Septitankki

Mulla on veneen mukana 2005 tullut muovisäiliö. Letkut olen kerran vaihtanut. Ei haise. Muovi on ehdottomasti järkevin materiaali.

Onko kokemusta vanhan tankin pinnoittamisesta? Kestääköhän polttoainesäiliöiden pinnoitteet ihmisjätöksiä?

Teräksen käytössä on aina korroosion mahdollisuus olemassa. Asiaan ei aina edes auta, että käyttää haponkestävää terästä. Sekään ei ihan kaikkea siedä. Jos jotain kestävää haluat on sinun käytettävä nikkekipohjaisia superseoksia kuten esim inconel tai vihdettava ihan muihin materiaaaleihin.

Tunsin kerran yhden kaverin joka oli ollut eräällä kotimaisella ketsuppi- ja sinappitehtaalla töissä kunnossapidossa. Hän kertoi, että joka kesä seisokin aikana ketsupille ja sinapille rakennettiin uudet sekoitusaltaat happosestateräksestä. SIIS JOKA KESÄ. Näin oli pakko tehdä, koska muuten sisältö olisi itsekseen valunut säiliöstä ulos..

Esim sellukattilassa olevan sekoittimen kestoikä happosesta tehtyvä on noin 15min. Siksi kys. kohteessa käytetäänkin ihan muita materialeja.

Näihin suhteutettuna tuo 25 v. ikä on vähintäänkin kohtuullinen.

Purin tuon vuotavan tankin pois ja pesin kunnolla. Tankki on hyvin siistin näköinen, näkyvää ruostetta ei käytännössä ole - ainoastaan parissa kohdassa hyvin haalean näköistä pinnassa. Millin kokoinen reikä on säiliön päädyn ”huulessa”, pari milliä sen hitsatusta reunasta.

Mitä jos uusin vain tuon säiliön päädyn - varmuudeksi ehkä toisenkin? Se kun olisi uuteen verraten varmasti edullista. Voiko metalli olla syöpynyt jostain kohdasta niin, ettei sitä huomaa?

Olkoon kuuluisat viimeiset sanat, että en raaski heittää hyvää hukkaan”, mutta taidan vain leikata päätyjen hitsatut huulet auki ja hitsauttaa ne uusiksi - tarvittaessa uusin päätylapuin. Uudessa samanlaisessa olisi tod.näk. aivan saman laatuiset saumat.

Korjasin nelisen vuotta sitten venen bensatankin tällä : plastic padding leak fix ja hyvin on kestänyt. Vuotokohta oli pistemäinen. Näin jos haluaa päästä helpolla.

Jo haluaa ikuisen septin, niin kerrosrakenne käyttöön:
Sisempi astia (muovia) pitää nesteen ja kiintoaineksen sisällään, ja ulompi astia (metallia) pitää hajut sisällään, eikä kärsi korroosiosta jos ei ole kosketuksissa septinesteiden kanssa ja on passivointikäsitelty jo ennen sisäastian asentamista.
Astioiden väliin jatkuva tuuletus ja mahdollisuus huuhteluun.

Ratkaisu painaa, maksaa ja vie tilaa, joten käytännössä septitilavuus pienenee samoilla ulkomitoilla, mutta kestää isältä pojalle eikä haise.

Voi toki omalla vastuulla kokeilla vaan passivoinnin jälkeen metallipinnan päällystämistä vaikkapa epoksilla. Silloin ei ole tuulettuvaa väliä, joten metallipintaan ei pääse happea, eikä kromioksidikerros siten uusiudu ylläpitämään ruostumattomuutta. Mutta eihän happea pintaan kulkeudu septinesteiden läpikään juuri ollenkaan, kun pinnoitusta ei edes ole, joten eipä oksidointi uusiudu silloinkaan. Pinnoitus kuitenkin estänee septinesteiden kemiallista korroosiota ja hidastanee abraasiota.