Montakos kummia teidän lapsella on? Itselläni on kolme pariskuntaa, miehelläni yksi. Kotoisin olen kainuusta ja siellä kaikilla tuntemillani on monta kummia ja nyt täällä pirkanmaalla kun asutaan niin ei ole kuulemma tapana olla montaa kummia. (vrt.mieheni) Meillä on nyt pohdinnassa 3 yksittäistä ja yksi pariskunta.Kaikki läheisiä ihmisiä
Montako kummia lapsellanne on?
huhtiäiti
131174
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
ensimmäisellä kaksi pariskuntaa ja yksi sinkku
toisella yksi pariskunta ja yksi sinkku
ja kolmannella kaksi pariskuntaa ja yksi sinkku
Minulla on 3 kummia, pariskunta sinkku, miehelläni 3 ja lapsillamme myös 3 kummia jokaisella, pariskunta sinkku, joka on samaa sukupuolta kuin lapsi itse. Sinkkukummiksi olemme halunneet valita jonkun nuoren, koska olemme itse jo yli 30 vuotiaita.
joten tärkeintä on kai se, että tekee oikeat valinnat.. Kuulostaa helpolta, mutta sitä se ei oikeasti ole.
Mikä on oikea valinta? Itselläni on 4 kummia, yksi pariskunta, lisäksi kaksi sinkkua. Näistä pariskunnasta on tullut itselleni oikeasti läheisiä ihmisiä. He ovat oikeasti tukeneet minua kasvussani ja ovat läheisiä.
Miehelläni on kummeina yksi pariskunta. Mies on jo kuollut ja nainen juo kuin sieni. Koskaan he eivät ole olleet miehelleni läheisiä..
Omilla lapsillamme on kummeaja monella tyylillä. Vanhimmalla pariskunta ja yksi naispuolinen sinkku, toisella kaksi pariskuntaa ja kolmannella yksi pariskunta ja kaksi sinkkua...
Vanhimman kummit muistavat kaikki - rahalla. Vain sinkku, jolla tosin nyt on perhettä, muistaa ajalla. Keskimmäisen toinen kummipari on eronnut - eikä muista mitenkään. Toinen ihan kohtuullisesti. Nuorimman kummit muistavat kyllä vielä - mutta vain merkkipäivinä..
Itse olen ajatellut kummiutta enemmän henkisenä kuin rahallisena juttuna.. Tosin se ei ole toteutunut kuin esikoisen kohdalla.
Niin ja omienkin kummilasten vanhemmat voivat olla sitä mieltä, etten aina ole ihan täysin onnistunut... =)
Pojalla aviopari ja lisäsi kaksi muuta kummia, joista toinen on sylikummi. Tytöllä on aviopari, avopari, joista toinen on sylikummi ja yksi muu kummi. Eli poitsulla on neljä kummia ja tytsyllä viisi.
Serkkuni tytöllä on 11 kummia. Ylärajaa ei siis ole, mutta muistaakseni kummeja täytyy olla vähintään kaksi.
Monet vanhemmat yrittävät nykyisin maksimoida lahjatulvan pyytämällä mahdollisimman montaa sukulaista ja tuttavaa kummeiksi...nettipalstoilla näkee sitten näitä "pakkokummeja", jotka tuskailevat että kummilapsen vanhemmat vaativat lahjaa lapsen syntymäpäivinä, nimipäivinä, jouluna, joka kerta kun käy vieraisilla jne. Hih, itseäni lähinnä huvittaa kun kuulee että lapsella on 5-7 kummia...sanon siihen, että on se hyvä kun ainakin lapsen uskonnollinen (ja muu) opetus/oppiminen on niin hyvin tuettu (=kummin tehtävä)!
Kaksi kummia siis meillä, eikä enempään kyllä ole tarvetta! Molemmat kummit ovat huolella valittuja, tietävät että halusimme juuri heidät. Näin kummillakin on tunne, että he ovat tärkeitä lapselle!
Minä en kyllä ymmärrä yhtään sitä, että vaaditaan kummeja ostamaan lahjoja kummilapselle. Minä olen ainakin ihan tyytyväinen, kun välillä jää lahja tulematta (unohdus, kummin heikko rahatilanne tms.). On nimittain tuota rompetta jo muutenkin ihan riittävästi. Eivät lapset kerkee edes leikkimään kaikilla leluillaan. Osa on sellaisia, joilla ei ole koskaan edes leikitty.
Meidän lapsilla on paljon kummeja, mutta siinä ei todellakaan ole mietitty lahjamääriä. Saavat kummit olla ostamattakin, jos siltä tuntuu..ei me siitä loukkaannuta ja aijomme opettaa myös lapsemme siihen.
Mutta kyllä minusta ainakin on mukavaa muistaa kummilapsia postikortilla, viestillä ja silloin tällöin pienellä paketillakin. Synttäreillä ja jouluna vähän suuremmallakin. Ikävä kyllä asun kaikista kummilapsistani sen verran kaukana, että aikaa en heille kovasti voi antaa, mutta käyn heitä tervehtimässä aina, kun siihen on mahdollisuus. Ja kyllähän kummilapsenkin on aiheellista muistaa kummiaan..tavalla tai toisella...(EN SIIS TARKOITA LAHJOJA!!!)
Sattuu vaan meidän elämässä olemaan niin paljon rakkaita ja läheisiä ihmisiä, joiden haluamme olevan lapsiemme kummeja. Siitä nämä suuret kummi-joukot. Ja näin varmaan monella muullakin. Ei kaikille se materia ole elämän suola!!!!!
Meillä siis yks lapsi, jolla kummeina 2 pariskuntaa, ja 3 yksinäistä eli yhteensä 7! Meidän suvussa on paljon kummeja kaikilla, niin se ei tunnu minusta mitenkää ihmeelliseltä, toisin kun joistain muista, olen huomannu.
Meilläkään ei tosiaankaa rahan/lahjojen vuoksi ole noin paljon kummeja pyydetty, vaan ihan siksi että se on minusta ihanaa kun niitä on paljon! =)
Jokaisella tietysti mielipiteensä, tämä on minun, ja se pitää! =)
Meillä on tytöllä neljä yksittäistä kummia ja pojalla kaksi pariskuntaa. Ei kai sillä määrällä niin väliä ole, pääasia, että ees kaksi.
Meillä on 3 pariskuntaa ja yksi yksinäinen kun luultiin että pariskuntakin lasketaan vaan yhdeksi kummiksi..Mutta onpahan lapsella kummeja,mitäs sillä väliä kuinka monta laittaa=)
Se on ihan totta, ei se määrä ratkaise, enemmän laatu!
1. Lapsi: 2 sinkkku kummia
2. lapsi: 2 sinkku kummia
Emme halunneet montaa, koska jotenkin haluan, että kummeja on vain muutama ja ne jotenkin "erottuvat" joukosta eikä niin, että meilläkin kun on pienet suvut niin kaikki on ristiin kaikkien kummeja...
Jos kolmas lapsi on joskus tullakseen, olisi kiva pyytää yksi pariskunta vaihteeksi. Olen kuitenkin 100% tyytyväinen valitoihimme.
Meidän kummallakin lapsella on 5 kummia.
Vanhemmalla= 5 sinkkua
Nuoremmalla= 1 pariskunta & 3 sinkkua.
Vanhemman lapsen kummeiksi pyysimme pari "ei niin" läheistä ihmistä, ja sen kyllä on huomannut. En todellakaan tarkoita etteivät ole muistaneet kummilastaan lahjoin! Vaan tarkoitan etteivät esim. keskusteluissamme ikinä kysy kummilapsensa vointia/ kulumisia. Yritän kylläkin itse kertoa miten lapseni voi ja mitä on oppinut.
Nuoremman lapsen kummeja harkitsimmekin pitkään ja olen huomannut sen kannattaneen. Yksi kummeista asuu ulkomailla, mutta se ei ole hänelle ollut esteenä hoitaessaan "kummiuttaan". Hän kirjoittelee sähköpostia viikottain joissa kysyy kummankin lapsen kuulumisia(on siis vain nuoremman kummi)!
Mielestäni kummius on kunnia, eli jos et halua tai ole kiinnostunut kummiksi ryhtymisestä niin kieltäydy ihmeessä. Tällöin jo kummilapsi välttyy "pettymyksiltä"!