Erotettu
Kirjoittanut: Sirkka 9.3.2005 klo 01.21
Kuulun avioliiton kautta sukuun, jonka jo silloin edesmenneen, saarnamiehenäkin tunnetun sukulaisen "henki" oli "todettu" mieheni veljessä. Tästä syystä kokouksiin kutsuttiin koko suuri suku. Suurin osa suvun jäsenistä oli tehnytkin parannuksen ko. edesmenneen miehen "hengestä" ja ties mistä muistakin hengistä.
Me eri paikkakunnalla asuvina emme menneet noihin kokouksiin,koska meille oli valjennut, että kyseessä oli väärä oppi. Synnistä ja vain siitä tehdään parannus!
Tämän kokouksen jälkeen meillä kävi kotonamme puhuttelijoita ja meille järjestettiin oma kokous asuinpaikkakuntamme Rauhanyhdistykselle. Siihenkään kokoukseen emme menneet, koska kantamme oli selvä. Niinpä meidät erotettiin yhdistyksen jäsenyydestä,kuulemamme mukaan syynä oli tottelemattomuus Jumalan seurakunnalle.
Itse jouduin myös henkilökohtaisesti syytetyksi "väärästä hengestä". Olin eräälle ystävälleni ja työtoverilleni silloisesta laulukirjauudistuksesta kertonut, että "minusta tuntuu pahalta kun noita vanhoja siioninlauluja pannaan pois". Tämä tieto oli kiirinyt eräälle SRK:n johtomiehelle. Hänen tuomionsa oli, että minussa on väärä henki. Eräs toinen silloinen ystäväni todisti, että "sinusta ihan paistaa ja loistaa omavanhurskaus ja väärä henki".
"Kososlainen henki" tuli kuvaan vasta myöhemmin. Siihenkin me joidenkin mielestä olimme syyllistyneet.
Monille koitui kokouksista henkisiä traumoja, sairaalareissuja, eikä itsemurhiltakaan vältytty!
Edellä kuvattu tapahtumasarja mullisti täysin perheemme elämän!Ystävät hylkäsivät, seurareissut suviseuroineen loppuivat, se on ollut yksinkertaisesti kauheaa!
Mitäkö meille kuuluu tänään? Pääasiassa ihan hyvää. Erottamisen aikoihin odottamani tytär on 5-vuotiaan lapsen äiti ja perheemme nuorin pian 14- vuotias. Tarjolla olisi ollut jos jonkinlaista yhdistystä ja seurakuntaa, mutta emme ole "liittyneet" mihinkään. Olemme odottaneet ja odottaneet, josko jostakin löytyisi kanssamme samaan uskoon jääneitä. Muutaman vuoden aikana on pieni seurakuntamme kokoontunut silloin tällöin seurojen merkeissä. Se on virvoittanut ja vahvistanut pitkän erämaataipaleen jälkeen. Vanhat siioninlaulut ja uskosta puhuminen ja ennenkaikkea Jumalan ihmeellinen johdatus monissa asioissa on kantanut.
Suuresti täytyy edelleenkin ihmetellä, miksi valtaosa rauhanyhdistysten väestä yhtyi tuohon väärään oppiin ja sitä miksi se ylipäätään syntyi ja sitä, kuka sen oikein keksi. Eihän Hitlerkään toiminut ilman kannattajajoukkojaan...
Kirjoittanut: Sirkka 9.3.2005 klo 01.21
Kuulun avioliiton kautta sukuun, jonka jo silloin edesmenneen, saarnamiehenäkin tunnetun sukulaisen "henki" oli "todettu" mieheni veljessä. Tästä syystä kokouksiin kutsuttiin koko suuri suku. Suurin osa suvun jäsenistä oli tehnytkin parannuksen ko. edesmenneen miehen "hengestä" ja ties mistä muistakin hengistä.
Me eri paikkakunnalla asuvina emme menneet noihin kokouksiin,koska meille oli valjennut, että kyseessä oli väärä oppi. Synnistä ja vain siitä tehdään parannus!
Tämän kokouksen jälkeen meillä kävi kotonamme puhuttelijoita ja meille järjestettiin oma kokous asuinpaikkakuntamme Rauhanyhdistykselle. Siihenkään kokoukseen emme menneet, koska kantamme oli selvä. Niinpä meidät erotettiin yhdistyksen jäsenyydestä,kuulemamme mukaan syynä oli tottelemattomuus Jumalan seurakunnalle.
Itse jouduin myös henkilökohtaisesti syytetyksi "väärästä hengestä". Olin eräälle ystävälleni ja työtoverilleni silloisesta laulukirjauudistuksesta kertonut, että "minusta tuntuu pahalta kun noita vanhoja siioninlauluja pannaan pois". Tämä tieto oli kiirinyt eräälle SRK:n johtomiehelle. Hänen tuomionsa oli, että minussa on väärä henki. Eräs toinen silloinen ystäväni todisti, että "sinusta ihan paistaa ja loistaa omavanhurskaus ja väärä henki".
"Kososlainen henki" tuli kuvaan vasta myöhemmin. Siihenkin me joidenkin mielestä olimme syyllistyneet.
Monille koitui kokouksista henkisiä traumoja, sairaalareissuja, eikä itsemurhiltakaan vältytty!
Edellä kuvattu tapahtumasarja mullisti täysin perheemme elämän!Ystävät hylkäsivät, seurareissut suviseuroineen loppuivat, se on ollut yksinkertaisesti kauheaa!
Mitäkö meille kuuluu tänään? Pääasiassa ihan hyvää. Erottamisen aikoihin odottamani tytär on 5-vuotiaan lapsen äiti ja perheemme nuorin pian 14- vuotias. Tarjolla olisi ollut jos jonkinlaista yhdistystä ja seurakuntaa, mutta emme ole "liittyneet" mihinkään. Olemme odottaneet ja odottaneet, josko jostakin löytyisi kanssamme samaan uskoon jääneitä. Muutaman vuoden aikana on pieni seurakuntamme kokoontunut silloin tällöin seurojen merkeissä. Se on virvoittanut ja vahvistanut pitkän erämaataipaleen jälkeen. Vanhat siioninlaulut ja uskosta puhuminen ja ennenkaikkea Jumalan ihmeellinen johdatus monissa asioissa on kantanut.
Suuresti täytyy edelleenkin ihmetellä, miksi valtaosa rauhanyhdistysten väestä yhtyi tuohon väärään oppiin ja sitä miksi se ylipäätään syntyi ja sitä, kuka sen oikein keksi. Eihän Hitlerkään toiminut ilman kannattajajoukkojaan...
Vastaukset 37
Vanhimmat
"mitä mieltä nykyinen VL on -70 luvulla
Kirjoittanut: VL-sukulainen 23.8.2003 klo 12.41
tapahtuneita erottamisia,yöllisiä hoitokokouksia,henkiparannuksia kohtaan ja tapahtuuko tätä nykyään ? kuulin että viime suviseuroissa olisi ensimmäistä kertaa puhuttu että -70 luvulla on tehty virheitä.olen itse nähnyt miten ihmiset menettivät mielenterveytensä toiset lopullisesti kun heitä "hoidettiin" yökaudet ry:llä.tiedän ihmisiä jotka eivät ole vieläkään toipuneet niistä ajoista johtunee siitä kun erotetaan ry:stä ja on opetettu että se on Jumalan valtakunta.kokevat olevansa vielä uskossa mutta kun on opetettu kymmeniä vuosia että valtakunnanraja on ry:n reunalla on mielenterveys lujilla."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000098&posting=22000000001071914
voi hyvänen aika.
Minulla on oikein ihanat muistot lapsuudenuskostani. Eipä mitään pahaa sanottavaa. Olen oikeastaan ylpeä taustastani.
Olen syntynyt vuonna 1973 enkä OLE KOSKAAN KUULLUTKAAN mistään hoitokokouksista.
avaus sinua lainkaan?
tappioita nyt on otoolinen aika kaikkien jotka ei ole vielä nöyrtyneet parannukseen palata siihen laumaan jossa Karitsan verellä valkaistaan vaatteet
Eikä kysellä menneitä vaan uskotaan yhdessä
ja iloitaan kerran taivaassa
"hoitokokous
Kirjoittanut: pipsa 3.2.2004 klo 23.26
70-luvulla käsiteltiin lestaadiolaisten yksityielämää ja "syntejä" kokouksissa.
Yksittäisen uskovaisen tuli seurakunnan edessä ripittäytyä synneistä,jotka olivat aiheuttaneet pahennusta muissa uskovaisissa.
Tälläisiä asioita olivat mm.nuorten seurustelu, ihmissuhteet,ehkäisy,tv:n katselu,tanssi,alkoholi,urheilukilpailut,meikkaus,pyhätyö jne.
70-luvulla seksi vapautui ja varsinkin tästä aiheesta käytiin tiukkaa linjanvetoa.
Olen ymmärtänyt,ettei 90- ja 2000-luvulla olla yhtä tiukkoja linjassa."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000098&posting=22000000002277578
"Se oli harhaoppia
Kirjoittanut: vl edelleenkin 24.11.2004 klo 16.50
Muistan itse hämärästi viimeisimpiä hoitokokouksia ehkä joskus vuonna 80. Jos toinen lestadiolainen oli päivällä sanonut jotenkin rumasti lestadiolaiselle naapurille, asiaa ei käsitelty naapureiden kesken, vaan se otettiin illalla puheeksi rauhanyhdistyksellä mikrofonin edeässä ehkä satojen ihmisten kuullen. Se oli kamala harhaoppi ja joukkopsykoosi. Silti uskon, että silloinkin oli oikeasti uskovaisten joukko, jotka todennäköisesti pelon edessä vaikenivat."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000005501784
Hitleriä kannatti koko kansa. Hitler teki itsemurhan ja houkutteli vieläpä viattoman Eva Brauninkin tekemään samoin. Hänen osa tulisessa järvessä on kuitenkin demokraattisesti yhtä vaatimaton kuin on vaikkapa kenen hyvänsä joka ei ole ottanut pelastus sanomaa vastaan siten kuin Jeesus on opettanut. Siellä he jatkavat neuvonpitoaan Winston Churchillin kanssa jahka se surullisen kuuluisa tuomiopäivä on lusittu pois. Mutta se "kaipaamastasi" Aatu-sedästä.
Aika, josta puhuit oli ehdottomasti tarpeen. Se puhdisti ilmaa ja ne jotka roikkuivat valtakunnan sisällä eri näkemyksessä kuin muut ovat nyt ehkä onnellisesti maailmassa kuten sinäkin. Se oli tarpeen kaikille. Miten siinä ilmapiirissä olisi kukaan jaksanut elää kun sielunvihollinen oli myrkyttänyt niin monia. Täällä on erittäin monet, jotka saivat parannuksen, sanoneet kuinka se oli mukavaa kun asiat ymmärsi ja ne jotka lähtivät pois ovat myös olleet tyytyväisiä ratkaisuun. Kuka vielä sanoo etteikö hoitamisen ajat olleetkin loppupelissä aivan pakollista kauraa. Laulaisivatko ihanat nuoremme niin helein, kirkkain ja luottavaisin äänin siionin vanhoja ja uusia lauluja nuortenilloissaan jos sielunvihollisen kotkotuksia ei olisi saatu kuriin. Ei varmasti. Eikä sitä ole saatu vieläkään aisoihin ja senpä vuoksi työnaika vielä jatkuu.Eikä teidänkään kokoontumisestanne saamanne anti olisi teille kuvailemasi täydellinen erämaataipaleella ellei teille olisi tällaista tilaisuutta ottaa tai jättää annettu. Onni on tahollaan mutta niin auttaa Herra jotka häneen ja hänen opetuslapsiaan seuraavat.
...
Eva Braun tavallaan pakotettiin tekeen sen minkä teki.
**Hänen osa tulisessa järvessä on kuitenkin demokraattisesti yhtä vaatimaton kuin on vaikkapa kenen hyvänsä joka ei ole ottanut pelastus sanomaa vastaan siten kuin Jeesus on opettanut.**
Kol. 2:
"20. Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä:
21. "Älä tartu, älä maista, älä koske!"
22. - sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta - ihmisten käskyjen ja oppien mukaan?
23. Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi."
Näinhän se juuri on. Äiti amman, teresa ym ahkerat jotka eivät itseään säästäneet mutta jäävät kuitenkin omavanhurskaudessaan arvottomaksi Kristuksen silmissä.
Ihmisinä mainioita ja ansaitsevat palkkansa, jonka ovat jo saaneet.
Psalmin kirjoittaja toivoo joskus viholliselleen näin:
Ps 3:2 Herra, kuinka paljon minulla on vihollisia, paljon niitä, jotka nousevat minua vastaan!
Ps 3:8 Nouse, Herra, pelasta minut, minun Jumalani! Sillä sinä lyöt poskelle kaikkia minun vihollisiani, sinä murskaat jumalattomain hampaat.
Ps 18:49 sinä, joka pelastat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.
Ps 37:20 Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset ovat kuin niittyjen koreus: he katoavat, katoavat niinkuin savu.
Ps 119:98 Sinun käskysi tekevät minut vihollisiani viisaammaksi, sillä ne ovat minun omani iankaikkisesti.
1Piet 4:1 Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli - sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä
Totuus sattuu luihin ja ytimiin.
Mutta viimesiltään sen loppuhuipennuksen jälkeen.
Ps 1:5 Sentähden eivät jumalattomat kestä tuomiolla eivätkä syntiset vanhurskasten seurakunnassa.
Näinhän se juuri on. Äiti amman, teresa ym ahkerat jotka eivät itseään säästäneet mutta jäävät kuitenkin omavanhurskaudessaan arvottomaksi Kristuksen silmissä.
Ihmisinä mainioita ja ansaitsevat palkkansa, jonka ovat jo saaneet.
Psalmin kirjoittaja toivoo joskus viholliselleen näin:
Ps 3:2 Herra, kuinka paljon minulla on vihollisia, paljon niitä, jotka nousevat minua vastaan!
Ps 3:8 Nouse, Herra, pelasta minut, minun Jumalani! Sillä sinä lyöt poskelle kaikkia minun vihollisiani, sinä murskaat jumalattomain hampaat.
Ps 18:49 sinä, joka pelastat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.
Ps 37:20 Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset ovat kuin niittyjen koreus: he katoavat, katoavat niinkuin savu.
Ps 119:98 Sinun käskysi tekevät minut vihollisiani viisaammaksi, sillä ne ovat minun omani iankaikkisesti.
1Piet 4:1 Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli - sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä
Totuus sattuu luihin ja ytimiin.
Mutta viimesiltään sen loppuhuipennuksen jälkeen.
Ps 1:5 Sentähden eivät jumalattomat kestä tuomiolla eivätkä syntiset vanhurskasten seurakunnassa.
Kone taas temppuilee. Tuli edellinen viesti kahteen kertaan.
Miten kommenttisi liittyi kommenttiin "Paavalia lainaten"?
Se oli jatkoa sun raamattutiedon tunnillesi.
Sirkka kirjoitti
"
Olemme odottaneet ja odottaneet, josko jostakin löytyisi kanssamme samaan uskoon jääneitä. Muutaman vuoden aikana on pieni seurakuntamme kokoontunut silloin tällöin seurojen merkeissä."
"
Suuresti täytyy edelleenkin ihmetellä, miksi valtaosa rauhanyhdistysten väestä yhtyi tuohon väärään oppiin ja sitä miksi se ylipäätään syntyi ja sitä, kuka sen oikein keksi."
Hapanhan tämä toiminta on tänäpäivänä, se on totta. Mutta me nuoremmat sukupolvet emme olleet valitsemassa ko. asioita, joten rauhanyhdistyksiltä vielää löytynee elävää oppia. Eri asia sitten missä ja paljonko.
Tuosta olisi SRK:lla ja SRK:n 70-luvulla ympäri Suomea lähettämillä hoitomiehillä paljon opittavaa.
Oppiko SRK mitään? Onko nöyryyttä esittää anteeksipyyntöä 70-luvun tapahtumista?
Syy ei ole "Lahna2" sinun ja kaltaisiesi.
Olen pahoillani että sinulla on noin ikävät kokemukset ja muistot! Mutta miten olet tästä edespäin ajatellut elämäsi suhteen? Eikö anteeksi antamisen armo sinun mielestäsi voisi toimisi omaan hyvinvointiisi? Silloin on varmaan monia ja monia jotka ovat joutuneet samaan asemaan,ja SRK on myöntänyt silloin että ylilyöntejä ja vääriä tekoja on tehty,eikö siis heille myös voisi antaa anteeksi,sillä miten me anteeksi annetaan siten meille anteeksi annetaan.
Varmaan on tuskallista elää ainainen pahamieli niistä asioista.Nyt nii´lle asioille ei voi muuta kun rukoilla sellaisten "hoitajien" ja hoidettujen" puolesta,että voisi silti jatkaa elämäänsä,kyllä Jumala on armollinen ja antaa voimia myös unohtamaan sellaisia asioita jotka ovat tuskallisia.
Varmaan meillä kaikilla on elämässä tapahtunut asioita jotka ovat "ylipääsemättömiä" mielestämme,mutta "Joka päivä on armo uusi"
En osaa tämän paremmin lohduttaa sinua, mutta itse monen muun asian takia "vääryyttä kärsineenä"
(en uskoni takia) mutaa Jumala on auttanut antamaan anteeksi ja minulta on se anteeksiantamaton mieli poistunut Jumalan armosta.
Tiedän mitä on elää vääryyttä kärsineenä,mutta anteeksiantaminen on tuonut rauhan.
En osaa sanoa tuosta samaan uskoon jäämisestä yhden kirjoituksesi perusteella.
Minun kokemukseni liittyvät myös tuohon aikaan. Minun vl-eroni tapahtui vuonna -79. Olen niistä täällä jo aiemmin kirjoitellut, joten en nyt rasita tätä palstaa sellaisilla.
Mutta voit ottaa yhteyttä, niin siitähän se selviää. Minä olen kiinnostunut asiasta.
[email protected]
Oottako missä? odotan postia H:ta Kauniita ilmoja sinne!
Oottako missä? odotan postia H:ta Kauniita ilmoja sinne!
Tuli kahteen kertaan,kun kone "innostui" terv.es
Kiitos erinomaisen todesta kuvauksesta, Sirkka.
Monet ovat kokeneet täsmälleen samaa. Aiheesta on keskusteltu ja syystä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000007052611
Se mitä olet kokenut ja mistä olet selviytynyt on valtava psyykkinen työ. Voimia ja siunausta edelleen!
On niitä uskovaisia, jotka eivät taipuneet sen väärän opin edessä tekemään "väärästä hengestä" parannusta. Silloinhan tuli Pyhän Hengen pilkka, jota ei saa anteeksi. Vain synnistä tulee tehdä parannusta. Ne uskovaiset eivät myöskään ole olleet ketään tuomitsemassa. Tästä Raamattu kieltää esim.Matt.7 luku 1- ja monessa muussa paikassa. Näistä asioista on myös rovasti O.H.Jussila kirjassaan Jeesuksen seurassa kirjoittanut hyvin selkeästi. "Siellä mistä kuuluu hyvän Paimenen ääni kutsuvana, anteeksiantavana, armahtavana, jossa ei Pyhän Hengen öljy ole kortilla, siinä on tie, jota tulee seurata".
sanoo toiselle ihmiselle:
"Sinussa on väärä henki. Luovutamme sinut saatanan haltuun."
Nämä sanat sai kuulla 70-luvulla hyvin moni vanhoillislestadiolainen SRK:n ympäri Suomea lähettämien hoitomiesten suusta.
Millainen ihminen?
Mitä ajattelee tällaisesta ihmisestä Hän, jolla yksinomaan on tuomiovalta? Hän, joka varoittaa ihmistä tuomitsemasta.
Matt. 7:
"1. "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi;
2. sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan."
Miksi elät heidän keskellään? Ajattele sydämelläsi ja anna sen johdattaa. Voitko tosissasi väittää, että tuo mitä kerrot on Jumalasta - kaiken hyvän lähteestä? Minusta tuo kuulostaa enemmän hairahtaneelta uskonpolulta, jonka ihminen on itselleen kärsimyksekseen luonut.
Tule meille! Me otamme sinut avosylin vastaan. Me rakastamme sinua, emmekä koskaan tuomitse. Me emme hylkää sinua, emmekä myöskään halua kahlita sinua.
Liity ev.lut. seurakuntaan !
Käsittääkseni kaikki lestadiolaiset kuuluvat jo ev.lut.seurakuntaan.
Onhan se mahtava saavutus pitää tässä ajassa, tämän päivän suomessa, sadoista kotakunnista kostuvaa heimoa kasassa omana etnisenä ryhmänään ja vain ulosrajauksilla. Eli jäsentuotannon on oltava huomattavan suurta ja niistä jotka pysyvät mukana on huolehdittava hyvin myös täällä ajassa. Joskus tulee mieleen, että Jumalalla on sormensa pelissä.
*Joskus tulee mieleen, että Jumalalla on sormensa pelissä.*
tällä?
Sitä mitä sanoin.
*Joskus tulee mieleen, että Jumalalla on sormensa pelissä.*
Tarkoitatko tuolla, että Jumala tukee saatanallisen "vain me" opin opetusta?
Mie en pysty vastaamaan Jumalan puolesta.
*Joskus tulee mieleen, että Jumalalla on sormensa pelissä.*
että osaat sanoa, mitä oheisella ilmaisulla tarkoitit. Vai etkö uskalla sanoa ääneen/kirjoittaa tähän?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000007231106
... Rohkeutta kaiken kokemasi jälkeen, ja Jumalan rakkauden ja läheisyyden kokemista elämääsi.
Ihmiset ovat epätäydellisiä, valitettavasti usein kristityn nimeä kantavat ovat kaikkein kauimpana Jeesuksen ja Isän sydämen ilmaisemisesta.
Itse kasvoin osan lapsuuttani rauhanyhdistyksen piirissä, kävin siellä rippikoulunkin - ja en nähnyt ikävä kyllä jälkeäkään Jumalan todellisuudesta. Uskonnollisesta vallankäytöstä ja kaskinaismoraalisuudesta kyllä, niin kuin monessa muussakin uskonnossa/ ryhmässä.
Olen kuitenkin kiitollinen että koin senkin, nyt voin ymmärtää saman läpi käyneitä.
Vaarana on monissa ryhmissä ja herätysliikeissä, että painopiste siirtyy Jeesuksen persoonasta ja työstä MEIDÄN piiriimme, MEIDÄN ansioomme, MEIDÄN erinomaisuuteemme... Kun taas Sana sanoo selvästi. että ainoa pelastus ja turva on yksin Jeesuksessa Kristuksessa, ei missään muussa.
Toivon Sinulle paljon voimia ja iloa, Siunausta ja johdatusta perheesi elämään kaiken kokemuksen jälkeen.
Anna anteeksi Sinua kaltoin kohdelleille, he eivät tienneet paremmasta - katkeruus vain myrkyttää elämän. Muistakaamme islamin ja muiden uskontojen sitomia uhreja... Suomessa on sentään vielä vapaus etsiä totuutta!
**Itse kasvoin osan lapsuuttani rauhanyhdistyksen piirissä, kävin siellä rippikoulunkin - ja en nähnyt ikävä kyllä jälkeäkään Jumalan todellisuudesta.**
**Vaarana on monissa ryhmissä ja herätysliikeissä, että painopiste siirtyy Jeesuksen persoonasta ja työstä MEIDÄN piiriimme, MEIDÄN ansioomme, MEIDÄN erinomaisuuteemme... Kun taas Sana sanoo selvästi. että ainoa pelastus ja turva on yksin Jeesuksessa Kristuksessa, ei missään muussa.**
henkilöltä, joka tuntee omakohtaisesti vanhoillislestadiolaisuuden ja sen tekopyhän teeskentelyn ym. ihmisten kannalta ikävät asiat.