Hei,
Haluaisin tietää työttömyyskorvausta koskevaa lakia. Käsittääkseni työttömyysturvassa on 300 euron suojaosa. Tarkoittaako tämä sitä, että jos TE-keskukselta anoo soviteltua päivärahaa ja tekee yrittäjämäisesti maksimissaan 300 eurolla kuussa töitä, niin TE-toimisto ei voi tulkita henkilöä yrittäjäksi?
Minusta kohdat "Työnhakijalla, joka palkatta työskentelee yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsuhteessa tai yritystoimintana, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen."
ja
"Soviteltu työttömyysetuus lasketaan siten, että etuus ja 50 prosenttia saadun tulon siitä osasta, joka ylittää suojaosan, voivat sovittelujakson aikana yhteensä nousta määrään, joka etuutena muutoin olisi voitu maksaa.
Suojaosan määrä on:
1) 300 euroa kuukauden sovittelujakson aikana;
2) 300 euroa käytettäessä 4 §:n 2 momentin mukaista laskennallista tuloa;
3) 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson aikana.
Sovitellun ansiopäivärahan määrä lasketaan siten, että se mahdollisine lapsikorotuksineen ja tulo sovittelujakson aikana yhteensä ovat enintään ansiopäivärahan perusteena olevan palkan suuruinen, kuitenkin vähintään niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada peruspäivärahana."
ovat hieman ristiriitaiset, jos työttömällä on vain alle 279 euroa neljässä kuussa.
Vai voiko työtön ylipäätään laskuttaa asiakasta tai viedä maksamattoman laskun perintään?
Haluaisin tietää työttömyyskorvausta koskevaa lakia. Käsittääkseni työttömyysturvassa on 300 euron suojaosa. Tarkoittaako tämä sitä, että jos TE-keskukselta anoo soviteltua päivärahaa ja tekee yrittäjämäisesti maksimissaan 300 eurolla kuussa töitä, niin TE-toimisto ei voi tulkita henkilöä yrittäjäksi?
Minusta kohdat "Työnhakijalla, joka palkatta työskentelee yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsuhteessa tai yritystoimintana, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen."
ja
"Soviteltu työttömyysetuus lasketaan siten, että etuus ja 50 prosenttia saadun tulon siitä osasta, joka ylittää suojaosan, voivat sovittelujakson aikana yhteensä nousta määrään, joka etuutena muutoin olisi voitu maksaa.
Suojaosan määrä on:
1) 300 euroa kuukauden sovittelujakson aikana;
2) 300 euroa käytettäessä 4 §:n 2 momentin mukaista laskennallista tuloa;
3) 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson aikana.
Sovitellun ansiopäivärahan määrä lasketaan siten, että se mahdollisine lapsikorotuksineen ja tulo sovittelujakson aikana yhteensä ovat enintään ansiopäivärahan perusteena olevan palkan suuruinen, kuitenkin vähintään niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada peruspäivärahana."
ovat hieman ristiriitaiset, jos työttömällä on vain alle 279 euroa neljässä kuussa.
Vai voiko työtön ylipäätään laskuttaa asiakasta tai viedä maksamattoman laskun perintään?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaikea sanoa, kun sattu sovittelematonta.
Toivottavasti joku osaava henkilö tekisi kansalaisaloitteen, joka selkeyttäisi näitä pykäliä.
Ei noista pykälistä selvää saa olet helposti leveästi elävä yrittäjä jos töihin työttömänä menet.