurimman etäisyyden välillä ei ole merkityksetön, Kuun etäisyys vaihtelee keskietäisyyden kahta puolta 11% ja auringon 3.3%.
Näiden vaihtelujen vuoksi molempien näennäinen kokokin vaihtelee, joten ei voi sanoa, että olisi tapahtunut ihme, joka olisi säätnyt juuri oikeat etäisyydet ja tehnyt ne molemmat saman kokoisiksi.
Ero kuun ja auringon näennäisten kokojen (=hakaisijakulmien) välillä vaihtelee 182 kaarisekunnin ja nollan välillä.
- Ne eivät siis ole koskaan täsmälleen saman kokoisia. Saman kokoisuuden mahdottomuuteen et voi vedota.

Sitä paitsi, itse olen jokseenkin varma, että näin lähelle samankoikoisna näkyminen ei sekään ole sattumaa, vaan johtuu jollakin mutkikkaalla tavalla näiden taivaankappaleiden vetovoimien ja nopeuksien keskinäisistä suhteesta.

Zeniitissä kuljetun reitin identtisyys ei ole mitään muuta kuin alkeisgeometriaa. Zeniitin kautta on vain puolikaaren mukaisia reittejä.

Vene ei pienene näkymättömiin vaan vajoaa näkymättömiin. Siitä siis näkyy eräällä hetkellä vain yläosa. Alaosa katoaa veden kaarevuuden taakse.
https://www.youtube.com/watch?v=06bvdFK3vVU&t=125s
Kohdasta 7:20 alkaen. Ole hyvä.

Pilviperspektiivi on oikein. Silmänkantamattomiin lentokoneesta katsoen vaakasuorana jatkuvalla pilvimatolla on horisontti, johon matto päättyy. Se on noin 5 km päässä mikäli pilvikorkeus noudattaa maanpinnan kaarevuutta. Nethän sinä pilvimaton ja kirkkaan taivaan rajaviivan, eikö niin?
.

Fat_Earth kirjoitti:

Vetovoimajärjestelmiä ei voi simuloida voimakkaassa vetovoimakentässä kuten maassa. Simulointi edellyttää, että vain tutkittavat vetovoimat ovat läsnä.
Magneettikentät taas käyttäytyvät täysin eri tavalla kuin vetovoimakentät, ne ei kelpaa missään vetovoimien mallintamiseen. Esimerkiksi niiden vetovoiman heikkeneminen etäisyyden funktiona on toisenlainen.

On näytetty 4.10.1957 alkaen ihan tosielämässä, miten se toimii. Siitä päivästä alken on ihmisen tekemä pienempi pyörinyt ympyrää isomman ympärillä.
Näitä demoja ei tee olemattomiksi se, että eräät poikkeusyksilöt eivät usko niitä todeksi. Sellaisilla epäilijöillä ei ole oikeutta vaatia todisteita niiden olemassaolosta vain siksi että heillä on tällainen ongelma. Heillä kylläkin on oikeus todistaa ne valeeksi, jos haluavat ja siihen kykenevät.

Erittäin pienikään todennäköisyys jollekin ei ole sama kuin mahdoton. Se kertoo vain tavoitteen toteutumistodennäköisyyden lopuutoman pitkässä yritysten sarjassa. Nyt täytyy pitää mielessä, että tällaiset keskinäiset etäisyydet eivät ole olleet kenenkään tavoitteena, joten pieneen todennäköisyyteen vetoaminen todenperäisyyden arvioinnissa ei ole mielekästä.

Aurinko ja kuu eivät ole taivaalla edes näennäisesti saman kokoisia, joten "juuri oikea etäisyysero" ei edes toteudu. Molempien taivaankappaleiden etäisyys Maasta vaihtelee niidne elliptisen kiertoradan vuoksi. Ero pienimmän ja suurimman etäisyyden välillä ei ole merkityksetön, Kuun etäisyys vaihtelee keskietäisyyden kahta puolta 11% ja auringon 3.3%.
Näiden vaihtelujen vuoksi molempien näennäinen kokokin vaihtelee, joten ei voi sanoa, että olisi tapahtunut ihme, joka olisi säätnyt juuri oikeat etäisyydet ja tehnyt ne molemmat saman kokoisiksi.
Ero kuun ja auringon näennäisten kokojen (=hakaisijakulmien) välillä vaihtelee 182 kaarisekunnin ja nollan välillä.
- Ne eivät siis ole koskaan täsmälleen saman kokoisia. Saman kokoisuuden mahdottomuuteen et voi vedota.

Sitä paitsi, itse olen jokseenkin varma, että näin lähelle samankoikoisna näkyminen ei sekään ole sattumaa, vaan johtuu jollakin mutkikkaalla tavalla näiden taivaankappaleiden vetovoimien ja nopeuksien keskinäisistä suhteesta.

Zeniitissä kuljetun reitin identtisyys ei ole mitään muuta kuin alkeisgeometriaa. Zeniitin kautta on vain puolikaaren mukaisia reittejä.

Vene ei pienene näkymättömiin vaan vajoaa näkymättömiin. Siitä siis näkyy eräällä hetkellä vain yläosa. Alaosa katoaa veden kaarevuuden taakse.
https://www.youtube.com/watch?v=06bvdFK3vVU&t=125s
Kohdasta 7:20 alkaen. Ole hyvä.

Pilviperspektiivi on oikein. Silmänkantamattomiin lentokoneesta katsoen vaakasuorana jatkuvalla pilvimatolla on horisontti, johon matto päättyy. Se on noin 5 km päässä mikäli pilvikorkeus noudattaa maanpinnan kaarevuutta. Nethän sinä pilvimaton ja kirkkaan taivaan rajaviivan, eikö niin?
.

Lue lisää

Ensin anonyymin ilkeilijän kommenttiin: Halusin vaan osoittaa näkemykseni että heliosentrisen mallin hullunkuriset yhteensattumatkin todistaa (jos niin haluaa nähdä) , että se koko teoria on vain sivistynyttä arvausta. Fat_Earth oli aiemmassa kommentissaan oikeassa siinä että "ei kukaan tiedä". Arvauksia perusteluineen on kyllä annettu monta kertaa noihin alempana oleviin kysymyksiin joihin anonyymi viittasi. Emme tiedä kaikkea. Tiede on totuttanut ihmiset sellaiseen harhaan, että kaikki asiat joihin on arvattu jokin selitys kaavoineen, onkin heti jotain tiedossa olevaa faktaa ja avaruusvedätyksien jälkeen ne viimeistään kuvitellaan kiistattomiksi faktoiksi jotka ei kaipaa enää mitään tieteellistä-, tai edes kriittistä tarkastelua, vaan päinvastoin, edes salaliittopalstalla ei näköjään haluta niitä kummastella. Olisi kiva kuulla epäileekö Fat_Earth edes missään asiassa ylhäältä annettua informaatiota...

Fat_Earth, googlasin että se mainitsemasi 4.10.1957, jolloin pienempi kappale kierti isompaa oli siis Sputnik. Olemme näköjään aivan samaa mieltä siitä, ettei täällä maanpäällisessä todellisuudessa asiaa voi mitenkään testata. Voimme kuitenkin katsoa kriittisesti avaruuskusetuksissa ilmoitettuja asioita jos niin päätämme tehdä. Sputnikin halkaisija oli vain 58cm ja se kiersi lähimmillään 6586 kilometrin päässä maan pinnasta. Voit Fat_Earth halutessasi laskea vaikka jollain angular size kalkulaattorilla kuinka pitkälle 58cm esine erottuu. Koska aikalaisethan katselivat Sputnikin lentoa paljain silmin. Tiedän että yhden kilometrin päästä ei pitäisi erottua paljon 30 cm pienemmät kohteet. Tuo 6586 - 7310 kilometriä kuulostaa taas joltain vitsiltä. Tästäkin on täällä aikoinaan väännetty. Kuulemma pistemäinen valo erottuu eikä itse kohde. Ilmeisesti niin uskotaan koska tähdetkin näkyvät miljardien kilometrien päästä vaikkei niiden pitäisi kokonsa puolesta enää erottua. Sitäpaitsi, eikö Maapallon pitäisi olla varjostamassa sputnikkia yöllä samalla tavalla kuin yö pimentää maanpinnankin?

Tuli mieleen vielä semmoinenkin aurinkoon liittyvä hauska yhteensattuma, että jos lasketaan käänteisen neliön lain mukaista auringonvalon ja lämpöenegian heikkenemistä kuvitteellisen 150 miljoonan kilometrin päästä sellaiseksi kun Auringon täällä koemme, niin tuollainen takaisinmallintaminen pakottaa Maapallon hyvin kapealle elinkelpoiselle vyöhykkeelle, joka olisi taas yksi todennäköisyysihme lisää. Englanniksi tuo vyöhyke on muuten nimeltään Goldilocks zone, eli Kultakutrivyöhyke, siis sen sadun mukaan. Ihan totta. Se perustuu tieteessä Goldilocks principleen, eli tieteelliseen kultakutriperiaatteeseen.

Polariz- kirjoitti:

Ensin anonyymin ilkeilijän kommenttiin: Halusin vaan osoittaa näkemykseni että heliosentrisen mallin hullunkuriset yhteensattumatkin todistaa (jos niin haluaa nähdä) , että se koko teoria on vain sivistynyttä arvausta. Fat_Earth oli aiemmassa kommentissaan oikeassa siinä että "ei kukaan tiedä". Arvauksia perusteluineen on kyllä annettu monta kertaa noihin alempana oleviin kysymyksiin joihin anonyymi viittasi. Emme tiedä kaikkea. Tiede on totuttanut ihmiset sellaiseen harhaan, että kaikki asiat joihin on arvattu jokin selitys kaavoineen, onkin heti jotain tiedossa olevaa faktaa ja avaruusvedätyksien jälkeen ne viimeistään kuvitellaan kiistattomiksi faktoiksi jotka ei kaipaa enää mitään tieteellistä-, tai edes kriittistä tarkastelua, vaan päinvastoin, edes salaliittopalstalla ei näköjään haluta niitä kummastella. Olisi kiva kuulla epäileekö Fat_Earth edes missään asiassa ylhäältä annettua informaatiota...

Fat_Earth, googlasin että se mainitsemasi 4.10.1957, jolloin pienempi kappale kierti isompaa oli siis Sputnik. Olemme näköjään aivan samaa mieltä siitä, ettei täällä maanpäällisessä todellisuudessa asiaa voi mitenkään testata. Voimme kuitenkin katsoa kriittisesti avaruuskusetuksissa ilmoitettuja asioita jos niin päätämme tehdä. Sputnikin halkaisija oli vain 58cm ja se kiersi lähimmillään 6586 kilometrin päässä maan pinnasta. Voit Fat_Earth halutessasi laskea vaikka jollain angular size kalkulaattorilla kuinka pitkälle 58cm esine erottuu. Koska aikalaisethan katselivat Sputnikin lentoa paljain silmin. Tiedän että yhden kilometrin päästä ei pitäisi erottua paljon 30 cm pienemmät kohteet. Tuo 6586 - 7310 kilometriä kuulostaa taas joltain vitsiltä. Tästäkin on täällä aikoinaan väännetty. Kuulemma pistemäinen valo erottuu eikä itse kohde. Ilmeisesti niin uskotaan koska tähdetkin näkyvät miljardien kilometrien päästä vaikkei niiden pitäisi kokonsa puolesta enää erottua. Sitäpaitsi, eikö Maapallon pitäisi olla varjostamassa sputnikkia yöllä samalla tavalla kuin yö pimentää maanpinnankin?

Tuli mieleen vielä semmoinenkin aurinkoon liittyvä hauska yhteensattuma, että jos lasketaan käänteisen neliön lain mukaista auringonvalon ja lämpöenegian heikkenemistä kuvitteellisen 150 miljoonan kilometrin päästä sellaiseksi kun Auringon täällä koemme, niin tuollainen takaisinmallintaminen pakottaa Maapallon hyvin kapealle elinkelpoiselle vyöhykkeelle, joka olisi taas yksi todennäköisyysihme lisää. Englanniksi tuo vyöhyke on muuten nimeltään Goldilocks zone, eli Kultakutrivyöhyke, siis sen sadun mukaan. Ihan totta. Se perustuu tieteessä Goldilocks principleen, eli tieteelliseen kultakutriperiaatteeseen.

Lue lisää

Minä en koe että minulle annetaan informaatiota ylhäältä. Etsin informaationi itse, joten se tulee minulle sivulta.
Minulle arvio ei ole sama kuin arvaus. Parallaksimenetelmässä ei ole yhtään tekijää, joka otettaisiin hatusta. Epävarmuustekijöitä on, mm ilmakehän aiheuttamien vääristymien mutkikas huomioiminen, ja niiden tuomia rajoituksia tarkkuudelle, mutta kolmiogeometria on havainnoista saaduilla lähtöarvoilla täsmällistä. - Ei mitään arvauksia, vaan laskelmia tietyllä tarkkuusmaginaalilla, joka sekin myös kerrotaan.

Kun valo lähtee valonlähteestä, ei se katoa minnekään, vaan jatkaa matkaansa hamaan iankaikkisuuteen ja siitäkin yli. Ellei mikään sitä käännä tai hajoita, ellei se siroa tai vaimene väliaineen himmeyden vuoksi. Sputnikin heijastama auringonvalo kulki vain maan ilmakehän läpi melko pystysuoraan, eli kuten suora auringonvalokin. Sen valoteho ei ollut kovin hääppöinen, mutta sen taustana oli täysin musta yötaivas, joka antoi erittäin voimakkaan kontrastin, ja ihmissilmähän mukautuu ympäristön valomäärän mukaseen herkkyyteen.

Sputnikia katselin useana yönä itse, olen niitä aikalaisia. Se oli täysin ympäröivän tähtitaivaan tähtien kaltainen valopiste. Syysyöt olivat kirkkaita, kuulaita ja pilvettömiä melkein kaikkina noina päivinä ja viikkoina kun sitä jaksoi käydä seuraamassa. Joka ilta sitä ei voinut nähdä Suomessa.
Sen ylitysajat ja kulkusuunnat olivat sanomalehdessä minuuttien tarkkuudella etukäteen, samoin se, milloin se tuli näkyviin ja milloin katosi, mikä riippui juuri tuosta mitä ihmettelet, eli osuiko siihen auringonvalo vai menikö se maan varjoon. Se nimittäin katosi näkyvistä kesken kaiken ennenkuin se oli ehtinyt koko taivaan poikki, tai ilmestyi näkyviin vasta aika korkealla, siis ei horisontissa. Se liikkui tietenkin täysin äänettömästi ja niin nopeasti, ettei sellaiseen vauhtiin voinut kuvitellakaan minkään kulkuneuvon kykenevän.
- Lyhyillä aalloilla oli annettu taajuus, jolla sen piipitystä saattoi kuunnella, ja minähän kuuntelin. Ääni tuli kuuluviin silloin kun se oli näkyvissä ja vaimeni pois, kun sputnik oli toisella puolella maapalloa. Sitä sanottiin tekokuuksi.

Näin minä näin ja sadat tuhannet ellei miljoonat suomalaiset näkivät. Muusta maailmasta puhumattakaan.
Mitä tähän haluat vielä sanoa?
Jos haluat että saan terveellisen ja ikää pidentävän naurukohtauksen, niin sano, että koko sputnikjuttu oli nasan venäläisille lahjaksi järjestämää hologrammifeikkiä tai että koko maailma oli massahypnotisoitu uskomaan näkevänsä sputnikin taivaalla.
.

Polariz- kirjoitti:

Ensin anonyymin ilkeilijän kommenttiin: Halusin vaan osoittaa näkemykseni että heliosentrisen mallin hullunkuriset yhteensattumatkin todistaa (jos niin haluaa nähdä) , että se koko teoria on vain sivistynyttä arvausta. Fat_Earth oli aiemmassa kommentissaan oikeassa siinä että "ei kukaan tiedä". Arvauksia perusteluineen on kyllä annettu monta kertaa noihin alempana oleviin kysymyksiin joihin anonyymi viittasi. Emme tiedä kaikkea. Tiede on totuttanut ihmiset sellaiseen harhaan, että kaikki asiat joihin on arvattu jokin selitys kaavoineen, onkin heti jotain tiedossa olevaa faktaa ja avaruusvedätyksien jälkeen ne viimeistään kuvitellaan kiistattomiksi faktoiksi jotka ei kaipaa enää mitään tieteellistä-, tai edes kriittistä tarkastelua, vaan päinvastoin, edes salaliittopalstalla ei näköjään haluta niitä kummastella. Olisi kiva kuulla epäileekö Fat_Earth edes missään asiassa ylhäältä annettua informaatiota...

Fat_Earth, googlasin että se mainitsemasi 4.10.1957, jolloin pienempi kappale kierti isompaa oli siis Sputnik. Olemme näköjään aivan samaa mieltä siitä, ettei täällä maanpäällisessä todellisuudessa asiaa voi mitenkään testata. Voimme kuitenkin katsoa kriittisesti avaruuskusetuksissa ilmoitettuja asioita jos niin päätämme tehdä. Sputnikin halkaisija oli vain 58cm ja se kiersi lähimmillään 6586 kilometrin päässä maan pinnasta. Voit Fat_Earth halutessasi laskea vaikka jollain angular size kalkulaattorilla kuinka pitkälle 58cm esine erottuu. Koska aikalaisethan katselivat Sputnikin lentoa paljain silmin. Tiedän että yhden kilometrin päästä ei pitäisi erottua paljon 30 cm pienemmät kohteet. Tuo 6586 - 7310 kilometriä kuulostaa taas joltain vitsiltä. Tästäkin on täällä aikoinaan väännetty. Kuulemma pistemäinen valo erottuu eikä itse kohde. Ilmeisesti niin uskotaan koska tähdetkin näkyvät miljardien kilometrien päästä vaikkei niiden pitäisi kokonsa puolesta enää erottua. Sitäpaitsi, eikö Maapallon pitäisi olla varjostamassa sputnikkia yöllä samalla tavalla kuin yö pimentää maanpinnankin?

Tuli mieleen vielä semmoinenkin aurinkoon liittyvä hauska yhteensattuma, että jos lasketaan käänteisen neliön lain mukaista auringonvalon ja lämpöenegian heikkenemistä kuvitteellisen 150 miljoonan kilometrin päästä sellaiseksi kun Auringon täällä koemme, niin tuollainen takaisinmallintaminen pakottaa Maapallon hyvin kapealle elinkelpoiselle vyöhykkeelle, joka olisi taas yksi todennäköisyysihme lisää. Englanniksi tuo vyöhyke on muuten nimeltään Goldilocks zone, eli Kultakutrivyöhyke, siis sen sadun mukaan. Ihan totta. Se perustuu tieteessä Goldilocks principleen, eli tieteelliseen kultakutriperiaatteeseen.

Lue lisää

Tuohon Goldlock zoneen.
Toistan painokkaasti aikaisemman huomautukseni, että ei ole ollut mitään odotusarvoa auringon lämpösäteilyn määrälle maapallolla, minkä toteutuminen sitten olisi sellainen todennäköisyysihme. Asia on päin vastoin.
Se, että juuri tällä planeetalla tässä aurinkokunnassa syntyi tällaiset olosuhteet, vasta mahdollisti meidän tuntemamme elämän syntymisen.

Eli se ei ollut onnellinen sattuma, että meidän elämäämme suosittiin tällaisella juuri sopivalla lämpösäteilyllä, vaan tällaista elämää saattoikin syntyä vain täällä jo valmiiksi miljoonia vuosia vallinneissa olosuhteissa.

Kultakutriefekti on siinä, että maailmanakikkeus ihan vilisee miljardeja aurinkoja ja planeettajärjestelmiä, joissa ei ole tällaiset, vaan enemmän tai vähemmän toisenlaiset olot. Onko niiden joukossa jokin paikka, jossa ehkä on syntynyt toisen muotoista elämää, emme voi tietää. Mahdollistahan se on, jopa erittäin todennäköistäkin niiden suuren lukumäärän vuoksi. Toinen Kultakutri ehkä?
.

Polariz- kirjoitti:

Ensin anonyymin ilkeilijän kommenttiin: Halusin vaan osoittaa näkemykseni että heliosentrisen mallin hullunkuriset yhteensattumatkin todistaa (jos niin haluaa nähdä) , että se koko teoria on vain sivistynyttä arvausta. Fat_Earth oli aiemmassa kommentissaan oikeassa siinä että "ei kukaan tiedä". Arvauksia perusteluineen on kyllä annettu monta kertaa noihin alempana oleviin kysymyksiin joihin anonyymi viittasi. Emme tiedä kaikkea. Tiede on totuttanut ihmiset sellaiseen harhaan, että kaikki asiat joihin on arvattu jokin selitys kaavoineen, onkin heti jotain tiedossa olevaa faktaa ja avaruusvedätyksien jälkeen ne viimeistään kuvitellaan kiistattomiksi faktoiksi jotka ei kaipaa enää mitään tieteellistä-, tai edes kriittistä tarkastelua, vaan päinvastoin, edes salaliittopalstalla ei näköjään haluta niitä kummastella. Olisi kiva kuulla epäileekö Fat_Earth edes missään asiassa ylhäältä annettua informaatiota...

Fat_Earth, googlasin että se mainitsemasi 4.10.1957, jolloin pienempi kappale kierti isompaa oli siis Sputnik. Olemme näköjään aivan samaa mieltä siitä, ettei täällä maanpäällisessä todellisuudessa asiaa voi mitenkään testata. Voimme kuitenkin katsoa kriittisesti avaruuskusetuksissa ilmoitettuja asioita jos niin päätämme tehdä. Sputnikin halkaisija oli vain 58cm ja se kiersi lähimmillään 6586 kilometrin päässä maan pinnasta. Voit Fat_Earth halutessasi laskea vaikka jollain angular size kalkulaattorilla kuinka pitkälle 58cm esine erottuu. Koska aikalaisethan katselivat Sputnikin lentoa paljain silmin. Tiedän että yhden kilometrin päästä ei pitäisi erottua paljon 30 cm pienemmät kohteet. Tuo 6586 - 7310 kilometriä kuulostaa taas joltain vitsiltä. Tästäkin on täällä aikoinaan väännetty. Kuulemma pistemäinen valo erottuu eikä itse kohde. Ilmeisesti niin uskotaan koska tähdetkin näkyvät miljardien kilometrien päästä vaikkei niiden pitäisi kokonsa puolesta enää erottua. Sitäpaitsi, eikö Maapallon pitäisi olla varjostamassa sputnikkia yöllä samalla tavalla kuin yö pimentää maanpinnankin?

Tuli mieleen vielä semmoinenkin aurinkoon liittyvä hauska yhteensattuma, että jos lasketaan käänteisen neliön lain mukaista auringonvalon ja lämpöenegian heikkenemistä kuvitteellisen 150 miljoonan kilometrin päästä sellaiseksi kun Auringon täällä koemme, niin tuollainen takaisinmallintaminen pakottaa Maapallon hyvin kapealle elinkelpoiselle vyöhykkeelle, joka olisi taas yksi todennäköisyysihme lisää. Englanniksi tuo vyöhyke on muuten nimeltään Goldilocks zone, eli Kultakutrivyöhyke, siis sen sadun mukaan. Ihan totta. Se perustuu tieteessä Goldilocks principleen, eli tieteelliseen kultakutriperiaatteeseen.

Lue lisää

Tarpeeksi monta kertaa kun lottoaa niin lopulta tulee päävoitto vaikka sen todennäköisyys on yksi viidestätoista miljoonasta. Ei siinä ole mitään taikuutta. Sama juttu maailmankaikkeudessa: planeettoja on käsittämätön määrä, mutta suurin osa niistä on elinkelvottomia ainakin sellaisille elämänmuodoille joita Maassa on. Olosuhteiden pitää olla juuri oikeat. Maailmankaikkeuden lämpötilojen miljoonien asteiden skaalasta vain hyvin kapealla esiintyy nestemäistä vettä. Planeetalla pitää olla kaasukehä ja magneettikenttä joka suojaa säteilyltä ja sisältää sopivan määrän happea ja muita elämälle tarpeellisia kaasuja. Samoin maaperän kemiallisen koostumuksen pitää olla sopiva. Joillakin planeetoilla on niin järkyttäviä tuulennopeuksia, ettei mikään voisi elää planeetan pinnan yläpuolella. Ja jos jollakin planeetalla on joskus ollutkin elämälle suotuisat olosuhteet, ne ovat voineet muuttua esimerkiksi planeetan auringon kuoltua. Aikaahan on ollut miljardeja vuosia. Tai siellä on voinut olla kehittynyttäkin elämää, joka on jossain vaiheessa keksinyt atomiaseet ja tuhonnut niillä itsensä.

Anonyymi kirjoitti:

Tarpeeksi monta kertaa kun lottoaa niin lopulta tulee päävoitto vaikka sen todennäköisyys on yksi viidestätoista miljoonasta. Ei siinä ole mitään taikuutta. Sama juttu maailmankaikkeudessa: planeettoja on käsittämätön määrä, mutta suurin osa niistä on elinkelvottomia ainakin sellaisille elämänmuodoille joita Maassa on. Olosuhteiden pitää olla juuri oikeat. Maailmankaikkeuden lämpötilojen miljoonien asteiden skaalasta vain hyvin kapealla esiintyy nestemäistä vettä. Planeetalla pitää olla kaasukehä ja magneettikenttä joka suojaa säteilyltä ja sisältää sopivan määrän happea ja muita elämälle tarpeellisia kaasuja. Samoin maaperän kemiallisen koostumuksen pitää olla sopiva. Joillakin planeetoilla on niin järkyttäviä tuulennopeuksia, ettei mikään voisi elää planeetan pinnan yläpuolella. Ja jos jollakin planeetalla on joskus ollutkin elämälle suotuisat olosuhteet, ne ovat voineet muuttua esimerkiksi planeetan auringon kuoltua. Aikaahan on ollut miljardeja vuosia. Tai siellä on voinut olla kehittynyttäkin elämää, joka on jossain vaiheessa keksinyt atomiaseet ja tuhonnut niillä itsensä.

Lue lisää

Totta kaikki. Minun viestini ydin on kuitenkin kaiken tuon vieressä.

Tässä nyt syntymistään ihmettelee äly, joka saattoi syntyä ja kehittyä vain täsmälleen näissä oloissa.

Todennäköisyys sille, että maapallolla ammoin vallinneissa oloissa syntyy itseään ylläpitävää elämää on 100%, koska se tapahtui.

Sensijaan todennäköisyys sille, että löytyy toinen samanlainen, on häviävän pieni.

Kuin olisimme hypänneet Tampereen junaan ja sitten ihmettelemme, että pääsimme Tampereelle. Ja laskeskelemme miten älyttömän pieni todennäköisyys on, että juna osuu Tampereelle, vaikka on olemassa vain yksi ainoa juna, ja se menee Tampereelle.
.

Fat_Earth kirjoitti:

Minä en koe että minulle annetaan informaatiota ylhäältä. Etsin informaationi itse, joten se tulee minulle sivulta.
Minulle arvio ei ole sama kuin arvaus. Parallaksimenetelmässä ei ole yhtään tekijää, joka otettaisiin hatusta. Epävarmuustekijöitä on, mm ilmakehän aiheuttamien vääristymien mutkikas huomioiminen, ja niiden tuomia rajoituksia tarkkuudelle, mutta kolmiogeometria on havainnoista saaduilla lähtöarvoilla täsmällistä. - Ei mitään arvauksia, vaan laskelmia tietyllä tarkkuusmaginaalilla, joka sekin myös kerrotaan.

Kun valo lähtee valonlähteestä, ei se katoa minnekään, vaan jatkaa matkaansa hamaan iankaikkisuuteen ja siitäkin yli. Ellei mikään sitä käännä tai hajoita, ellei se siroa tai vaimene väliaineen himmeyden vuoksi. Sputnikin heijastama auringonvalo kulki vain maan ilmakehän läpi melko pystysuoraan, eli kuten suora auringonvalokin. Sen valoteho ei ollut kovin hääppöinen, mutta sen taustana oli täysin musta yötaivas, joka antoi erittäin voimakkaan kontrastin, ja ihmissilmähän mukautuu ympäristön valomäärän mukaseen herkkyyteen.

Sputnikia katselin useana yönä itse, olen niitä aikalaisia. Se oli täysin ympäröivän tähtitaivaan tähtien kaltainen valopiste. Syysyöt olivat kirkkaita, kuulaita ja pilvettömiä melkein kaikkina noina päivinä ja viikkoina kun sitä jaksoi käydä seuraamassa. Joka ilta sitä ei voinut nähdä Suomessa.
Sen ylitysajat ja kulkusuunnat olivat sanomalehdessä minuuttien tarkkuudella etukäteen, samoin se, milloin se tuli näkyviin ja milloin katosi, mikä riippui juuri tuosta mitä ihmettelet, eli osuiko siihen auringonvalo vai menikö se maan varjoon. Se nimittäin katosi näkyvistä kesken kaiken ennenkuin se oli ehtinyt koko taivaan poikki, tai ilmestyi näkyviin vasta aika korkealla, siis ei horisontissa. Se liikkui tietenkin täysin äänettömästi ja niin nopeasti, ettei sellaiseen vauhtiin voinut kuvitellakaan minkään kulkuneuvon kykenevän.
- Lyhyillä aalloilla oli annettu taajuus, jolla sen piipitystä saattoi kuunnella, ja minähän kuuntelin. Ääni tuli kuuluviin silloin kun se oli näkyvissä ja vaimeni pois, kun sputnik oli toisella puolella maapalloa. Sitä sanottiin tekokuuksi.

Näin minä näin ja sadat tuhannet ellei miljoonat suomalaiset näkivät. Muusta maailmasta puhumattakaan.
Mitä tähän haluat vielä sanoa?
Jos haluat että saan terveellisen ja ikää pidentävän naurukohtauksen, niin sano, että koko sputnikjuttu oli nasan venäläisille lahjaksi järjestämää hologrammifeikkiä tai että koko maailma oli massahypnotisoitu uskomaan näkevänsä sputnikin taivaalla.
.

Lue lisää

Palataan vielä tohon Sputnikkiin. Pidät ilmeisesti kansainvälisiä lentoja liian vaikeana järjestää pilvettöminä iltoina muutaman kuukauden aikana ? Mielestäni taas on epäuskottavaa, että Sputnikin altistuminen auringon valolle Maapallon varjon takaa oltaisiin pystytty maailmanlaajuisesti aikatauluttamaan ja kartoittamaan 50-luvun Neuvostoliitossa juuri niin kun sen maanpinnalta näki. Eikö ainakin olisi ollut helpompaa kertoa vain mistä ja milloin voi nähdä kun valaistu lentokone ajaa yli ?

Jos kone lentää tarpeeksi korkealla niin tuskin sellaista kuulee, tai edes erottaa kunnolla ellei siinä ole kirkkaita valoja. Ei ole muutenkaan harvinaista että lentokone näyttää tähdeltä, ja siellä tähtien seassa hidaskin vauhti näyttäisi varmaan valtavalta nopeudelta jos kuvittelee että se lentää tuhansien kilometrien päässä avaruudessa. Reitti on toki kulkenut eri mantereilla ja koneita on täytynyt olla useita, mutta merten ylityksiä ja asumattomia alueita tuskin on edes lennetty.

En osaa sanoa oliko ilmavalvonta 50-luvulla vain silmämääräistä, vai oliko muiden maiden kommunistit avittamassa projektissa, vai millainen kuvio siinä oli takana. Luultavimmin kuitenkin jokin salaseurojen, valtioiden tai YK:n tms... yhteinen avaruusharhautus. Se ei tarkoita etteikö maat silti nokittelisi keskenään. Nykyisinhän kansainvälisellä avaruus-studiolla Jenkit kehuvat juovansa suodatettua virtsaa jota keräävät myös Venäläisiltä kosmonauteilta, mutta Venäläiset itse kertovat juovansa ainoastaan tavallista vettä. Eräänlaista nokittelua oli varmaan myös se viimetalvinen ISS:n uskottavuutta koetteleva poran tekemä tuuletusreikä avaruuteen, jonka voi hyvin nähdä kulissientakaisena viestinä siitä että hanskat voidaan lyödä tiskiin koska vain ja niin sanotusti upottaa koko "alus" jos niin halutaan.

Mutta takaisin Sputnikkiin. Voi olla aiheellista myös miettiä oliko Neuvostoliitto insinöörityön edelläkävijä muissakin asioissa, vai oliko se perässä laahaaja ? Ylen radio-ohjelmassa kerrottiin kuinka Jenkeissä ihmeteltiin Sputnikkia, koska Neukut eivät osanneet kuulema edes jääkaappia valmistaa. Samalla kerrottiin kuinka Neuvostoliitto janosi tietoa länsimaisesta tekniikasta ja sitä varten harjoitettiin järjestelmällistä teollisuusvakoilua ja yritettiin solmia tieteellisteknistä yhteistyötä. Ensimmäisenä se onnistui Suomen kanssa. Siis suurvalta joka muka pystyi jo 20 vuotta aiemmin käsittämättömiin teknisiin ihmeisiin, janosi kuitenkin kehittyvän Suomen tekniikkaa, johon ei itse oikein kyennyt. Mielestäni Neuvostoliittossa osattiin kyllä junailla asioita, mutta tekninen osaaminen näytti aika kehnolta... paitsi sitten avaruusasioissa olivat muka edelläkäviöitä.

Mutta oikeastaan on vähän turha edes pohtia noin spekulatiivisia juttuja ja punnita mikä skenaario olisi todennäköisempää ja mikä ei, koska voimme yksinkertaisesti vain järkeillä sitä Sputnikin ilmoitettua kokoa ja etäisyyttä ja ymmärtää, ettei rantapallon kokoinen auringon valaisema alumiinipallo voi mitenkään erottua etäisyydestä joka on pienimmillään sama kuin Suomen pituus kuusi ja puoli kertaa. Ei sitten mitenkään. Asia on ainakin itselleni sillä 100% todistettu.

Ja ei se Sputnikin pinnalle osuva auringon valo siirtyisi mihinkään ikuisuuteen, vaan se valopiste pienenisi etäisyydessä kohteen mukana, kuten myös se alkujaan jo suhteellisen heikko valoteho heikkenisi etäisyydessä käänteisen neliön lain mukaan. Valon hohde kyllä kasvattaa pimeässä jonkin verran kohteen näennäistä kokoa ja lisäksi kirkkaus auttaa erottamista tummaa taustaa vasten. Sellainen voisi tuoda rantapallon kokoiselle kohteelle x -määrän kilometrejä lisää näkyvyyttä, mutta puhutaan nyt kuitenkin varmaan vaan joistakin kilometreistä, eikä mistään kymmenistä, saati sadoista, tai ainakaan tuhansista.

Jos on koskaan nähnyt kun sellainen sputnikin kokoinen vappupallo pääsee vapaaksi, niin ei se kauan näy kun on jo pienentynyt liian pieneksi. Jos sellainen olisi valaistuna yötaivasta vasten, niin varmaan erottuisi paljon kaummin, mutta voisitko nähdä sen Afrikkaan asti ? Tunisiaan on Helsingistä "vain" 2800 km ja Sputnik oli siis lähimmillään 6586 km !!! Väittelemmekö tosiaan tästä ?

Polariz- kirjoitti:

Palataan vielä tohon Sputnikkiin. Pidät ilmeisesti kansainvälisiä lentoja liian vaikeana järjestää pilvettöminä iltoina muutaman kuukauden aikana ? Mielestäni taas on epäuskottavaa, että Sputnikin altistuminen auringon valolle Maapallon varjon takaa oltaisiin pystytty maailmanlaajuisesti aikatauluttamaan ja kartoittamaan 50-luvun Neuvostoliitossa juuri niin kun sen maanpinnalta näki. Eikö ainakin olisi ollut helpompaa kertoa vain mistä ja milloin voi nähdä kun valaistu lentokone ajaa yli ?

Jos kone lentää tarpeeksi korkealla niin tuskin sellaista kuulee, tai edes erottaa kunnolla ellei siinä ole kirkkaita valoja. Ei ole muutenkaan harvinaista että lentokone näyttää tähdeltä, ja siellä tähtien seassa hidaskin vauhti näyttäisi varmaan valtavalta nopeudelta jos kuvittelee että se lentää tuhansien kilometrien päässä avaruudessa. Reitti on toki kulkenut eri mantereilla ja koneita on täytynyt olla useita, mutta merten ylityksiä ja asumattomia alueita tuskin on edes lennetty.

En osaa sanoa oliko ilmavalvonta 50-luvulla vain silmämääräistä, vai oliko muiden maiden kommunistit avittamassa projektissa, vai millainen kuvio siinä oli takana. Luultavimmin kuitenkin jokin salaseurojen, valtioiden tai YK:n tms... yhteinen avaruusharhautus. Se ei tarkoita etteikö maat silti nokittelisi keskenään. Nykyisinhän kansainvälisellä avaruus-studiolla Jenkit kehuvat juovansa suodatettua virtsaa jota keräävät myös Venäläisiltä kosmonauteilta, mutta Venäläiset itse kertovat juovansa ainoastaan tavallista vettä. Eräänlaista nokittelua oli varmaan myös se viimetalvinen ISS:n uskottavuutta koetteleva poran tekemä tuuletusreikä avaruuteen, jonka voi hyvin nähdä kulissientakaisena viestinä siitä että hanskat voidaan lyödä tiskiin koska vain ja niin sanotusti upottaa koko "alus" jos niin halutaan.

Mutta takaisin Sputnikkiin. Voi olla aiheellista myös miettiä oliko Neuvostoliitto insinöörityön edelläkävijä muissakin asioissa, vai oliko se perässä laahaaja ? Ylen radio-ohjelmassa kerrottiin kuinka Jenkeissä ihmeteltiin Sputnikkia, koska Neukut eivät osanneet kuulema edes jääkaappia valmistaa. Samalla kerrottiin kuinka Neuvostoliitto janosi tietoa länsimaisesta tekniikasta ja sitä varten harjoitettiin järjestelmällistä teollisuusvakoilua ja yritettiin solmia tieteellisteknistä yhteistyötä. Ensimmäisenä se onnistui Suomen kanssa. Siis suurvalta joka muka pystyi jo 20 vuotta aiemmin käsittämättömiin teknisiin ihmeisiin, janosi kuitenkin kehittyvän Suomen tekniikkaa, johon ei itse oikein kyennyt. Mielestäni Neuvostoliittossa osattiin kyllä junailla asioita, mutta tekninen osaaminen näytti aika kehnolta... paitsi sitten avaruusasioissa olivat muka edelläkäviöitä.

Mutta oikeastaan on vähän turha edes pohtia noin spekulatiivisia juttuja ja punnita mikä skenaario olisi todennäköisempää ja mikä ei, koska voimme yksinkertaisesti vain järkeillä sitä Sputnikin ilmoitettua kokoa ja etäisyyttä ja ymmärtää, ettei rantapallon kokoinen auringon valaisema alumiinipallo voi mitenkään erottua etäisyydestä joka on pienimmillään sama kuin Suomen pituus kuusi ja puoli kertaa. Ei sitten mitenkään. Asia on ainakin itselleni sillä 100% todistettu.

Ja ei se Sputnikin pinnalle osuva auringon valo siirtyisi mihinkään ikuisuuteen, vaan se valopiste pienenisi etäisyydessä kohteen mukana, kuten myös se alkujaan jo suhteellisen heikko valoteho heikkenisi etäisyydessä käänteisen neliön lain mukaan. Valon hohde kyllä kasvattaa pimeässä jonkin verran kohteen näennäistä kokoa ja lisäksi kirkkaus auttaa erottamista tummaa taustaa vasten. Sellainen voisi tuoda rantapallon kokoiselle kohteelle x -määrän kilometrejä lisää näkyvyyttä, mutta puhutaan nyt kuitenkin varmaan vaan joistakin kilometreistä, eikä mistään kymmenistä, saati sadoista, tai ainakaan tuhansista.

Jos on koskaan nähnyt kun sellainen sputnikin kokoinen vappupallo pääsee vapaaksi, niin ei se kauan näy kun on jo pienentynyt liian pieneksi. Jos sellainen olisi valaistuna yötaivasta vasten, niin varmaan erottuisi paljon kaummin, mutta voisitko nähdä sen Afrikkaan asti ? Tunisiaan on Helsingistä "vain" 2800 km ja Sputnik oli siis lähimmillään 6586 km !!! Väittelemmekö tosiaan tästä ?

Lue lisää

Kyllä väittelemme.

Ei ole kovin kauan siitä, kun litteän maan kannattaja täällä vastustaessaan maan kaarevuutta kehuskeli näyttäneensä taskulampullaan 10 kilometriä järven yli ja kaveri oli valon hyvin nähnyt. Ei tietenkään taskulamppua eikä kaveriakaan. Mutta valon. Se oli maanpinnan lähellä ilmakehässä ja pelkkä taskulamppu!

Kukaan ei ole väittänyt, että itse Sputnik olisi näkynyt. Olet tietenkin oikeassa, ettei se olisi erottunut. Sen heijastama auringonvalo kyllä näkyi. Sputnikin ulkopinta oli sileä ja täysin kiiltävä heijastava peilipinta. Periaatteessa siitä heijastunut valo oli aivan yhtä kirkas ja tehokas kuin auringonvalokin; heijastuksessa ei vaimennusta ollut enempää kuin on tavallisessa peilissäkään. Eihän peilikuvassa näkyvä huone ole peilattua huonetta yhtään pimeämpi, eikö niin?

Ilmakehän ulkopuolella ei ole yhtään mitään, mikä estäisi valoa etenemästä. Se etenee täysin esteettä avaruuden tyhjiössä. Ilmakehässä se hieman vaimenee - tiedät silti, että auringon valo vallan mainiosti tunkeutuu maahan ilmakehän läpi.
Etäisyydestä, jonka Sputnikin ja auringonvalokin kulkee, on ilmakehää vain noin 100 kilometriä. Siitäkin on suurin osa hyvin harvaa eikä hajoita eikä sirota valoa mitenkään.

Valo näkyy, jos sitä on eikä ole estettä. Säteilyn intensiteetti pienenee eli säteily vaimenee kääntäen etäisyyden neliöön, kyllä aivan oikein. Sen vuoksi ei Sputnik paistanutkaan auringon tavoin eikä esimerkiksi valaissut mitään aluetta. Jos joku olisi yrittänyt mitata sen valotehoa, olisi ollut vaikeata kyllä saada mitään lukemia. Mutta sen valopiste näkyi kyllä, intensiteetin vaimenemisesta huolimatta.

Täten on valon näkymisen kannalta ihan samantekevää oliko Sputnik 100, 1000 vai 10000 kilometrin etäisyydellä maasta. Mitä kauempana, sen heikompi valoteho, mutta näkymistä tehon heikkeneminen ei estä.

Lentokoneita ei voi sekoittaa satelliitteihin. Niistä näkyy maahan vain siipien kärjissä oleva valkoinen majakka (strobe), joka antaa vilkkuvaa valoa, ei jatkuvaa. Jos ajateltaisiin, että ne silti olivat lentokoneita, jotka määräysten vastaisesti oli varustettu jatkuvaa valoa lähettävillä kärkivaloilla, niin olisi pitänyt myös niille kyetä laskemaan hetki, milloin niiden pitää sytyttää ja sammuttaa valonsa.

Ei määräkorkeudella lentävän satelliitin joutuminen maan varjoon ole mitenkään vaikea laskea. Sputnikin rata ja nopeus eri korkeuksilla oli kaikkien tiedossa, avointa tietoa. Ihan paikallisestikin niitä laskettiin ja julkaistiin esimerkiksi tähtitieteilijöiden toimesta, ei ollut pakko turvautua Moskovasta saatuun tietoon.

Ilmavalvonta on rajavartiostojen asia. Heillä oli Suomessakin jo tutkalaitteita. Lentoliikennettä valvottiin kyllä jo lennonjohtojen ja lennonvalvonnan verkostoilla, joilla myös oli tutkia. Vieraat lentokoneet olisi suuressa osassa maailmaa kyllä huomattu, samoin niiden esiintyminen kansainvälisen sensaation, Sputnikin tahdissa.

Ajatus, että Neuvostoliitto olisi saanut jotain avaruuskilpailua koskevaa maailman huijausapua YK:lta tai kansainvälisiltä salaliitoilta kylmän sodan keskellä, on absurdi. Sputnikin kiertoaika maapallon ympäri oli reilun puolitoista tuntia ja se kiersi joka kierroksella eri kohdasta kuin villalanka lankakerässä. Millä tavoin sellaisen reitin simulointi perättäisten lentojen ketjulla valojen sytytys- ja sammutusohjeineen olisi ollut Moskovasta käsin mahdollista virheettömästi organisoida kolmeksi viikoksi ja pitää myös vakoilulta salassa siitämisin, siinä jäät kyllä hieman tarkemman selityksen velkaa.
.

Fat_Earth kirjoitti:

Kyllä väittelemme.

Ei ole kovin kauan siitä, kun litteän maan kannattaja täällä vastustaessaan maan kaarevuutta kehuskeli näyttäneensä taskulampullaan 10 kilometriä järven yli ja kaveri oli valon hyvin nähnyt. Ei tietenkään taskulamppua eikä kaveriakaan. Mutta valon. Se oli maanpinnan lähellä ilmakehässä ja pelkkä taskulamppu!

Kukaan ei ole väittänyt, että itse Sputnik olisi näkynyt. Olet tietenkin oikeassa, ettei se olisi erottunut. Sen heijastama auringonvalo kyllä näkyi. Sputnikin ulkopinta oli sileä ja täysin kiiltävä heijastava peilipinta. Periaatteessa siitä heijastunut valo oli aivan yhtä kirkas ja tehokas kuin auringonvalokin; heijastuksessa ei vaimennusta ollut enempää kuin on tavallisessa peilissäkään. Eihän peilikuvassa näkyvä huone ole peilattua huonetta yhtään pimeämpi, eikö niin?

Ilmakehän ulkopuolella ei ole yhtään mitään, mikä estäisi valoa etenemästä. Se etenee täysin esteettä avaruuden tyhjiössä. Ilmakehässä se hieman vaimenee - tiedät silti, että auringon valo vallan mainiosti tunkeutuu maahan ilmakehän läpi.
Etäisyydestä, jonka Sputnikin ja auringonvalokin kulkee, on ilmakehää vain noin 100 kilometriä. Siitäkin on suurin osa hyvin harvaa eikä hajoita eikä sirota valoa mitenkään.

Valo näkyy, jos sitä on eikä ole estettä. Säteilyn intensiteetti pienenee eli säteily vaimenee kääntäen etäisyyden neliöön, kyllä aivan oikein. Sen vuoksi ei Sputnik paistanutkaan auringon tavoin eikä esimerkiksi valaissut mitään aluetta. Jos joku olisi yrittänyt mitata sen valotehoa, olisi ollut vaikeata kyllä saada mitään lukemia. Mutta sen valopiste näkyi kyllä, intensiteetin vaimenemisesta huolimatta.

Täten on valon näkymisen kannalta ihan samantekevää oliko Sputnik 100, 1000 vai 10000 kilometrin etäisyydellä maasta. Mitä kauempana, sen heikompi valoteho, mutta näkymistä tehon heikkeneminen ei estä.

Lentokoneita ei voi sekoittaa satelliitteihin. Niistä näkyy maahan vain siipien kärjissä oleva valkoinen majakka (strobe), joka antaa vilkkuvaa valoa, ei jatkuvaa. Jos ajateltaisiin, että ne silti olivat lentokoneita, jotka määräysten vastaisesti oli varustettu jatkuvaa valoa lähettävillä kärkivaloilla, niin olisi pitänyt myös niille kyetä laskemaan hetki, milloin niiden pitää sytyttää ja sammuttaa valonsa.

Ei määräkorkeudella lentävän satelliitin joutuminen maan varjoon ole mitenkään vaikea laskea. Sputnikin rata ja nopeus eri korkeuksilla oli kaikkien tiedossa, avointa tietoa. Ihan paikallisestikin niitä laskettiin ja julkaistiin esimerkiksi tähtitieteilijöiden toimesta, ei ollut pakko turvautua Moskovasta saatuun tietoon.

Ilmavalvonta on rajavartiostojen asia. Heillä oli Suomessakin jo tutkalaitteita. Lentoliikennettä valvottiin kyllä jo lennonjohtojen ja lennonvalvonnan verkostoilla, joilla myös oli tutkia. Vieraat lentokoneet olisi suuressa osassa maailmaa kyllä huomattu, samoin niiden esiintyminen kansainvälisen sensaation, Sputnikin tahdissa.

Ajatus, että Neuvostoliitto olisi saanut jotain avaruuskilpailua koskevaa maailman huijausapua YK:lta tai kansainvälisiltä salaliitoilta kylmän sodan keskellä, on absurdi. Sputnikin kiertoaika maapallon ympäri oli reilun puolitoista tuntia ja se kiersi joka kierroksella eri kohdasta kuin villalanka lankakerässä. Millä tavoin sellaisen reitin simulointi perättäisten lentojen ketjulla valojen sytytys- ja sammutusohjeineen olisi ollut Moskovasta käsin mahdollista virheettömästi organisoida kolmeksi viikoksi ja pitää myös vakoilulta salassa siitämisin, siinä jäät kyllä hieman tarkemman selityksen velkaa.
.

Lue lisää

Siis Sputnikin "maanopeus" oli 26700 kilometriä tunnissa, kun se kiersi 40000 km maapallon ympäri puolessatoista tunnissa. Sen ylilento taivaan poikki ei tainnut kestää kuin reilun minuutin verran. Ei sellaisia lentokoneita ole koskaan ollut eikä taida tullakaan. Lentsikat voit kyllä unohtaa.
.

"Jenkeissä ihmeteltiin Sputnikkia, koska Neukut eivät osanneet kuulema edes jääkaappia valmistaa.", ettei vaan olisi yhtään propagandaa lipsahtanut väitteesen? Samanlaisilla valheilla Rumppi, ja monet muut presidentit on tulleet valituiksi. Jotkut ihmiset uskovat mihin vaan, kuten vääristyneeseen käsitykseen maamme muodosta.

Anonyymi kirjoitti:

"Jenkeissä ihmeteltiin Sputnikkia, koska Neukut eivät osanneet kuulema edes jääkaappia valmistaa.", ettei vaan olisi yhtään propagandaa lipsahtanut väitteesen? Samanlaisilla valheilla Rumppi, ja monet muut presidentit on tulleet valituiksi. Jotkut ihmiset uskovat mihin vaan, kuten vääristyneeseen käsitykseen maamme muodosta.

Lue lisää

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Atlas_(appliance_company)

Tuon wikisivun mukaan neuvostojääkaappeja aloitetettiin tekemään ensin jo 1937, mutta pian siitä niiden tekeminen lopettiin kokonaan toisen maailmansodan takia ja asiaan palattiin vasta 25 vuotta myöhemmin. Oli siis ihan ymmärrettävää että Jenkit ihmettelivät kun ei edes tuollaista perusjuttua saanut Neukkulasta silloin Sputnikin aikaan. Vasta pari vuotta Sputnikin jälkeen jääkaappitehdas sinne perustettiin, mutta siitäkin meni 3 vuotta ennen kuin saivat ensimmäisen mallinsa pihalle, ja vasta seuraava malli 2 vuotta myöhemmin (1964 ) pääsi massatuotantoon.

Polariz- kirjoitti:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Atlas_(appliance_company)

Tuon wikisivun mukaan neuvostojääkaappeja aloitetettiin tekemään ensin jo 1937, mutta pian siitä niiden tekeminen lopettiin kokonaan toisen maailmansodan takia ja asiaan palattiin vasta 25 vuotta myöhemmin. Oli siis ihan ymmärrettävää että Jenkit ihmettelivät kun ei edes tuollaista perusjuttua saanut Neukkulasta silloin Sputnikin aikaan. Vasta pari vuotta Sputnikin jälkeen jääkaappitehdas sinne perustettiin, mutta siitäkin meni 3 vuotta ennen kuin saivat ensimmäisen mallinsa pihalle, ja vasta seuraava malli 2 vuotta myöhemmin (1964 ) pääsi massatuotantoon.

Lue lisää

Neuvostoliitto panosti lähinnä aseteknologiaan, eli panssarivaunoihin, taktisiin aseisiin, sukellusveneisiin yms. ja nämä avaruusjutut olivat hyvin lähellä niitä. Eli he olivat erityisen kiinnostuneita esimerkiksi mannertenvälisten ohjusten kehittämisestä ja siinä sivussa sai hyvin tehtyä propagandaa. Mikrot ja jääkaapit yms rahvaan jutut saivat väistyä näiden "ylevien" tavoitteiden tieltä.

Polariz- kirjoitti:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Atlas_(appliance_company)

Tuon wikisivun mukaan neuvostojääkaappeja aloitetettiin tekemään ensin jo 1937, mutta pian siitä niiden tekeminen lopettiin kokonaan toisen maailmansodan takia ja asiaan palattiin vasta 25 vuotta myöhemmin. Oli siis ihan ymmärrettävää että Jenkit ihmettelivät kun ei edes tuollaista perusjuttua saanut Neukkulasta silloin Sputnikin aikaan. Vasta pari vuotta Sputnikin jälkeen jääkaappitehdas sinne perustettiin, mutta siitäkin meni 3 vuotta ennen kuin saivat ensimmäisen mallinsa pihalle, ja vasta seuraava malli 2 vuotta myöhemmin (1964 ) pääsi massatuotantoon.

Lue lisää

Kuka Siperiassa jääkaappeja tarvii?
Pakkasta on het metri maan alla kuopassa eikä ollut sähköjäkään 50-luvulla.
Paitsi Baikonurissa.
Neuvostoliiton ideana ei koskaan ollut kehittää kansalle korkeampaa elintasoa ja parantaa hyvinvointia.
En muutenkaan ymmärtänyt, mitä jääkaapeilla tai kansan muilla elintasohyödykkeillä on avaruusteknologian kanssa tekemistä. Ei ne jääkapissa Gagarinia kiertoradalle ampuneet.
.

Polariz- kirjoitti:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Atlas_(appliance_company)

Tuon wikisivun mukaan neuvostojääkaappeja aloitetettiin tekemään ensin jo 1937, mutta pian siitä niiden tekeminen lopettiin kokonaan toisen maailmansodan takia ja asiaan palattiin vasta 25 vuotta myöhemmin. Oli siis ihan ymmärrettävää että Jenkit ihmettelivät kun ei edes tuollaista perusjuttua saanut Neukkulasta silloin Sputnikin aikaan. Vasta pari vuotta Sputnikin jälkeen jääkaappitehdas sinne perustettiin, mutta siitäkin meni 3 vuotta ennen kuin saivat ensimmäisen mallinsa pihalle, ja vasta seuraava malli 2 vuotta myöhemmin (1964 ) pääsi massatuotantoon.

Lue lisää

Otetaas vielä kerran jääkaapit. Suomessa oli säännöstely eri asteisena voimassa lähes koko 50-luvun; vasta 1956 saatiin sotakorvaukset maksettua ja voitiin ruveta katselemaan, mitä kansalle voisi tarjota. Sähkökäyttöisiin jäähdytyskaappeihin oli 50- luvun puolivälissä vain mustan pörssin kaupoilla rikastuneilla porhoilla, pirtukauppiailla ja keinottelijoilla varaa. Se oli älyttömän kallis laite, maksoi mooonta tavallisen duunarin tai konttoristin kuukausipalkkaa.
Siinä mielessä Neuvostoliiton myöhään alkanut jääkaappien yleistyminen ei poikennut Suomen oloista kuin muutamalla vuodella. Meille kotiin ensimmäinen jääkaappi tuli 1959, sekin arpajaisten päävoittona.

Fat_Earth kirjoitti:

Otetaas vielä kerran jääkaapit. Suomessa oli säännöstely eri asteisena voimassa lähes koko 50-luvun; vasta 1956 saatiin sotakorvaukset maksettua ja voitiin ruveta katselemaan, mitä kansalle voisi tarjota. Sähkökäyttöisiin jäähdytyskaappeihin oli 50- luvun puolivälissä vain mustan pörssin kaupoilla rikastuneilla porhoilla, pirtukauppiailla ja keinottelijoilla varaa. Se oli älyttömän kallis laite, maksoi mooonta tavallisen duunarin tai konttoristin kuukausipalkkaa.
Siinä mielessä Neuvostoliiton myöhään alkanut jääkaappien yleistyminen ei poikennut Suomen oloista kuin muutamalla vuodella. Meille kotiin ensimmäinen jääkaappi tuli 1959, sekin arpajaisten päävoittona.

Lue lisää

Ihan kiinnostavaa tarinointia ja yhdyn kyllä täysin. Ihmettelinhän, että miksi vielä KEHITTYVÄN Suomen tekniikka oli niin hienoa ja tavoiteltavaa, mutta sitten avaruuteen liittyvässä tekniikassa olisivat muka olleet uranuurtavia edelläkävijöitä joka nöyryytti rankasti Jenkkejä. Ja se sellainen nöyryytyksen avoin hokeminen Jenkkien taholta kuulostaa myös aika epäilyttävältä. Koko avaruuskilpa oli selvästi vain teatteria jota motivoi ehkä myös rahan keruun helppous. Esim. Apollo-ohjelma vei jopa 4 % siivun jenkkien vuosibudjetista.

Mutta kiva kuulla ettei näkemyksistäni löydy enää muuta puututtavaa kuin jääkaappiin liittyviä asioita. Anonyymi vertasi asiaa jopa Trumpin valheisiin ja sitä kautta Maan litteyteen.

Polariz- kirjoitti:

Ihan kiinnostavaa tarinointia ja yhdyn kyllä täysin. Ihmettelinhän, että miksi vielä KEHITTYVÄN Suomen tekniikka oli niin hienoa ja tavoiteltavaa, mutta sitten avaruuteen liittyvässä tekniikassa olisivat muka olleet uranuurtavia edelläkävijöitä joka nöyryytti rankasti Jenkkejä. Ja se sellainen nöyryytyksen avoin hokeminen Jenkkien taholta kuulostaa myös aika epäilyttävältä. Koko avaruuskilpa oli selvästi vain teatteria jota motivoi ehkä myös rahan keruun helppous. Esim. Apollo-ohjelma vei jopa 4 % siivun jenkkien vuosibudjetista.

Mutta kiva kuulla ettei näkemyksistäni löydy enää muuta puututtavaa kuin jääkaappiin liittyviä asioita. Anonyymi vertasi asiaa jopa Trumpin valheisiin ja sitä kautta Maan litteyteen.

Lue lisää

Ohjuksilla pääsee avaruuteen paremmin kuin jääkaapilla.

Jospa seuraavaksi postaisit animaation mikä toimisi oikeassa maailmassa.

Ei paha animaatio.

Tuo animaatio epäonnistuu siinä että sen mukaan Australiassa, Chilessä ja Argentiinassa Kauriin Kääntöpiirin eteläiset osat eivät koskaan näkisi Aurinkoa kuin Idän ja Lännen Pohjoispuolella.

Kuitenkin kaikissa noista puolet vuodesta Aurinko nousee ja laskee Etelän puolelta. Mitä Etelämmäksi mennään, ja mitä lähempänä Joulukuun 22. päivää ollaan sitä Etelämpänä tämä nousu ja lasku on. Antarktiksella toki on myös täsmälleen samojen Eteläisten leveyspiirien (napapiirin) ja navan välissä täsmälleen samanmittainen yötön yö kuin 6kk eri aikaan siellä pohjoisessa.

Myös jos mallinnat Auringon tekemää matkaa taivaalla päässäsi (jos kykenet) mitä Etelämmäksi mennään ja mitä pidempi päivä on, sitä enemmän pystysuoraan Auringon pitäisi nousta ja laskea Kauriin Kääntöpiirin eteläpuolella. Kuitenkin kaikkialla Maassa, jokaisena päivänä vuotta, Aurinko menee taivaalla 15 astetta tunnissa sivusuuntaan noususta laskuun.

Ja lisätään tähän vielä se kun Päiväntasajalla voi ihailla omin silmin kahden navan taivaankiertoa.

Delphin, kohtaa todellisuus. Voit sen tehdä havainoiden omin silmin koska tahansa halutessasi.

1000 mailia tunnissa piti sanoa. Ei nyt sentään liioitella, vaikka on toi tuntivauhtikin jo päätä huimaava, niinkun Eric Dubay on kertonut Delphinille ja muille flat earthereille.

Rauhoitu. Kyllä se maa on litteä.

Anonyymi kirjoitti:

Rauhoitu. Kyllä se maa on litteä.

Myös koripallo on litteä! https://flatearth.ws/wp-content/uploads/2018/11/basketball-1.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Myös koripallo on litteä! https://flatearth.ws/wp-content/uploads/2018/11/basketball-1.jpg

Lue lisää

Tuossa taitaa kamerana olla P900 tai P1000.