Kesällä pitäisi mahdollisesti purjehtia vene Ruotsista Suomeen. Lähtöpaikka Tukholman alueelta.
Mistä Ruotsin puolelta (satama) lyhin reitti Ahvenanmaan saaristoon (satama), miten pitkä matka ja taittuuko päivässä mikäli tuulta on lepposasti (6 m/s?)? Missä kelissä aallot nousevat liian haastaviksi perhepurjehtijalle?
Ahvenanmaan saaristossa kannattaa käyttää mitä reittiä päästäkseen Jurmolle? Siis mitä kannattaa nähdä, missä satamassa kannattaa käydä jne.?
Mistä Ruotsin puolelta (satama) lyhin reitti Ahvenanmaan saaristoon (satama), miten pitkä matka ja taittuuko päivässä mikäli tuulta on lepposasti (6 m/s?)? Missä kelissä aallot nousevat liian haastaviksi perhepurjehtijalle?
Ahvenanmaan saaristossa kannattaa käyttää mitä reittiä päästäkseen Jurmolle? Siis mitä kannattaa nähdä, missä satamassa kannattaa käydä jne.?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Menet vaan Tukholman saariston läpi Kapelskäriin (siellä on sivummalla hyvä suojasatama, mukava luonnonlahti) ja siitä vaan ulos, Eckerön- ja Viking-linen laivojen perään. Et voi eksyä! Ahvenanmeren ylitys on hirveän helppoa ja itse asiassa on ohi ennenkuin huomaat.
Menestystä.
Alussa tuo veneily on tosi jännää. Etsiessämme 70-luvun alussa ensimmäistä retkikäyttöön soveltuvaa venettä, yksi mahdollinen Minicat oli Ahvenanmaalla. Ongelmaksi muodostui veneen tuominen Turkuun. Että ihan Vikingilläkö pitäisi tuoda! Nyt, kun on tahkonnut yli 30 vuotta saaristomerta milloin nopeilla, milloin hitailla, milloin purjeitta, milloin purjeilla - muutaman kivenkin löytäneenä tulee mieleen, mitähän ajatteli se oolanteri! Muistan, kun hän kyllä lupasi vaikka tuoda sen veneen Turkuun. Pidin aikamoisena merikarhuna, sillä tavalla se kehitys kehittyy elmereillä ja ilman.
Eteläisempi ruotsinlauttojen reitti esim.Kappelskäristä lähtien Tjärvenin majakalta koilliseen Maarianhaminan länsisataman suuntaan; vie hitaamalla veneellä muistaakseni sellaisen 8..10 tuntia saaristosta saaristoon.
Jos menet Ruotsin rantasaaristoa vähän pohjoisempaan Arholmaan ja olet siellä yötä, pääsee siitä suoraan itään myös Maarianhaminaan; avomeriosuutta muutama tunti vähemmän.
Veneestä riippuen sellainen 8-10 m/s tuuli alkaa olla perhepurjehduksen yläraja tuota väliä ensikertaa mentäessä. Pohjoisen tai etelän puolelta tuuli kerää jo jonkin verran aallokkoa; länsituuli myötäiseen maalta päin ei niinkään.
Liivit päälle, ja kipparille ja gastille valjaat myös, niin ei tarvi edes miettiä MOB-harjoituksia..
Satamia Jurmon suuntaan: Rödhamn Maarianhaminan eteläpuolella; Kumlinge; Bärö, Enklinge jne. Jurmoon joutuu taas suuntaamaan takaisin etelään. Kansanperinteeseen perustuvia oikoreittejä löytyy myös.
Otapa vaikka Turun Meripartiolaisten satamakirja nenän eteen, niin siitä alkaa reittejö löytyä muutamaksi vuodeksi (ainakin minulle kävi niin..).
Satamia voit katsella vaikka täältä: http://www.wakkanet.fi/walcko/
Ruotsista Suomeen on Tukholman saaristosta oikeastaan vielä kolmaskin reitti, jossa avomeriosuus on kaikkein lyhyin. Ajakaa ensin Väddön kaunista kanavaa pitkin pohjoiseen Grisslehamniin ja sieltä sitten seuraavana päivänä Eckeröhön. Tällä reitillä avomeriosuus on vain n 15 nm kun eteläisemmällä reitillä avomeriosuus on n 25 nm.
Itse olemme menneet ko reitin pariinkin kertaan idästä länteen. Nyrkkisääntönä voit tavallisella purjeveneellä pitää noin 5 solmun matkavauhtia kun teet aikalaskelmia.
Minkälaiset on alitukset ja nostosiltasysteemit kanavalla - onko korkeus tai aikarajoja...
Kanavan keskivaiheilla on yksi tai kaksi nostosiltaa, jotka nousevat kellon mukaan. Nostoajat voit tarkistaa ruotsalaisesta merikortista. Grisslehamnissa suosittelen itäpuolen satamaa. Ahvenanmaalla Eckerö on kaunis ja suojainen satama. Avomeriosuuden jakaa kahtia Solovjevan majakka ja toinen ranta näkyy hyvällä ilmalla lähes koko ajan.
Olen itse ajanut kanavaa pitkin vuonna 1996. Kannattaa ehdottomasti ajaa kerran läpi, jos ei ole ennen käynyt! Kanavalla on 17 metrin silta. Nostosillat aukesivat muistaakseni tietyin kellonlyömin.
Kuvia/kartta Turun Pursiseuran eskaaderista Tukholman saaristoon löytyy ao. sivuilta. Siellä on kuvia myös Grisslehamnista ja Väddön kanavasta.
http://www.saunalahti.fi/~juniemin/tukholmansaaristo2004/
http://www.turunpursiseura.fi/veneily/eskaaderi2004.htm
Onko tuo 17 m kiinteä ja avattava silta ?
Jos se on kiinteä, niin eipä ole paljon pelivaraa...
Mites muuten kokemukset Ruotsista; onko sielläkin siltojen ilmoitetuissa alituksissa tämä meikäläinen 1,5- 4 m nousuvesivara... ?
Puolen tunnin välein. Etelästä pohjoiseen mentäessä pitämällä 5 kn nopeutta ehtii hyvin toiselle sillalle ilman odottelua. Eteläisempi on kääntösilta ja pohjoisempi läppäsilta. Grislehamnin itäsatama on avoin koville idän puoleisille tuulille ja lauttaliikenne voi herkimpiä häiritä.
mennessäni Väddön kanavaa pitkin pohjoiseen, ei ainakaan silloin ollut uusin silta avattava. Eli ovat menneet tekemään uuden kiinteän silla noista vanhoista avattavista silloista pohjoiseen päin. Sillan korkeus taitaa olla juuri tuon 17 m. Kaikissa silloissa ei Ruotsinpuolella ole kovinkaan paljon "varakorkeutta". Esim. Södertäljen kavan 15,3 m tarkoittaa juuri tuota. Kyseinen silta on onneksi avttava, kiinteissä on varmasti hieman varaa, mutta tuskin 4m.