Joudun olemaan lähes päivittäin tekemisissä ihmisen kanssa joka puhuu taukoamatta. Hän ei kykene normaaliin kanssakäymiseen ja keskusteluun vaan puhuu ääneen (sanoittaa omat tekemisensä lapsen tavoin) tuntikausia.
Jos häneltä koettaa kysyä jotain hän ei vastaa vaan jatkaa yksinpuheluaan.
Mielenterveydessään kaikki ei ole kohdallaan.
Miten toimia tällaisessa tilanteessa? Olla hiljaa vai miten?! Ärsyynnyn tosi kovasti. En ole auttajan tai hoitajan roolissa. Tai ei ainakaan pitäisi olla.
Jos häneltä koettaa kysyä jotain hän ei vastaa vaan jatkaa yksinpuheluaan.
Mielenterveydessään kaikki ei ole kohdallaan.
Miten toimia tällaisessa tilanteessa? Olla hiljaa vai miten?! Ärsyynnyn tosi kovasti. En ole auttajan tai hoitajan roolissa. Tai ei ainakaan pitäisi olla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sano sille suoraan, ettet jaksa nyt (tai ylipäätään jatkuvasti) jutella / kuunnella vaan haluat olla ja toimia itseksesi omassa rauhassa.
On tärkeää, että vedät ja pidät omat rajasi, vaikka se vaikeaa voi ollakin tuollaisten tapausten kanssa.
...Jos muu ei auta, niin siirryt vaikka sitten pois tilanteesta ja jätät vain puhumaan itsekseen.
Mitään kovin hienostuneita tai epäsuoria vihjaamisia asiasta tuskin kannattaa yrittää. Saattaa olla, että sellaiset eivät toimi, kun vastavuoroinen kanssakäyminen ei muutenkaan toimi. Muutenkin tietty ihan hyvä ilmaista itseään toisille suoraan...
Oon sanonu että en jaksa kuunnella. Hän vain jatkaa. En voi poistua tilanteesta.
Laitoin korvatulpat!! Jopas helpotti. Puhukoon mitä kerkiää. Kuulen vain tärkeimmät.
Aivovaurio tekee tuollaista, se on raskasta kuunneltavaa. Puheen sisältökin on mitä hölmöintä soopaa monesti myös rumaa, väkivaltaista ja yököttävää. Otan osaa.
Voisiko kyse olla jonkinlaisesta pakko-oireesta? Niitä on monia eri tavoin esiintyviä, mutta puhuminen on kyllä varmasti niitä harvinaisimpia.
Kyseessä on eräänlainen ahdistuneisuushäiriö, jota pakko-oireet yrittävät lievittää. Apua on saatavissa. Pahimmissa tapauksissa SSRI-lääkitys voi olla suureksi avuksi. Myös masennus saattaa laukaista pakko-oireen.