Kun katsoo käytettyjen veneiden myynti-ilmoja, tulee joskus epäily että mahtaakohan balsa-sandwich olla kuin mätää?
Kellään kokemusta vaurioiden korjauksesta?
Olen saanut sen neuvon, jotta poistaa sen helan/venttiilin jonka alta vettä on vuotanut kanteen, ottaa kuusioavaimen sähköporaan, ja sen avulla hävittää/silppuaa/kaapii balsatäytteen pehmeää osaa pois. Sitten kuivaa paikat. Jokunen uusi reikä täytynee myös porata.
Ei siis poraa läpi sandwich-täytteen alapuolista rakennetta, vaan reikä kanteen. Kun vaurioalue on suht. kuiva, valetaan epoksia reikään. Alapuolelta kansi pönkätään niin ettei roiku.
Uusittu rakenne voi olla painavampi, menettää eristyskykyään elikkä kondenssivesi tippuu nenään jos on punkan päällä ja kohdalla. -Mutta kestää.
Missä vanhoissa veneissä on umpikansi? Faneeria tai täyslasikuitua?
Kuullemma joissain brittiveneissä, -ainakin Contessa, ehkä myös italiaisissa Alpa-veistämön ennen 1974 rakentamissa? Onko pohjoismaisissa?
Kellään kokemusta vaurioiden korjauksesta?
Olen saanut sen neuvon, jotta poistaa sen helan/venttiilin jonka alta vettä on vuotanut kanteen, ottaa kuusioavaimen sähköporaan, ja sen avulla hävittää/silppuaa/kaapii balsatäytteen pehmeää osaa pois. Sitten kuivaa paikat. Jokunen uusi reikä täytynee myös porata.
Ei siis poraa läpi sandwich-täytteen alapuolista rakennetta, vaan reikä kanteen. Kun vaurioalue on suht. kuiva, valetaan epoksia reikään. Alapuolelta kansi pönkätään niin ettei roiku.
Uusittu rakenne voi olla painavampi, menettää eristyskykyään elikkä kondenssivesi tippuu nenään jos on punkan päällä ja kohdalla. -Mutta kestää.
Missä vanhoissa veneissä on umpikansi? Faneeria tai täyslasikuitua?
Kuullemma joissain brittiveneissä, -ainakin Contessa, ehkä myös italiaisissa Alpa-veistämön ennen 1974 rakentamissa? Onko pohjoismaisissa?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kuiva ja ehjä balsa kannessa on tietysti hyvä asia.
Et kai tuollaista itsestäänselvyyttä sentään tosissasi kysynyt?
Umpilaminaatti kannessa on erittäin harvinainen ja yleensä typerä rakenne lasikuituveneessä. Kaikissa väliaineena ei suinkaan ole balsa, vaikkapa 2000-luvun Bavarioissa se on PVC (divinycell). Uudemmissa balsa alkaa olla harvinainen hinta- ja saatavuusongelmista johtuen.
Balsa on monessa suhteessa erinomainen väliaine ja ongelmat balsakannessa ovat harvinaisia ja siloinkin yleensä paikallisia. Laajemmat ongelmat liittyvät yleensä ruuvattuun tiikkikanteen, joka on päässyt huonoon kuntoon. Suurin osa veistämöistä on luopunut ruuvaamisesta jo viime vuosituhannella.
Kaikkein hienointa olisi, jos kerrokset saisi pysymään sopivan mitan päässä toisistaan ilman, että siinä olisi mitään välissä, se ei kuitenkaan ole mahdollista. Periaatteessa välissä voi olla mitä vaan koska sillä ei ole vaikutusta lujuuteen.
Balsa on hyvä koska se on kevyttä ja puu pystyy imemään ja luovuttamaan kosteutta ilman, että vesi tiivistyy pisaroiksi, jolloin mikrobit alkaavat jylläämään. Puussa itsessään on myös homeita ja mikrobeja torjuvia aineita.
Harvoin näkee noin selvää humpuukia täällä syötettävän. Ehkäpä tuon kirjoittanut trolli ihan tosissaan luulee jonkun moiseen roskaan uskovan jos sen tänne kirjoittaa?
Väliaineen olemassaololla on erittäin suuri vaikutus lujuuteen. Etäisyys yksinään ei vaikuta lujuuteen juurikaan mitään, vaan ainoastaan väliaineen leikkausjännitysten seurauksena, joita ei olisi jos väliaine puuttuisi.
Jos ulkokerrokset voisi saada pysymään paikoillaan sopivan etäisyyden päässä ilman väliainetta, se olisi paras ratkaisu.
Humpuukista en tiedä mitään, mutta kerro sinä, kun olet sen asiantuntija :D
Paikoillaan sisältää etäisyyden lisäksi myös sivusuunnat, jotta kerrosrakenteeata olisi iloa.
Aina löytyy joku, joka uskoo tietävänsä sinua itseäsi paremmin, mitä sanomallasi tarkoitat. Politiikassa niitä on todella paljon.
Onneksi sellaisia ihmisiä varten voi aina täsmentää.
Jos pintalaminaatti pysyisi paikoillaan voisit jättää sekä väliaineen että toisen puolen laminaatin kokonaan pois ja silti jäykkyys olisi ääretön.
Jossittelusi vaan ei toteudu koskaan, vaan on täysin järjetön ajatus.
Samaa humpuukia kuin edellinenkin kirjoituksesi.
Toisaalta jos kaksi samanlaista pintalaminaattia pysyisi vakio etäisyydellä toisistaan (pysymättä paikoillaan) ilman väliainetta, olisi kokonaisuuden jäykkyys alhaisempi kuin umpilaminaatilla jossa on sama kokonaispaino ja tiheys kuin noilla pintalaminaateilla, mutta tuplaten yhteen pintalaminaattiin verrattuna.
Tällaisen humpuukimaakarin kanssa ei tosin ole mitään järkeä jatkaa keskustelua, mutta eiköhän lukijoille asia tullut jo selväksi.
Tuskinpa kukaan kuvittelee tietävänsä mitä jokin toinen täällä tarkoittaa.
Mutta aika monikin tietää ja ymmärtää mitä tänne on kirjoitettu ja mitä kirjoitus merkitsee.
Valitettavasti joukossamme voi hyvinkin olla ihmisiä jotka eivät tiedä edes mitä omat kirjoituksensa tarkoittavat. Silloin kun tietävät mutta esittävät etteivät tiedä, on kyse eräästä tahallisen häiriköinnin muodosta.
Kuka on sinun yleisösi, johon haluat tehdä vaikutuksen?
Eihän täällä ole kuin me kaksi :D
Jos "laminaatin" pinnat pysyvät paikoillaan toisiinsa nähden ilman väliainetta saataisiin ylivoimaisesti kevein rakenne erityisesti jäykkyyden suhteen.
Keskikerros lisää jäykkyyttä vain hyvin vähän, jos ollenkaan vai väitätkö, että vaahto tai balsa on valittu koske niiden jäykkyys on niin pahuksen hyvä :D
Kyllä sen rakenteen jäykkyys tule ihan puhtaasti pinnoista ja keskellä on vain täytettä, joka estää rakenteen liian taipumisen tai nurjahtamisen pitämällä pinnat paikallaan toisiinsa nähden.
Väliaine+valitaan+nimenomaan+leikkauslujuuden+ja+leikkausjäykkyyden+perusteella.+Balsa+on+todellakin+hintaansa+nähden+poikkeuksellisen+hyvä+noissa+ominaisuuksissa+suhteessa+ominaispainoonsa,+paljon+parempi+kuin+vaahto.+Ydinaineeksi+tarkoitettu+vaahto+pärjää+kevyempänä+silti,+koska+sillä+on+sentään+leikkausarvot+moneen+tilanteeseen+riittävän+hyviä+riittävän+suurella+tiheydellä.+Liian+alhaisellatiheydellä+ei+sitten+enää+olekaan,+ja+koko+rakenteen++jäykkyys+ja+lujuus+romahtavat+väliaineen+muodonmuutosten+seurauksena.+Näin+kävisi+vaikka+pintojen+etäisyys+pidettäisiin+vakiona+nivelöidyllä+rivoituksella,+siis+kuten+hunajakenno+mutta+kaikki+materiaali+yhdensuuntaisena+tuen+suunnassa,+eikä+kuusikulmioina+kuten+hunajakennossa.
Täällä on kymmeniä kirjoittajia ja satoja...tuhansia lukijoita.
Käsityksesi tämän rönsyilevän monen osallistujan keskustelun olemisesta kuten yksityinen sähköposti on täysin naurettava.
Juuri näin. Ydinaine estää pintalaminaattien liukuman toisiinsa nähden (jolloin ydinaineeseen tulee taivutettaessa leikkausjännitystä).
Vrt. esim nippu ohuita vanerisuikaleita. Jos suikaleita ei liimata/ruuvata nippuun, ne pääsevät nippua taivutettaessa liukumaan toisiinsa nähden ja nippu taipuu helposti vaikka suikaleiden etäisyys paksuussuunnassa pysyykin muuttumattomana. Jos liukuminen estetään liimaamalla tai ruuvaamalla riittävän tiheästi vanerit toisiinsa kiinni, nippu jäykistyy oleellisesti.
Toiki tuo testi onnistuu vaikka kopiopaperinipulla.
:D+tarkoittaa+tässä+tapauksessa,+että+minä+nauran+sinulle.
Sinä olet todistanut olevasi väärässä ihan itse jokaisella postauksella, olettaen että kaikki aiemmat :D hymiötä käyttävät postaukset ovat sinulta. Kuten täällä joku jo aiemmin totesikin, et ymmärrä kerrosrakenteiden lujuusopista alkeitakaan, eikä puun lahoamisen kemia saati käytäntö näytä myöskään olevan vahvuutesi.
:D exp 2
Aloittaja ihan oikeassa. Voit porata myös kanteen muutaman reiän ja tursottaa väliin hartsia tai west systemin epoksihartsia. Porareikiin kannattaa laittaa sopivat ruuvit massalla, niin syntyy siisti lopputulos.
Älä lähde hiomaan pintaa. Karhennus hankala tehdä uudestaan. Jos joudut ottamaan ison palan pois, onnistuu sekin, mutta kannattaa tehdä talvella hallissa tms.
Kts. https://youtu.be/kAeN6OEHEV0
Kiitämmä neuvoista.
Omaan kokemusta omistamistani kahdesta uudehkosta umpilaminaattikannellisesta suomalaisesta purjeveneestä. Toinen oli vm. 2007 ja toinen on 2003. Kummassakin on ruuvatut tiikkikannet ilman pulmia.
Ruuvien määrää katsoessa ymmärtää hyvin ettei kerrosrakennekanteen sovi ruuvailla tiikkejä.
Paksu ruuvattu tiikitys taas tukevoittaa umpilaminaattikannen rakennetta entisestään.
Joihinkin veneisiin kuuluu tiikkikansi.
Ariel37
Netistä löytyy paljon korjauksen kuvauksia, myös suomeksi. Googlaa vaikka "kansi balsa märkä korjaus". Suurin riski taitaa tosiaan olla ruuvikiinnitteisen tiikkikannen kanssa.
Esimerkiksi tämä:
http://www.elisanet.fi/jussi.h/Sandwichin_korjaus.htm
Toki jokainen reikä on potentiaalinen vuotokohta, mutta ilman tiikkikantta vauriot jäävät varmaankin paikallisiksi ja korjaus on muutenkin helpompaa kun tiikkejä ei tarvitse poistaa.
Joku totesi, että umpilaminaattikansi on "erittäin harvinainen ja yleensä typerä rakenne lasikuituveneessä". Harvinainen pitää paikkansa, mutta typeryydestä on tiedä. Itselläni on Antilla 30 -puolitonnari, joka on kauttaaltaan umpilaminaattia. 40 ikävuodesta huolimatta veneessä ei ole minkäänlaisia pehmenemiä, joita oli aikaisemmissa sandwich-rakenteisissa pursissani. En pidä Antillan rakennetta tyhmänä. Raskaampi ja kalliimpi se kyllä on moderneihin konstruktioihin verrattuna.
Tuskin se kalliimpi on tehdä. Tulee painavampi, mutta silti todennäköisesti joustavampi ja heikompi. Vaatii kaarevan kansimuodon ja jäykisteitä tai suoralla kannella todella reilut jäykisteet.
Niin, väsyminen on todellakin seurausta kuormanvaihteluiden määrästä, eikä valmistumisesta kuluneesta ajasta. Umpilaminaatin pehmeneminen aiheutuu tietysti nimenomaan väsymisestä.
Tuo pitää jäykkyysperiaate pitää varmasti paikkansa. Antillassahan kansi on flush-tyyppinen ja suoria pintoja vähän. Mukava kuitenkin omistaa vene, jossa kannella kävelyä ei säestä erilaiset ritinät. Ne tuntuvat kuuluvan vanhempien kerroskansien äänimaailmaan. Ilmeisesti balsaväliaineen vähittäinen irtoaminen ja kokoonpainuminen aieuttaa äänen.
Edellisessä veneessäni oli balsakansi. Ei ritissyt mistään. Nykyisessä on väliaineena PVC ja on ritissä alusta saakka parista kohtaa, mutta ei kyllä tunnu pehmeältä niistäkään. Balsa tarttuu laminaattiin väliaineista parhaiten eikä mene kasaan. Saa olla pitkään ja pahasti märkä, jotta menettäisi lujuuttaan.
"Saa olla pitkään ja pahasti märkä, jotta menettäisi lujuuttaan."
Balsa lahoaa ideaaliolosuhteissa alle kuukaudessa. Jokaisella on sitten ihan oma käsityksensä siitä onko se kauan vai ei.
Hyvin tehty balsakerrosrakenne kestää veneen kannessa lahoamatta vähintäänkin satoja vuosia, ellei rakennetta pilata valmistamisen jälkeen porauksilla tai ruuvauksilla ilman vesitiivistystä. Balsassa ei siis ole materiaalina mitään vikaa, ellei pyritä maksimaalisiin painon säästöihin. Mutta rakenteessa jossa balsaa esiintyy voi vikoja olla tai olla olematta.
Oletan että satoja vuosia on kaikkien mielestä pitkään.
Tässä on kokonainen videosarja kannen täytteen vaihdosta. Se on tehtävissä, mutta vaatii paljon työtä, aikaa ja tupakkia
https://www.youtube.com/watch?v=Y7lC6KNWr1c&list=PLQyv5OlNbA-rWsymK6ER1Ryk-AXV74IVG
Upeeta! Juuri tuota kaipailin tietää.
Tiikkikannen remontin yhteydessä vaihdoin veneeni kannessa 1 neliön verran hapantunutta balsaa. Ylhäältä päin tehtynä sellainen parin kolmen lyhyen päivän juttu, josta suuri osa meni epoksin kuivumista odotellessa. Kannen alta kabiinista ylöspäintehtynä hieman hankalampaa, tietty.
Varsin outo tapaus, kun kerrosrakenne on laitettu kannen päällä ja väliaineena on suurilla alueilla vaneri, joka on paljon balsaa arempi kosteudelle. En ole kyllä missään muussa veneessä nähnyt noin typerää rakennetta!