Asiaa pakkoajatuksista

Hei! Minulle on todettu osastolla ajaspainotteinen pakko-oireinen häiriä noin vuosi sitten. Ihan osasto jakson alussa pakko ajatukset olivat pahimmillaan mutta ne sitten lääkkeen aloitukse myötä helpottivat. Nyt olen huomannut että pakko oireet ovat alkaneet taas nostaa päätään. Pakkoajatuksenk liittyvät suurimmalta osilta jonkun häpeällisen asian sanomiseem ison miesjoukon edessä, yleensä ne ovat mielikuvituksessani julkisuuden henkilöitä, esim. Sellaisia jotka ovat mielestäni ilkeitä ja kovasydämmisiä, pakkoajatuksissani menen heidän eteensä laukaisemaan jotain todella sopimatonta. Tämä kyseinen pakkoajatus on alkanut oireilla taas mielikuvitusmaailmani myötä. Olen jo monta vuotta uppoutunut lähes päivittäin fantasiamaailmaani johon kuvittlen useita jo kuolleita tai vielä elossa olevia julkisuudenhenkilöitä. Yhden kanssa olen jo seurustellut monta vuotta pääni sisällä (tervettä eikös?) Tämä todellinen elämäni ja todellinen maailma tuntuu vaan niin tyhjältä ja merkityksettömältä että uppoudun mieluummin fantasiamaailmaan, en tietenkään kokoajan ole fantasiamaailmassa ,vaan aina välillä. Ennen osastolle joutumista olin lähes kokoajan fantasiamaailmassani mutta senon vähentynyt lääkkeen myötä. Mutta haluaisin kuulla kokemuksia tai jos jollaki on tietoa että mistä tällaiset häpeälliset miehiin kohdostuvat pakkoajatukset voivat juontaa juurensa? Sen verran voin sanoa että isäni oli alkkis ja häneen melko tulehtuneet välit olleet melkein aina, ja äitini on käyttänyt minua seksuaalisesti hyväksi, siis ei ihan seksiin asti ole mennyt mutta yrittänyt lääppiä jne... voisiko johtua noista asioista. Mua ahdistaa ja pelottaa että pakkoajatukset alkavat taas nostaa enemmän ja enemmän päätään. Auttakaa ja kertokaa ihmeessä jos osaatte arvioida mistä tuommoiset pakkoajatukset johtuu! Kiitos jo etukäteen :)