Laitan tämän tähän Venäjä-palstalle kuitenkin. Oikeastaan tämä kuuluisi sinne Moldova-palstalle. Epäilin tätä. Mutta ainakaan en joudu linnaan kopioinnista. Tosin Sukevalla on paikkoja vapaana.
Tumpelo kun olen (ja lakia kunnioittava) ja sitäpaitsi hidas! Paitsi onkiessa.
Mutta kuitenkin ahkera.
Venäjä-palstan lukijoiden ja siihen osallistujien ei tarvitse tuntea pahaa mieltä tästä jutusta. Tähän liittyy hieman politiikkaa, mutta ei kovinkaan paljon.
Jutun laatijan olen maininnut.
Tämä liittyy myös Moldovan vaaleihin.
------
Euroopan pohjalla
Klaus Niemi
Sami Kero
HS 30.1.2005
Keskellä Eurooppaa sijaitseva Moldova on kaikessa hiljaisuudessa romahtanut maanosan köyhimmäksi maaksi. Neljä viidestä moldovalaisesta haluaisi jo muuttaa pois kotimaastaan. Tänään alkavassa sarjassa pohditaan päätyvätkö moldovalaiset Brysselin vai Moskovan etupiiriin.
CHISINAU/TIRASPOL.
Ilta pimenee, mutta ihmiset jonottavat sitkeästi kauppaan. Takapajuisessa Moldovassa se ei ihmetytä lainkaan, jonotettiinhan täällä neuvostoaikanakin elintarvikkeita.
Vähän lähempänä kuitenkin huomaa, että tämä onkin jonkinlainen ”elintasojono”. Jonottajat ovat muodikkaasti pukeutunutta kaupunkilaiseliittiä, joka haluaa länsimaiseen muotiliikkeeseen. Tummapukuinen ovivahti päästää ihmisiä sisään harvakseltaan, sitä mukaa kuin asiakkaita poistuu.
Benettonin ja itävaltalaisen Palmers-alusvaateketjun kirkkain halogeenivaloin valaistut myymälät ovat todellisuudessa vain pääkaupungin Chisinaun paraatikadun Stefan cel Maren Kulissia.
Läheiset sivukadut ovat pilkkopimeitä, koska valaistus puuttuu kokonaan. Raskas hiilenkatku yskittää pakkasella..
Romanian ja Ukrainan välissä sijaitseva takapajuinen Moldova on tilastojen valossa muuttunut maanpäälliseksi helvetiksi.
Sen hallussa on kyseenalainen ennätys: Moldova on suistunut Euroopan köyhimmäksi maaksi. Jopa Albanialla menee nykyisin paremmin. Sairaskertomus on pitkä: sisällissota viime vuosikymmeneltä, romahtanut talous, maantieteellinen eristyneisyys, korruptio….Kaiken lisäksi Moldovan sisällä on gangsterimaisesti johdettu pieni ”neuvostovaltio”, Transdniestria.
Eipä ihme, että Moldovan 4,4 miljoonasta asukkaasta neljä viidestä haluaa muuttaa ulkomaille.
Autokuskina keikkahommia tekevä Serghei Cojocaru kaasuttelee kohti pääkaupunkia. Hän osoittaa nauraen vanhan Mersunsa rikkinäistä nopeusmittaria:”Ei toimi, voidaan siis ajaa niin lujaa kuin halutaan.”
Vaaleat pyramidimaiset kerrostalot muodostavat monumentaalisen portin pääkaupungin Chisinaun ulkolaidalle. Ladat, Volgat ja Toyotat ajavat rinnan pääväylän kaistoilla, joita reunustavat brezhneviläiset elementtitalot.
Keskustassa korskeat hallintorakennukset ovat samassa käytössä kuin ennen vuoden 1991 itsenäistymistä. Silti Chisinau vaikuttaa viihtyisältä. Korkeita puita on istutettu teiden varsille.
1800-luvulla rakennetut koristeelliset rakennukset tuovat mieleen naapurimaan pääkaupungin Bukarestin pikkukadut. Romanialainen kulttuuri ja kieli on muutenkin näkyvästi läsnä. Sillä 65 prosenttia moldovalaisista on etnisiä romanialaisia.
Ihmiset tungeksivat ostoskadulla kuin Aleksanterinkadun jouluruuhkassa. Kreikkalaiskatolisessa Moldovassa valmistaudutaankin tammikuun vanhan kalenterin mukaiseen joulujuhlaan, jota vietetään tammikuun alussa.
”Katso, mitä tuolta löytyy”, Serghei huikkaa. Markkinoilla esiintynyt mies taluttaa hihnassa pientä karhua kuin koiraa.
Ladassa istuvat poliisit paijaavat eläintä ja nauravat.
Juronoloinen Serghei asuu kahden tyttärensä kanssa Chisinaun lähellä sijaitsevassa maalaiskylässä ja on töissä valtion omistamassa yrityksessä. Palkka on naurettavan pieni, eikä sitä aina makseta säännöllisesti. ”Nytkin on rästissä saatavia viime vuodelta”, Serghei sanoo.
Viime vuosikymmenen lopulla hän matkusti Saksaan väärennetyllä puolalaisella passilla, mutta joutui palaamaan kuukauden jälkeen takaisin, kun kunnollisia töitä ei löytynyt. Rahat loppuivat.
Väärennetyt passit ovat moldovalaisille arkinen puheenaihe. He tietävät, että Moldovan passi on punainen vaate Euroopan unionin rajavartijoille.
Lähes 15 prosenttia työvoimasta elää ulkomailla, suuri osa EU-maissa ilman lupaa. Moldovalainen lasketaan sisään Schengen-alueelle vain, jos hänellä toimittaa kasa virallisia papereita: lääkärintodistus, työtodistus, todistus tuloista, tiedot hotellivarauksista, vakuudet siitä, että palaa kotimaahan….
Venäläisellä passillakin on huomattavasti helpompi matkata, sillä Moskova on tehnyt kahdenvälisiä viisumihelpotuksia Italian, Saksan ja Ranskan kanssa.
Nyt laittomalla ”työmatkalla” on puolestaan Serghein vaimo. Hän lähti syksyllä Italiaan väärennetyn venäläispassin ja kahdeksan päivän turistiviisumin avulla. ”Maksoimme välittäjälle 3000 euroa matkustusasiakirjoista”, Serghei kertoo.
Alle 16 euron kuukausipalkka kouluterveydenhoitajana ei pitänyt leivässä.
Hän kaivaa hansikaslokerosta kuvan hymyilevästä siipastaan ja vanhasta italialaisesta rouvasta. Vaimo ansaitsee 600 euron kuukausipalkkaa vanhuksen hoitamisesta. Välittäjälle maksetun summan hän saa kokoon puolen vuoden työllä, Serghei laskeskelee.
Moldova on rikollisen ihmiskaupan kuuluisa kohdemaa. Yleensä moldovalaisnaisille luvataan houkutteleva työpaikka ulkomailta, mutta määränpäässä he huomaavat joutuneensa seksiorjiksi.
Serghei olikin huolissaan, kun vaimosta ei lähdön jälkeen kuulunut moneen päivään mitään. ”Aluksi vaimoni ei pystynyt soittamaan kotiin, joten pelkäsin hänelle sattuneen jotakin. Oli suuri helpotus kuulla, että kaikki oli kunnossa ja työpaikka järjestynyt.”
”Kaupunkilaiset ovat nykyään paremmin tietoisia ihmiskauppaan liittyvistä vaaroista. Kohteina ovat useimmiten maalaiskylien tytöt”, kertoo Chisinaussa asuva parikymppinen Anastasia Clipicova.
Kansainväliset järjestöt yrittävät kampanjoida ihmiskauppaa vastaan Moldovassa. Valistusmateriaalina on käytetty muun muassa ruotsalaisen Lukas Moodyssonin elokuvaa Lilja 4-ever. Siinä Virossa asuvaa venäläistyttö erehdytetään muuttamaan työn perässä Ruotsiin, missä vastassa onkin väkivaltainen sutenööri.
Moldova haaveilee pääsevänsä mukaan eurooppalaiseen perheeseen kurjasta tilanteestan huolimatta. Jos Romanialle myönnetään EU-jäsenyys muutaman vuoden päästä, Moldovasta tulee EU:n rajanaapuri. Kaikki tärkeimmät puolueet Moldovassa – jopa vallassa olevat kommunistit - ovat ilmoittaneet haluavansa viedä Moldovan unioniin.
Köyhä maa onkin nousemassa vähitellen puheenaiheeksi Brysselin käytävillä. Sadattuhannet Länsi-Euroopassa työskentelevät moldovalaiset ovat jo näkymättömästi liittäneet maansa EU:n virtuaalijäseneksi.
Siitä ovat osoituksena Chisinaun rahanvaihtojonot.
Lukemattomissa vaihtopisteissä on aina ruuhkaa, koska ulkomailla ansaitut palkkatulot lähetetään omaisille käteisenä.
Tätä rahaa virtaa Moldovaan vuosittain niin paljon, että summan on arvioitu vastaavan valtion vuotuista budjettia. On nurinkurista, että pimeiden tulojen avulla Moldovan romahduspisteessä oleva talous pysyy juuri ja juuri pystyssä. Tästä syystä Moldovan rahayksikön kurssi on vakaa, talousasiantuntijat toteavat vinosti hymyillen.
Talousahdingon vakavuutta on välillä vaikea tajuta. Chisinaun tavaratalon viisi euroa maksavan geelikynttilän ostaminen olisi lohkaissut kolmasosan Serghein vaimon entisestä kuukausitulosta. Suomalaisen keskipalkkaan suhteutettuna kynttilän hinnaksi tulisi 774 euroa.
Moldovan todelliset kasvot löytyvät kaupunkien ulkopuolelta, sillä nelisenkymmentä prosenttia väestöstä työskentelee edelleen maatalouden parissa..
Serghei suuntaa autonsa kohti etelää. Menemme maaseudulle tapaamaan hänen Valia-äitinsä sukulaisia. Maantie kulkee kumpuilevien peltorinteiden keskellä. Ne ovat kesäisin kauniin vihreitä, mutta nyt väritys on harmaan ruskea. Viiniviljelyksetkin ovat kolkon näköisiä. Kalsea tammikuinen sää ei tee oikeutta Neuvostoliiton entiselle vilja-aitalle.
Näillä rinteillä kasvavista rypäleistä tehdään moldovalaiset viinit, joiden päämarkkinat ovat edelleen Venäjällä. Moldovalaiset ovat ylpeitä Sovetskoje shampanskoje-kuohuviinistään.
Peltojen takana siintää kyliä, joissa tomaatit, kurkut, omenat ja vesimeloonit hapatetaan lasipurkkeihi talven varalle ja säilötään kellareihin. Pikkukylien maalaamattomissa puutaloissa eletään luontoistaloudessa. Kaupasta ostetaan päivittäistavaroita vaihtamalla niitä omaan viljaan ja maissiin.
Hanhet, koirat ja muut kotieläimet pitävät yllä tasaista meteliä Congazcicin kylän raitilla. ”Hyvää joulua ja uutta vuotta!” Isännät toivottavat iloisesti ja istuttavat vieraat saman tien maalaistalon notkuvaan joulupöytään. On kanaa, leikkeleitä, salaatteja. Kotiviinilasi pitää moldovalaisittain kumota yhdellä siemauksella, isännät vaativat.
Congazcic sijaitsee Gagauzian itsehallintoalueella, jossa suurin osa paikallisesta väestöstä on turkkilaista alkuperää. Heidän esi-isänsä pakenivat näille alueille Venäjän ja Turkin sotia 1700-luvulla. Tuolloin heidät käännytettiin islamista kristinuskoon.
Saveli Samsi, 33, on ottanut veljensä kanssa ohjat käsiinsä vanhempiensa tilalla, koska isä Ivan Samsi sairastui muutama vuosi sitten hermosairauteen. Hänen Kanadassa asuva tyttärensä yrittää ansaita rahaa isän leikkausta varten.
Viidentuhannen asukkaan kylässä on käynyt kato. Parituhatta ihmistä on muuttanut ulkomaille, suurin osa Turkkiin. Sinne on ollut helpompi mennä, koska gagauzi ja turkki ovat sukukieliä. ”Jäljelle jääneistä kyläläisistä puolet on ilman töitä”, Saveli Samsi kertoo. Hän avasi viisi vuotta sitten pienen kyläkaupan, mutta tulot ovat jääneet pieniksi, koska Congazcicissa on kaksitoista kilpailevaa yrittäjää.
”Kaikki isäni säästöt menivät, kun Venäjän ruplan arvo romahti vuonna 1998. Pankit kaatuivat. Sillä sadulla oli huono loppu”, samsi huokaa.
Moldova on ikävässä saranakohdassa idän ja lännen välissä. Tie EU:hun ei tule olemaan helppo, sillä Venäjä pitää Moldovaa monin tavoin hyppysissään.
Edes naapurimaassa Ukrainassa tilanne ei ole yhtä vaikea, sillä Venäjällä ei ole siellä omia joukkojaan. Moskovalla on yli tuhat sotilasta itäisessä Moldovassa, jossa sijaitsee omapäinen Transdniestrian tasavalta. Keskushallitus ja itsenäisyyttä vaatineet transdniestrialaiset joukot kävivät lyhyen sisällissodan vuosina 1991-992. Taisteluisa kuoli viisisataa ihmistä.
Slaavienemmistöinen Transdniestria on länsimielisen Moldovan akilleenkantapää.
Jähmettynyt kriisi on repinyt maan kahtia ja ollut edistämässä talouden romahtamista.
Transdniestrian johtajilla on takanaan Kremlin hiljainen tuki. ”Venäjä haluaa pitää Moldovaa osana etupiiriään. Sellainen politiikka on typerää. Kremliä ohjaa jälki-imperialistinen syndrooma”, sanoo Nicolae Chirtoacu, joka johtaa länsimielistä tutkimusinstituuttia Chisinaussa.
Taival Transdniestriaan Serghein kyydissä muistuttaa ulkomaanmatkaa. ”Rajalla” on kolme tiesulkua, joita vartioivat moldovalaiset, venäläiset ja Transdniestrian tasavallan rajasotilaat. Jälkimmäisillä on karvalakkien kokardeissa punatähdet. Ajomatka pääkaupunkiin Tiraspoliin on kuin menneisyyden kuvakirjasta. Liikennepoliisin GAI:n valvontatorneja, panssarivaunuja muistomerkkeinä, savuttavia tuotantolaitoksia. Liikenneympyrän keskellä seisova pamfletti kuuluttaa 2rauhaa, edistystä j ihmisoikeuksia”.
Tiraspolissa tulija toivotetaan tervetulleeksi sirpein ja vasaroin ”monien mitalien kaupunkiin”. Kestää hetken tajuta, että kyltit eivät ole jäänteitä vanhasta ajasta. Ne ovat uusia, putsattuja ja kiillotettuja. Transdniestrian nykyisessä virallisessa vaakunassa on aurinko, punatähti, sirppi sekä vasara.
Transdniestrian apulaisulkoministerin Serhei Guskan mielestä symboleissa on kyse ”traditiosta, jota ei voi sivuuttaa”.
”Tuntuisi hullulta, jos ihmisten mentaliteettiin 50-60 vuoden ajan vaikuttaneita perinteitä ei otettaisi huomioon”, Guska toteaa.
Katuvilinä tuo mieleen Leningradin 1980-luvulla. Myyntikopit ovat sievästi rivissä kadunkulmissa. Mainoksia on esillä hyvin vähän. Kirjakaupassa on myynnissä puna-armeijan ajoneuvoista kertovia haalistuneita autolehtiä kahden vuosikymmenen takaa. Kassa laskee ostosten yhteissumman helmitaululla. Välillä nenään osuu imelä tuoksu, neuvostoajoilta tuttu epämääräinen haju.
Tätä pikku-Neuvostoliittoa johtaa yksinvaltaisesti ”presidentti” Igor Smirnov. Opposition toiminta on tehty käytännössä mahdottomaksi, ja alueen 600.000:ta asukasta pitää silmällä tehokas turvallisuuskoneisto.
Smirnov on luonut läänityksestään kannattavan mustan pörssin bisneksen, Koska tasavalta voi käydä ulkomaankauppaa Moldovan keskushallituksen ulottumattomissa. Transdniestrian läpi virtaa laittomasti alkoholia, tupakkaa, huumeita ja aseita, raportoivat useat kansainväliset tutkimuslaitokset, kuten International Crisis Group. Smirnovin poika johtaa tullilaitosta.
Tällaisen toiminnan monumentti on Tiraspolin ulkolaidalla kohoava valtaisa jalkapallostadion, jonka kerrotan maksaneen 200 miljoonaa dollaria. Se hakkaa komeudessaan suurten brittiseuroje kotikentät. Stadionin omistaa venäläinen Sheriff-yhtiö, jok on erikoistunut likaisen rahan pesemiseen, diplomaattilähteet kertovat Chisinaussa. Siitäköhän johtuu, että yhtiön toimitusjohtaja kieltäytyi haastattelupyynnöstä. Viranomaiset ainakin kiistävät puheet salakaupasta ”Moldovan hallituksen mustamaalaamiskampanjana” .
”Vapaus, vapaus, vapaus!” huutaa Serghei nauraen, kun olemme saapuneet taklaisian varsinaisen moldovan puolelle.
Rutiköyhän Moldovan asukkaillakin onsiis paikka, johon verrttuna oma elintaso tuntuu paremmalta.
Illan hämärtyessä ajamme hiljaisina kohti Chisinauta. Pääkaupunkia lähestyttäessä Seghei sulkee autoradion j sanoo: ”Jos vaimo saa oleskeluluvn Italiasta, otan lapset mukaan ja muutan sinne.”
Tumpelo kun olen (ja lakia kunnioittava) ja sitäpaitsi hidas! Paitsi onkiessa.
Mutta kuitenkin ahkera.
Venäjä-palstan lukijoiden ja siihen osallistujien ei tarvitse tuntea pahaa mieltä tästä jutusta. Tähän liittyy hieman politiikkaa, mutta ei kovinkaan paljon.
Jutun laatijan olen maininnut.
Tämä liittyy myös Moldovan vaaleihin.
------
Euroopan pohjalla
Klaus Niemi
Sami Kero
HS 30.1.2005
Keskellä Eurooppaa sijaitseva Moldova on kaikessa hiljaisuudessa romahtanut maanosan köyhimmäksi maaksi. Neljä viidestä moldovalaisesta haluaisi jo muuttaa pois kotimaastaan. Tänään alkavassa sarjassa pohditaan päätyvätkö moldovalaiset Brysselin vai Moskovan etupiiriin.
CHISINAU/TIRASPOL.
Ilta pimenee, mutta ihmiset jonottavat sitkeästi kauppaan. Takapajuisessa Moldovassa se ei ihmetytä lainkaan, jonotettiinhan täällä neuvostoaikanakin elintarvikkeita.
Vähän lähempänä kuitenkin huomaa, että tämä onkin jonkinlainen ”elintasojono”. Jonottajat ovat muodikkaasti pukeutunutta kaupunkilaiseliittiä, joka haluaa länsimaiseen muotiliikkeeseen. Tummapukuinen ovivahti päästää ihmisiä sisään harvakseltaan, sitä mukaa kuin asiakkaita poistuu.
Benettonin ja itävaltalaisen Palmers-alusvaateketjun kirkkain halogeenivaloin valaistut myymälät ovat todellisuudessa vain pääkaupungin Chisinaun paraatikadun Stefan cel Maren Kulissia.
Läheiset sivukadut ovat pilkkopimeitä, koska valaistus puuttuu kokonaan. Raskas hiilenkatku yskittää pakkasella..
Romanian ja Ukrainan välissä sijaitseva takapajuinen Moldova on tilastojen valossa muuttunut maanpäälliseksi helvetiksi.
Sen hallussa on kyseenalainen ennätys: Moldova on suistunut Euroopan köyhimmäksi maaksi. Jopa Albanialla menee nykyisin paremmin. Sairaskertomus on pitkä: sisällissota viime vuosikymmeneltä, romahtanut talous, maantieteellinen eristyneisyys, korruptio….Kaiken lisäksi Moldovan sisällä on gangsterimaisesti johdettu pieni ”neuvostovaltio”, Transdniestria.
Eipä ihme, että Moldovan 4,4 miljoonasta asukkaasta neljä viidestä haluaa muuttaa ulkomaille.
Autokuskina keikkahommia tekevä Serghei Cojocaru kaasuttelee kohti pääkaupunkia. Hän osoittaa nauraen vanhan Mersunsa rikkinäistä nopeusmittaria:”Ei toimi, voidaan siis ajaa niin lujaa kuin halutaan.”
Vaaleat pyramidimaiset kerrostalot muodostavat monumentaalisen portin pääkaupungin Chisinaun ulkolaidalle. Ladat, Volgat ja Toyotat ajavat rinnan pääväylän kaistoilla, joita reunustavat brezhneviläiset elementtitalot.
Keskustassa korskeat hallintorakennukset ovat samassa käytössä kuin ennen vuoden 1991 itsenäistymistä. Silti Chisinau vaikuttaa viihtyisältä. Korkeita puita on istutettu teiden varsille.
1800-luvulla rakennetut koristeelliset rakennukset tuovat mieleen naapurimaan pääkaupungin Bukarestin pikkukadut. Romanialainen kulttuuri ja kieli on muutenkin näkyvästi läsnä. Sillä 65 prosenttia moldovalaisista on etnisiä romanialaisia.
Ihmiset tungeksivat ostoskadulla kuin Aleksanterinkadun jouluruuhkassa. Kreikkalaiskatolisessa Moldovassa valmistaudutaankin tammikuun vanhan kalenterin mukaiseen joulujuhlaan, jota vietetään tammikuun alussa.
”Katso, mitä tuolta löytyy”, Serghei huikkaa. Markkinoilla esiintynyt mies taluttaa hihnassa pientä karhua kuin koiraa.
Ladassa istuvat poliisit paijaavat eläintä ja nauravat.
Juronoloinen Serghei asuu kahden tyttärensä kanssa Chisinaun lähellä sijaitsevassa maalaiskylässä ja on töissä valtion omistamassa yrityksessä. Palkka on naurettavan pieni, eikä sitä aina makseta säännöllisesti. ”Nytkin on rästissä saatavia viime vuodelta”, Serghei sanoo.
Viime vuosikymmenen lopulla hän matkusti Saksaan väärennetyllä puolalaisella passilla, mutta joutui palaamaan kuukauden jälkeen takaisin, kun kunnollisia töitä ei löytynyt. Rahat loppuivat.
Väärennetyt passit ovat moldovalaisille arkinen puheenaihe. He tietävät, että Moldovan passi on punainen vaate Euroopan unionin rajavartijoille.
Lähes 15 prosenttia työvoimasta elää ulkomailla, suuri osa EU-maissa ilman lupaa. Moldovalainen lasketaan sisään Schengen-alueelle vain, jos hänellä toimittaa kasa virallisia papereita: lääkärintodistus, työtodistus, todistus tuloista, tiedot hotellivarauksista, vakuudet siitä, että palaa kotimaahan….
Venäläisellä passillakin on huomattavasti helpompi matkata, sillä Moskova on tehnyt kahdenvälisiä viisumihelpotuksia Italian, Saksan ja Ranskan kanssa.
Nyt laittomalla ”työmatkalla” on puolestaan Serghein vaimo. Hän lähti syksyllä Italiaan väärennetyn venäläispassin ja kahdeksan päivän turistiviisumin avulla. ”Maksoimme välittäjälle 3000 euroa matkustusasiakirjoista”, Serghei kertoo.
Alle 16 euron kuukausipalkka kouluterveydenhoitajana ei pitänyt leivässä.
Hän kaivaa hansikaslokerosta kuvan hymyilevästä siipastaan ja vanhasta italialaisesta rouvasta. Vaimo ansaitsee 600 euron kuukausipalkkaa vanhuksen hoitamisesta. Välittäjälle maksetun summan hän saa kokoon puolen vuoden työllä, Serghei laskeskelee.
Moldova on rikollisen ihmiskaupan kuuluisa kohdemaa. Yleensä moldovalaisnaisille luvataan houkutteleva työpaikka ulkomailta, mutta määränpäässä he huomaavat joutuneensa seksiorjiksi.
Serghei olikin huolissaan, kun vaimosta ei lähdön jälkeen kuulunut moneen päivään mitään. ”Aluksi vaimoni ei pystynyt soittamaan kotiin, joten pelkäsin hänelle sattuneen jotakin. Oli suuri helpotus kuulla, että kaikki oli kunnossa ja työpaikka järjestynyt.”
”Kaupunkilaiset ovat nykyään paremmin tietoisia ihmiskauppaan liittyvistä vaaroista. Kohteina ovat useimmiten maalaiskylien tytöt”, kertoo Chisinaussa asuva parikymppinen Anastasia Clipicova.
Kansainväliset järjestöt yrittävät kampanjoida ihmiskauppaa vastaan Moldovassa. Valistusmateriaalina on käytetty muun muassa ruotsalaisen Lukas Moodyssonin elokuvaa Lilja 4-ever. Siinä Virossa asuvaa venäläistyttö erehdytetään muuttamaan työn perässä Ruotsiin, missä vastassa onkin väkivaltainen sutenööri.
Moldova haaveilee pääsevänsä mukaan eurooppalaiseen perheeseen kurjasta tilanteestan huolimatta. Jos Romanialle myönnetään EU-jäsenyys muutaman vuoden päästä, Moldovasta tulee EU:n rajanaapuri. Kaikki tärkeimmät puolueet Moldovassa – jopa vallassa olevat kommunistit - ovat ilmoittaneet haluavansa viedä Moldovan unioniin.
Köyhä maa onkin nousemassa vähitellen puheenaiheeksi Brysselin käytävillä. Sadattuhannet Länsi-Euroopassa työskentelevät moldovalaiset ovat jo näkymättömästi liittäneet maansa EU:n virtuaalijäseneksi.
Siitä ovat osoituksena Chisinaun rahanvaihtojonot.
Lukemattomissa vaihtopisteissä on aina ruuhkaa, koska ulkomailla ansaitut palkkatulot lähetetään omaisille käteisenä.
Tätä rahaa virtaa Moldovaan vuosittain niin paljon, että summan on arvioitu vastaavan valtion vuotuista budjettia. On nurinkurista, että pimeiden tulojen avulla Moldovan romahduspisteessä oleva talous pysyy juuri ja juuri pystyssä. Tästä syystä Moldovan rahayksikön kurssi on vakaa, talousasiantuntijat toteavat vinosti hymyillen.
Talousahdingon vakavuutta on välillä vaikea tajuta. Chisinaun tavaratalon viisi euroa maksavan geelikynttilän ostaminen olisi lohkaissut kolmasosan Serghein vaimon entisestä kuukausitulosta. Suomalaisen keskipalkkaan suhteutettuna kynttilän hinnaksi tulisi 774 euroa.
Moldovan todelliset kasvot löytyvät kaupunkien ulkopuolelta, sillä nelisenkymmentä prosenttia väestöstä työskentelee edelleen maatalouden parissa..
Serghei suuntaa autonsa kohti etelää. Menemme maaseudulle tapaamaan hänen Valia-äitinsä sukulaisia. Maantie kulkee kumpuilevien peltorinteiden keskellä. Ne ovat kesäisin kauniin vihreitä, mutta nyt väritys on harmaan ruskea. Viiniviljelyksetkin ovat kolkon näköisiä. Kalsea tammikuinen sää ei tee oikeutta Neuvostoliiton entiselle vilja-aitalle.
Näillä rinteillä kasvavista rypäleistä tehdään moldovalaiset viinit, joiden päämarkkinat ovat edelleen Venäjällä. Moldovalaiset ovat ylpeitä Sovetskoje shampanskoje-kuohuviinistään.
Peltojen takana siintää kyliä, joissa tomaatit, kurkut, omenat ja vesimeloonit hapatetaan lasipurkkeihi talven varalle ja säilötään kellareihin. Pikkukylien maalaamattomissa puutaloissa eletään luontoistaloudessa. Kaupasta ostetaan päivittäistavaroita vaihtamalla niitä omaan viljaan ja maissiin.
Hanhet, koirat ja muut kotieläimet pitävät yllä tasaista meteliä Congazcicin kylän raitilla. ”Hyvää joulua ja uutta vuotta!” Isännät toivottavat iloisesti ja istuttavat vieraat saman tien maalaistalon notkuvaan joulupöytään. On kanaa, leikkeleitä, salaatteja. Kotiviinilasi pitää moldovalaisittain kumota yhdellä siemauksella, isännät vaativat.
Congazcic sijaitsee Gagauzian itsehallintoalueella, jossa suurin osa paikallisesta väestöstä on turkkilaista alkuperää. Heidän esi-isänsä pakenivat näille alueille Venäjän ja Turkin sotia 1700-luvulla. Tuolloin heidät käännytettiin islamista kristinuskoon.
Saveli Samsi, 33, on ottanut veljensä kanssa ohjat käsiinsä vanhempiensa tilalla, koska isä Ivan Samsi sairastui muutama vuosi sitten hermosairauteen. Hänen Kanadassa asuva tyttärensä yrittää ansaita rahaa isän leikkausta varten.
Viidentuhannen asukkaan kylässä on käynyt kato. Parituhatta ihmistä on muuttanut ulkomaille, suurin osa Turkkiin. Sinne on ollut helpompi mennä, koska gagauzi ja turkki ovat sukukieliä. ”Jäljelle jääneistä kyläläisistä puolet on ilman töitä”, Saveli Samsi kertoo. Hän avasi viisi vuotta sitten pienen kyläkaupan, mutta tulot ovat jääneet pieniksi, koska Congazcicissa on kaksitoista kilpailevaa yrittäjää.
”Kaikki isäni säästöt menivät, kun Venäjän ruplan arvo romahti vuonna 1998. Pankit kaatuivat. Sillä sadulla oli huono loppu”, samsi huokaa.
Moldova on ikävässä saranakohdassa idän ja lännen välissä. Tie EU:hun ei tule olemaan helppo, sillä Venäjä pitää Moldovaa monin tavoin hyppysissään.
Edes naapurimaassa Ukrainassa tilanne ei ole yhtä vaikea, sillä Venäjällä ei ole siellä omia joukkojaan. Moskovalla on yli tuhat sotilasta itäisessä Moldovassa, jossa sijaitsee omapäinen Transdniestrian tasavalta. Keskushallitus ja itsenäisyyttä vaatineet transdniestrialaiset joukot kävivät lyhyen sisällissodan vuosina 1991-992. Taisteluisa kuoli viisisataa ihmistä.
Slaavienemmistöinen Transdniestria on länsimielisen Moldovan akilleenkantapää.
Jähmettynyt kriisi on repinyt maan kahtia ja ollut edistämässä talouden romahtamista.
Transdniestrian johtajilla on takanaan Kremlin hiljainen tuki. ”Venäjä haluaa pitää Moldovaa osana etupiiriään. Sellainen politiikka on typerää. Kremliä ohjaa jälki-imperialistinen syndrooma”, sanoo Nicolae Chirtoacu, joka johtaa länsimielistä tutkimusinstituuttia Chisinaussa.
Taival Transdniestriaan Serghein kyydissä muistuttaa ulkomaanmatkaa. ”Rajalla” on kolme tiesulkua, joita vartioivat moldovalaiset, venäläiset ja Transdniestrian tasavallan rajasotilaat. Jälkimmäisillä on karvalakkien kokardeissa punatähdet. Ajomatka pääkaupunkiin Tiraspoliin on kuin menneisyyden kuvakirjasta. Liikennepoliisin GAI:n valvontatorneja, panssarivaunuja muistomerkkeinä, savuttavia tuotantolaitoksia. Liikenneympyrän keskellä seisova pamfletti kuuluttaa 2rauhaa, edistystä j ihmisoikeuksia”.
Tiraspolissa tulija toivotetaan tervetulleeksi sirpein ja vasaroin ”monien mitalien kaupunkiin”. Kestää hetken tajuta, että kyltit eivät ole jäänteitä vanhasta ajasta. Ne ovat uusia, putsattuja ja kiillotettuja. Transdniestrian nykyisessä virallisessa vaakunassa on aurinko, punatähti, sirppi sekä vasara.
Transdniestrian apulaisulkoministerin Serhei Guskan mielestä symboleissa on kyse ”traditiosta, jota ei voi sivuuttaa”.
”Tuntuisi hullulta, jos ihmisten mentaliteettiin 50-60 vuoden ajan vaikuttaneita perinteitä ei otettaisi huomioon”, Guska toteaa.
Katuvilinä tuo mieleen Leningradin 1980-luvulla. Myyntikopit ovat sievästi rivissä kadunkulmissa. Mainoksia on esillä hyvin vähän. Kirjakaupassa on myynnissä puna-armeijan ajoneuvoista kertovia haalistuneita autolehtiä kahden vuosikymmenen takaa. Kassa laskee ostosten yhteissumman helmitaululla. Välillä nenään osuu imelä tuoksu, neuvostoajoilta tuttu epämääräinen haju.
Tätä pikku-Neuvostoliittoa johtaa yksinvaltaisesti ”presidentti” Igor Smirnov. Opposition toiminta on tehty käytännössä mahdottomaksi, ja alueen 600.000:ta asukasta pitää silmällä tehokas turvallisuuskoneisto.
Smirnov on luonut läänityksestään kannattavan mustan pörssin bisneksen, Koska tasavalta voi käydä ulkomaankauppaa Moldovan keskushallituksen ulottumattomissa. Transdniestrian läpi virtaa laittomasti alkoholia, tupakkaa, huumeita ja aseita, raportoivat useat kansainväliset tutkimuslaitokset, kuten International Crisis Group. Smirnovin poika johtaa tullilaitosta.
Tällaisen toiminnan monumentti on Tiraspolin ulkolaidalla kohoava valtaisa jalkapallostadion, jonka kerrotan maksaneen 200 miljoonaa dollaria. Se hakkaa komeudessaan suurten brittiseuroje kotikentät. Stadionin omistaa venäläinen Sheriff-yhtiö, jok on erikoistunut likaisen rahan pesemiseen, diplomaattilähteet kertovat Chisinaussa. Siitäköhän johtuu, että yhtiön toimitusjohtaja kieltäytyi haastattelupyynnöstä. Viranomaiset ainakin kiistävät puheet salakaupasta ”Moldovan hallituksen mustamaalaamiskampanjana” .
”Vapaus, vapaus, vapaus!” huutaa Serghei nauraen, kun olemme saapuneet taklaisian varsinaisen moldovan puolelle.
Rutiköyhän Moldovan asukkaillakin onsiis paikka, johon verrttuna oma elintaso tuntuu paremmalta.
Illan hämärtyessä ajamme hiljaisina kohti Chisinauta. Pääkaupunkia lähestyttäessä Seghei sulkee autoradion j sanoo: ”Jos vaimo saa oleskeluluvn Italiasta, otan lapset mukaan ja muutan sinne.”
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.