Omistan 15m alumiinivalmisteisen venäläisen rannikkovartioston partioveneen,jossa ahdettu 10 l cummins zf merivaihteella. Ongelmana on potkurinlapojen kärkien katoaminen 40 solmun nopeudessa. Eli paatista katoavat veto-ominaisuudet. Mistä mahtaa johtua? On kokeiltu cleaver potkurit ja kaikki muut mahdolliset. Mikään ei tunnu kestävän. Tuleeko tästäkin kesästä vajaa veneilykesä!!!
gavitaatio
ongelmako?
193869
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Huono pohjan muoto/akselin kulma vetää ilmaa potkuriin.
Häipyykö potkurista metallia vai mitä tarkoitat kärkien katoamisella?
Jos saat 15-metrisen rohjakkeen kulkemaan lähellekään 40 solmua, niin sinullahan ei pitäisi olla minkään valtakunnan ongelmaa!
:o)
Kavitaatio muuten kirjoitetaan reilusti k:lla. Jos etsit netin hakukoneilla tietoa ilmiöstä, niin hakusana "kavitaatio" toimii taatusti paremmin kuin "gavitaatio".
Gravitaatio on sitten se ilmiö, joka vetää paattiasi kohti meren pohjaa.
40 solmun nopeudessa vene alkaa olla jo liian ylhäällä vedestä, korjaustoimenpide::: laita ne tykit ja ammukset, muonat, miehistöt, ym takasin sinne paattiin niin ylettää ropelli veteen
Voi hitto, meinaan tukehtua hihitykseeni...
...hetken jo luulin,että olet tosissasi...
Potkureiden myyjillä on ohjelmia, jotka voivat laskea onko sinun tapauksessa kyseessä kavitaatio.
Vaikka minulla on täysin erityyppinen vene, minultakin katosi ekana kesänä ainetta siipien kärjistä. Pohjakosketuksesta ei ollut kyse. Epäilin kavitaatiota potkurin kovan kuormituksen takia ja marssin potkurin myyjän puheille. Hän syötti tiedot ohjelmistoon ja kävi ilmi että minun tapauksessani potkuri ei toimi lähellä kavitoinnin rajaa. Hän ehdotti katodisen suojauksen parantamista, joten hankin uuden potkurimutterin, johon saa sinkin kiinni. Sen jälkeen on sinkki syöpynyt 80% pois kesän mittaan ja potkuri säilynyt ehjänä.
Ei tämä ole ainoa tapaus, jossa potkuri ei kestä. Armeijan kavereilla on ilmeisesti paljonkin kokemuksia nopeista kipoista, joiden monilapaiset suuripintalaisetkin potkurit menevät lyhyessä ajassa ihan ruvelle kavitoinin seurauksena. Voimaa on yksinkertaisesti niin rutosti, että vesi kiehahtaa potkurin lavan alipainepuolella. Sinkin käyttö perustunee siihen, että se suojaa sähkökemiallisesti kavitoinnin suojaavasta oksidipinnasta puhdistamaa RST-pintaa.
Yksi ratkaisu voisi olla ns. täyskavitoiva Newton-Rader tyypin tai vielä paremminkin supertoiva potkuri. Näissä on ideana se että pyörivät koko imupuoli kuivana ts. kavitaatiossa ( tulee sanasta cavity = onkalo, luola) .
Kavitaatiohan tarkoittaa sitä että vesi kiehahtaa alipaineessa - tämä ei vielä ole vaarallista, mutta kun kuplat lysähtävät kokoon silmänräpäystä nopeammin iskee vesi potkurin pintaa lekan lailla ja irrottaa siitä materiaalia.
Myös potkurin materiaalilla on merkitystä - teräs on paras, NiAl-bronssi seuraava ja lähes yhtä hyvä , ja tavallinen mangaanibronssi huonoin.
Huomatkaa että ns. pintapotkuri ei ole kavitoiva potkuri vaan ns. tuuletettu potkuri - joissakin tapauksissa koneen pakokaasut syötetään potkurin imupuolelle.
Superkavitoiva potkuri täytyy mitoittaa huomattavasti pienemmäksi kuin ei kavitoiva , ja välitysten oltava riittävät jotta potkuri kiertäisi riitävän kovaa kavitaation synnyttämiseksi.
Aiheesta löytyy lisää kirjallisuudesta mm. High Speed Small Craft
Kiitos paljon vinkeistä.
Eipä kestä!
Olisi mielenkiintoista nähdä kuvia projektistasi ja mikä ettei vauhdissakin ensi kesänä.
Ton kavitaation kanssa on periaatteessa kaksi mahdollisuutta , joko lapapintaa niin paljon että ei lähde kavitoimaan ollenkaan. Tässä kuitenkin vaikeutena usein akselin kulma , ja sitten kannattimien aiheuttamat häiriöt veden virtauksessa jotka yhdessä herättävät kavitaation. Hitaassa vauhdissa yleensä pärjätään tuolla lapapinnalla, mutta kun vauhtia tulee lisää ei kavitaatiota voida enää kokonaan välttää. Muistelen jostakin lukeneeni että vanhoilla nopeilla torpedoveneillä oli käytössä kahdenlaisia potkureita, niillä joilla yleensä ajeltiin ( maksimi kait jotain 40-50 solmun lähellä) ja sitten varsinaiset taistelupotkurit joilla pääsi sitten vähän kovempaa. Nämä taistelupotkurit olivat kertakäyttötavaraa ja kestivät kai jotakin puolen tunnin ajon täydellä nopeudella, sitten menettivät tehonsa kavitoituaan piloille.
Se toinen vaihtoehto on superkavitoiva potkuri, joka siis kavitoi koko ajan ja käy käytännössä imupuoli kuivana kun ajetaan sopivilla kierroksilla.
Superkavitoivia potkureita löytyy valmistajilta kun osaa hakea ja kysyä mm. Eliche Radice, ZF Marine, FinnScrew ( heillä ainakin oli niitä aikoinaan), Mikado , BT marine propellers ( Teignbrige) ...
Itse sain hyvää palvelua tilaamalla potkurin paattiini BT marine propellersilta Englannista , mutta Mikado mainostaa myös ns. suurtehopotkureita, joista voisi löytyä sopiva.
ole ongelma,vaihdat venettä tai sitten mietit hetken.onko veneesi suurvallan hyökkäysase,eli ei ole edes tarkoitettu kestämään,hyökkäys ja 70 rosenttia on kalustosta käytetty,joskus enemmänkin,eihän noiss alkuperäiskonekkaan ole käyttöä varten,rikki ja uusi.jos alla on kisapotkuri tai siihen verrattava,pois ja huoltoon,kysele kisakuskeilta.jos olet oikeesti tuon omistaja käy siellä potkurikaupassa ja kerro ongelmasta,auttavat,kerro tosiaan koko juttu,oletan että tämän palstan lukijat eivät osallistu rahoitukseen.tiedätkö muuten että perämoottorin(20 hv)alupotkuri särkyy jäissä.
lueskelin,ei tuo sinun ongelmasi ole,käy terkkarissa tai työpaikan terveydenhuollossa.
Eihä noilla tiedoilla pääse edes alkuun ongelman ratkaisussa. Mitä jos kertoisit akselikierrokset ja niitä vastaavan nopeuden sekä nousun. Ilmeisesti on kyseessä akseliveto ja uppopotkuri?
Joo kyseessä on akselivetoinen alus. Kaikki mielipiteet kelpaa,kerro jos jotain on mielessä.
On niitä lavankärkiä lähtenyt ilman kavitointiakin, mutta kerro akselikierrokset, nousu ja nopeus, niin saaisi edes luiston selville. Siitä voisi lähteä miettimään eteenpäin.
on kyseessä yleensä ns. navigaatio-ilmiö.
Jos aluksesi on 15m se lienee n 4m leveä. Jos runko on alumiinia painaa paattisi noin 6-8 tn
3oo hv koneteholla ja ko rungolla et tule saavutamaan 40 solmun nopeutta. Uskon että venäjällä ko aluksessa on ollut 2 x 500hv Bensakoneet. ja nopeus lienee n. 35 solmua.
Joo se saattaa pitää paikkansa.Mutta yksi patti siellä nyt jauhaa. Se 40 solmua on lokin ilmoittama lukema. En ole varmistanut sitä vielä gps:llä.
Muistini mukaan 30-40 luvulla Ajelivat n.18 m veneillä 2x 1000 hv yli 40 solmua täydellä kuormalla, n. 25-30 tn kokonaispainolla.