Olen kirjoittanut tänne asiasta enennkin, mutta haluaisin vastauksia tähän asiaan eli:
Tyttöni on nyt 6kk ja vaivaton. Meillä oli 4kk tosi paha koliikki. Sairaalassa ja neuvolassa puhuttiin lapsen tahtisesta imetyksestä, kuulostaa ihanalta mutta meillä se oli painajainen. Lapsi söi ja söi ja söi sitten pulautteli aivan kauheesti ja sitten alkoi raivoisa huuto. Tarjosin tissiä ja vauva söi ja söi ja söi ja pulautteli ja huusi. Tällaista ympyrää mentiin 24h päivässä. Otin asian puheeksi neuvolassa ja hän käski kokeilla korviketta jospa minulla oli imetyksessä joku vika.
Alettiin antaa korviketta: Yhtenä kertana joi 360ml kerrallaan, ei pakotettu vaan vauva vaan joi. Siitä seuras että noin 160ml tuli pulautteluna ulos ja taas alkoi se kauhee pistävä huuto, ja taas kierre oli valmis. Luovuttiin korvikkeesta, palasin imetykseen.
Sain lähetteen sairaalaan missä meille löytyi pelastus, aivan ihana lastenlääkäri. Hän selitti tilanteen näin: Ajattele jos kun olet jouluna syöny itsesi niin ähkyksi että vatsaan sattuu, sitten syöt lisää kipuihin ( vauvat hakevat lohtua tissistä) ja sitten tämä kierre on valmis.
Hän kehotti meidän pitää taukoa 3 tuntia ruokinnassa ja tarjota hänelle se määrä mikä hänellä pysyy sisällä (rinnalla tietenkin vaikeaa) joten neuvoi antamaan noin 20min ja 20min kummastakin rinnasta. Antoi vielä runon minkä jo laitoin tänne:
Ahmi, ahmi nauti
Ahmi, ahmi, nauti, nauti!
Vatsaan saapuu puhkutauti.
Vatsan seinä pullistuu,
masun rauha mullistuu.
Kautta kovan karhun kallon:
Olo on kuin ilmapallon.
Ellei masu enää jousta
Saatan vaikka ilmaan nousta.
Nyt haluaisin tietää teiltä miten olisin muka voinnut onnistua lapsen tahtisessa imetyksessä kun vauva oli niin sanotusti pohjaton ja huomasin hänen huutavan vatsakipuja? Kun annoin lisää maitoa huuto vaan yltyi. Onko kenelläkään muilla kokemusta tällaisesta? Ois kiva saada selvitystä näin jälkeenpäin vaikka ongelma on jo takana. Lääkäri kutsui tätä kuviota: maitojuopoksi
Tyttöni on nyt 6kk ja vaivaton. Meillä oli 4kk tosi paha koliikki. Sairaalassa ja neuvolassa puhuttiin lapsen tahtisesta imetyksestä, kuulostaa ihanalta mutta meillä se oli painajainen. Lapsi söi ja söi ja söi sitten pulautteli aivan kauheesti ja sitten alkoi raivoisa huuto. Tarjosin tissiä ja vauva söi ja söi ja söi ja pulautteli ja huusi. Tällaista ympyrää mentiin 24h päivässä. Otin asian puheeksi neuvolassa ja hän käski kokeilla korviketta jospa minulla oli imetyksessä joku vika.
Alettiin antaa korviketta: Yhtenä kertana joi 360ml kerrallaan, ei pakotettu vaan vauva vaan joi. Siitä seuras että noin 160ml tuli pulautteluna ulos ja taas alkoi se kauhee pistävä huuto, ja taas kierre oli valmis. Luovuttiin korvikkeesta, palasin imetykseen.
Sain lähetteen sairaalaan missä meille löytyi pelastus, aivan ihana lastenlääkäri. Hän selitti tilanteen näin: Ajattele jos kun olet jouluna syöny itsesi niin ähkyksi että vatsaan sattuu, sitten syöt lisää kipuihin ( vauvat hakevat lohtua tissistä) ja sitten tämä kierre on valmis.
Hän kehotti meidän pitää taukoa 3 tuntia ruokinnassa ja tarjota hänelle se määrä mikä hänellä pysyy sisällä (rinnalla tietenkin vaikeaa) joten neuvoi antamaan noin 20min ja 20min kummastakin rinnasta. Antoi vielä runon minkä jo laitoin tänne:
Ahmi, ahmi nauti
Ahmi, ahmi, nauti, nauti!
Vatsaan saapuu puhkutauti.
Vatsan seinä pullistuu,
masun rauha mullistuu.
Kautta kovan karhun kallon:
Olo on kuin ilmapallon.
Ellei masu enää jousta
Saatan vaikka ilmaan nousta.
Nyt haluaisin tietää teiltä miten olisin muka voinnut onnistua lapsen tahtisessa imetyksessä kun vauva oli niin sanotusti pohjaton ja huomasin hänen huutavan vatsakipuja? Kun annoin lisää maitoa huuto vaan yltyi. Onko kenelläkään muilla kokemusta tällaisesta? Ois kiva saada selvitystä näin jälkeenpäin vaikka ongelma on jo takana. Lääkäri kutsui tätä kuviota: maitojuopoksi
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuo alkoi jo kuulostaa tutulta...Tosin meillä vasta tämä viikko ollut tuollaista. Kysyisinkin, että annoitteko vauvan vain huutaa syöttövälit, vai miten se onnistui?
Itse aloitin cuplattoman käytön, jos se vaikka helpottaisi. Ei tosin vielä ole auttanut. Ja epäilen kyllä devitol- tippojakin. Vaihdan ne huomenna jekovitiin.
Ainoastaan rintarepussa vauva rauhoittuu...
meillä olisi kanssa tissill'ä viihdytty vaikka koko päivä, mutta minulle sanottiin että vatsa se vasta siinä tulee kipeeksi kun koko ajan on täys. poika kanssa kovin puklaili, joten sai ruokaa aina yllinkyllin. käytin kanssa cuplatonia, mikä alkoi auttaa n.viikon kuluttua! jekovit myös "vatsaystävällisempi" kuin devitol...maitohappokapselëitakin hain yhtenä itkuisena iltana, mutta jäikin käyttämättä kun olo helpottui! kyllä ne ilmavaivat on pirullisia, kun lapsen vatsa ihan kramppaa ja huuto on korvia vihlovaa...ei auttanut muu kuin kantaa, vähän koitin hieroa masua ja tarjosin pullosta vettä. joka harvoin kyllä kelpasi! tsemppiä sinne, lohtuna voin sanoa että usko pois, viim.puolivuotiaana yleensä helpottaa. Meillä kesti vaikeinaika vain 2-4vkoa.
Meillä 9 viikoiset kaksospojat ja heillä alkaa iltapäivisin hurja syömistahti joka kestää iltaan saakka. Heillä menee myös reippaasti yli 200 ml (joka neuvolan maksimisuositus) kerralla eikä he kyllä huutamatta odottele sitä 3 tuntia joka pitäisi välissä olla. Meillä illat ovatkin yhtä huutoa ja vanhemmilla hermot kireinä...Sait avun pulmaasi uudesta rytmistä, olenkin kiinnostunut kysymään, että onnistuiko se ihan helposti ja nopeasti ja ilman lisäruokien aloitusta ennen 4 kk:n ikää? Itse olen ajatellut aloittaa lisäruokia jo aiemmin ellei tämä tahti muutu. Kerro siis miten oma rytminmuutoksesi sujui?
Meillä tyttö 6kk ja meillä oli koliikkia 2.5kk. Itkut alkoivat jo sairaalassa ja eivät rauhoittuneet kuin tissiä imemällä ja heti kun lapsen irroitti tissistä, huuto jatkui.
Ensimmäinen yö kotona oli kauhea kokemus uudelle äidille. Lapsi vaan huutaa ja kakkaa vihreää kuohaa. Kuuden aikaan aamulla soitin osastolle ihan paniikissa, että onko lapsemme sairas ja hoitaja vastasi ihan järkevästi, että pidä ainakin kolmen tunnin tauko imetyksessä ja viimein tyttö rauhottui nukkumaan. Oli siis imenyt ilmaa, kun olin anatanut lapsen olla rinnalla niin kauan kun lapsi itse irrottaa... tosin meillä ei koko kolmen kuukauden imetyksen aikana tyttö omaehtoisesti tissistä irrottautunut. Siis tämän neuvon sain osastolla ollessani.
Terveydenhoitajamme neuvot olivat ristiriitaisia "Kyllä lapsi tietää milloin on kylläinen ja lopettaa syömisen" ja "Ei lasta tarvitse pitää kun viisi minuuttia rinnalla, se riittää".
Huudot jatkuivat siis 2.5kk ja imetyksen tuoman stressin ja valvomisen myötä maidoneritys väheni ja lopulta tyttö huusi nälkäänsä ja en heti erottanut itkua koliikista, mutta yhden päivän koliikkiakin hirveämmän huudon päätteeksi tajusin rinnat imemisestä hirmuisen kipeinä, että nyt on maito totaalisen loppu ja annoin vastiketta ja muutamassa päivässä tyttö muuttui huutavasta ja tyytymättömästä lapsesta ihanaksi, nauravaksi kullannupuksi. Röyhtäyttäminenkin onnistui paremmin pulloruokinnan jälkeen ja ilmaa meni siis huomattavasti vähemmän masuun.
Toki olin joskus ennenkin antanut koliikin aikana lisämaitoa, kun ajattelin, että jos se sittenkin on nälkää, mutta silloin ei auttanut.
Yhteenvetona voisi ajatella, että koliikki lapselle ei lapsentahtinen imetys sovi. Koska kuten mainitsit, vauva hakee lohtua imemällä ja ilmavaivat pahenevat ja lapsi haluaa vaan imeä lisää, eli kierre on valmis. Tämä on siis minun mielipide, en yleistä.
Tällaista meillä. Seuraavan lapsen kanssa ehkä viisaampi :o)